Millä ihmeellä voisin saada 28-v tyttäreni kunnioittamaan minua. Hän haistattelee minulle kuin teini-ikäinen, vaikka on itsekin äiti. En jaksa puolustaa itseäni, koska en halua riidellä. Hän pistää syykseni monenlaisia asioita joissa ei mitään perää. Jos edes yritän puolustautua hän on suorastaan töykeä ja kylmä. Käytöksen syytä en tiedä, syytän vain itseäni huonosta kasvatuksesta hänen suhteensa. Minulla on kaksi muutakin aikuista lasta ja tälläisia ongelmia ei ole heidän suhteensa. Hengessäni neuvon häntä psykiatrille, ääneen en tätä tietenkään uskalla sanoa. Joskus olen suorastaan ahdistunut hänen seurassa. Yritän kuitenkin tulla hänen kanssaan toimeen maltillisesti ja tasavertaisesti, vaikka mieleni tekisi huutaa ja puhua suuni puhtaaksi ja sanoa kaikki suoraan, vaikka välit katkeaisivat lopullisesti.
Äidin ja tyttären ongelmat
Äiti vuosimallia 1952
101568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
hyppiä silmille.kyllä lasten täytyy kunnioittaa vanhempiaan.puhu vain suusi puhtaaksi silläkin uhalla että välit menee poikki.kyllä routa porsaan lopulta kotiin ajaa.ilmeisesti hänellä on ongelmia itsensä kanssa mutta jos hän ei halua niistä sinulle puhua niin et voi auttaa.ehkä hän avautuu jossain vaiheessa sisaruksilleen ja selviää sinullekin mikä on homman nimi.
neuvoa muilta lapsiltas.Samanlainen tilanne oli minullakin, muut lapset ottivat asian puheeksi ja selvis tilanne parhain päin.Asiat täytyy aina puhua suoraan ,oli kyse sitten mistä tahansa.
Ongelmatyttäresi on vanhin lapsi, eikö? Itse olen jo viisikymppinen, vanhin kolmesta sisaruksesta ja äitini on elossa, enkä vieläkään tule toimeen hänen kanssaan.
Itse en asunut koko lapsuuttani äitini kanssa, vaan isovanhempieni kanssa. Vanhin lapsi jää aina vähän kaunaiseksi, että äiti meni hommaamaan lisää lapsia. En tiedä, syitä omaan epäsopuun äitini kanssa voi olla monia.
Kaikki lapset taistelevat vanhempiensa suosiosta.
Sitten oppii kun alkaa olla tupa täynnä omia kersoja
Oppii - mitä?
kyllä asiat pitää puhua selviksi ja niin että molemmat saa sanoa sanottavansa ja molemmat kuuntelevat rauhallisesti.toki olet onnekas että sinulla on jonkinmoiset välit tyttäreesi sillä minulla ei ole ollut 8 vuoteen välejä tyttäreeni vaikka niin haluaisinkin.
asumme vain 200 metrin etäisyydellä toisistamme mutta emme ole puhuneet mitään emmekä olleet tekemisissä .sopuun tarvitaan aina molemmat !
suosittelen tekemään asialle jotain !
Vaikiaa sitä on enää aikuusena saara aikuusen tenavansa kunniootus, jos ei viittiny tai ei ole ollu voimia olla se aikuunen, joka antaa tenavalle rajat ja ohjeet. Tenava kyllä ottaa näis tapaukses ohjat vanhemmilta ja saaraan sitten ns. vapaan kasvatuksen tulos, niin hyvässä ku pahassakin.
Äirin rakkaurella ja ymmärryksellä vaan sitten pitää jaksaa ottaa kaikki vastahan.
http://www.youtube.com/watch?v=tLLCGRCm3f0
Hyasinttilaulussa (kuvan kukat eivät ole hyasintteja vaan hortensioita) oli vain asian toinen puoli. Ihmisen vaativimpaan postiin, vanhemmuuteen, ei ole numerus claususta. Lapset maksaa hinnan, usein monenteen sukupolveen.
löytyy vastaus. Ei kunnioitus tuu kurilla tai huutamalla, esimerkillä se tuloo. Vaikiankin kersan kaas, sanoo 54v. ihiminen.
ei riita yksin voi syntyä.