Pienen Suomen on pakko pomppia ylikansallisten yritysten pillin mukaan toisin kuin esim. EU:n joka on jo niin mahtava organisaatio että firmat joutuvat pomppimaan sen pillin mukaan jos se niin haluaa. Minusta olisikin nyt tärkeää että AY liike astuisi nykyaikaan ja yrittäisi saada äänensä kuuluviin EU:ssa, jolla olisi mahdollisuus katkaissa tämä Kiina ilmiön nimissä tapahtuva tuloerojen kasvu kaikkine lieve ilmiöineen.
AY liikkeen aika toimia
webe71
251298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Voisivat aloittaa suojatulleista. Käytännössä Kiina harjoittaa hyvin protektionista kauppapolitiikkaa eli estää ulkomaisten tuotteiden tuonnin maahansa samalla kun pumppaa tavaraa mm. EU:n markkinoille. Valitettavasti EU:n ja USA:n yritysten välillä on sen verran kova hinku Kiinan kasvaville markkinoille, että eivät uskalla nostaa edes sormeansa pystyyn mokomalle ja arvatkaapas, kuka siitä kärsii??? Kiina on myös keksinyt loistavan tavan polkea palkkoja: estetään työntekijöiden järjestäytyminen. Käytännössä työvoima elää monessa paikassa puoliorjuudessa, mikä on sinne toimintansa siirtäneille yrityksille puhdasta mannaa.
AY-liikkeen olisi järjestäydyttävä kansainvälisesti, ei pelkästään Euroopan Unionin tasolla vaan mukaan on saatava myös mm. Yhdysvallat. Sitten voitaisiin yhdessä pysäyttää satamat joiden kautta kulkee työntekijöiden oikeuksia polkemalla valmistettuja tuotteita. Kauppa kävisi jälleen kun yritysten työntekijöiden oikeudet on turvattu sallimalla vapaa järjestäytyminen ja säännölliset tarkastuskäynnit tuotantolaitoksissa sallittaisiin. Kiinankin olisi lopulta taivuttava jos niiden tavaroita ei suostuttaisi kuljettamaan markkinoille.
Hyödyt:
1. Halpatuotantomaiden palkat nousisivat -> yleinen elintaso nousisi -> kulutuskysyntä kasvaisi -> myös eurooppalaisten tuotteiden kysyntä kasvaisi -> eurooppalaiset valmistajat hyötyisivät
2. Hintaero teollistuneempien maiden tuotteisiin verrattuna kaventuisi -> kilpailu koventuisi -> halpatuotantomaiden tehokkuus nousisi -> lukemattomia hyötyjä talousjärjestelmässä.
Tällöin globalisaation ylivoimaisesti pahin yhteiskunnallinen ongelma olisi ratkaistu ja se hyödyttäisi ihan oikeasti kaikkia.
Ydinkysymys onkin se että onko tämä pelkkää toiveajattelua...?
Haittapuolena - jos palkat alhaisten työvoimakustannusten maissa nousevat - on kulutustavaroiden nousevat hinnat. Arkipäivän tuotteiden valmistuskustannukset siirtyvät kuluttajahintoihin, jolloin kaikilla ei ole enää varaa uusiin dvd soittimiin ja kännyköihin ja muihin härpäkkeisiin. Itseäni se ei kyllä haittaisi, mutta veikkaan, ettei muut kaikki kuluttajat tällaista kehitystä hyväksyisi.
1) Mistä ja millä varoin kehitysmaiden työläisten palkat yhtäkkiä nousisivat? Muista, että kehitysmaiden suurin kilpailuvaltti on edullinen työvoima! Ilman pääomaa ja tuottavuutta ei voi olla korkeita palkkoja. Vaikka valtio heittäisi jokaiselle kiinalaiselle 8€ tunnissa inflaatio kasvaisi niin suureksi ettei elintaso yksinkertaisesti nousisi mihinkään vaan pysyisi samana. Lue vaikka Kansantalouden perusteet.
2) Jos hintaero kaventuisi se vähentäisi kilpailua.
"1) Mistä ja millä varoin kehitysmaiden työläisten palkat yhtäkkiä nousisivat?"
Eivät tietenkään yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa ajan myötä kun vapaa AY-liike saisi toimia normaalissa vapaassa työmarkkinaympäristössä. Ja kuten aiemmin visioin, länsimaiset AY-liikkeet saisivat painostuksellaan halpatuotantomaat sallimaan työntekijöiden järjestäytymisen ja näin he kykenisivät aloittamaan yhteiskunnallisen murroksen sisältäpäin.
AY-liikkeet pystyisivät parantamaan työntekijöiden oloja ja hinaamaan palkkoja ylöspäin, ja näin ostovoima ja kulutus kasvaisivat.
"Muista, että kehitysmaiden suurin kilpailuvaltti on edullinen työvoima! Ilman pääomaa ja tuottavuutta ei voi olla korkeita palkkoja. Vaikka valtio heittäisi jokaiselle kiinalaiselle 8€ tunnissa inflaatio kasvaisi niin suureksi ettei elintaso yksinkertaisesti nousisi mihinkään vaan pysyisi samana. Lue vaikka Kansantalouden perusteet."
Mietipä nyt vähän itse noita teesejäsi. Edullinen työvoima on vain yksi elementti alhaisiin kustannuksiin pyrittäessä. Kustannuksia voi alentaa myös työn tehoa ja laatua lisäämällä eli investoimalla tuotantovälineisiin ja työvoiman koulutukseen. Tähän työnantajat tosin ryhtyvät vasta silloin kun se osoittautuu heille kannattavammaksi kuin runsaan työväen käyttäminen. Toisin sanoen, yritykset pakotettaisiin keksimään uusia keinoja voittomarginaalin saavuttamiseksi kiristyvän kilpailun ja nousevien palkkojen markkinoilla. Tällöin keino on siis työn tuottavuuden parantaminen. Voittomarginaalia voi kasvattaa myös myyntihintaa nostamalla, jos tuotteen laatua saadaan nostettua niin että se pärjää markkinaympäristössään.
"2) Jos hintaero kaventuisi se vähentäisi kilpailua."
Tätä en perusteluitta niele. Se vähentäisi hankintahinnan merkitystä kilpailuvalttina, mutta sitten korostuisivat muut tekijät kuten kokonaiskustannukset.
1) Totta kai varallisuus nousee ajan myötä, oli AY tai ei. Hong Kong on hyvä esimerkki yhteiskunnasta joka on keski-iältään ja varallisuudeltaan korkealla suomalaisesta. Eikä se ole muuta kuin kivinen maapläntti jossa AY tietääkseni on kielletty. Itse kannatan AY:ta niin kauan kuin sille ei anneta etuoikeuksia muihin järjestöihin nähden kuten Suomessa nykyään.
Työntekijöiden järjestäytymisen perusteena kuitenkin on riittävä varallisuus. Ensin haluaa syödä hyvin ja nukkua lämpimässä, sitten kehtaa jo vaatia enemmän. Kuten parempia työ-oloja, joihin AY alkujaankin kiinnitti huomiota eikä palkkoihin. Se oli ja on pohjimmiltaan edelleen työnantajan ja työntekijän välinen asia. Älä sotke Suomen kolmikantasysteemiä universaaliksi, se kun on uniikki. Harvassa muussa maassa AY:lla on niin paljon valtaa ohi demokraattisen päätöksenteon.
2) Keinotekoisesti kavennetut hintaerot (valtion toimesta asetetut hinnat tai kartellit) vissiin riittää perusteluksi?
Hehheh, osasitpas valita hyvin esimerkkisi: kyseessä on todellakin yksi niistä harvoista maista, jotka ovat kieltäneet ammatillisen järjestäytymisen ja jossa elintaso on kohonnut merkittävästi. Sen lisäksi unohdit mainita sen, että kyseessä on Englannin entinen siirtomaa, joka on saanut emämaaltaan erikoisstatuksen: sinne on sijoitettu ja pumpattu rahaa siihen malliin, että ei mitään rajaa. Tämähän on vähän sama tilanne kuin valitsisi Luxemburgin esimerkiksi hyvästä taloudenhoidosta. Käytännössä olematon maapläntti keskellä Euroopan suurimpia talouksia elää valuuttasijoituksista, joita sinne sijoittavat veroja pakoilevat yritykset bulvaanien muodossa :D
Varallisuuden nousu ei ole mikään automaattinen kehitys: Etelä-Korea oli viimeisiä kehitysmaita, jotka nousivat kehitysmaasta mm. merkkituotteiden jumppatossuja valmistamalla. Naomi Klein antaa kirjassaan NoLogo monta hyvää esimerkkiä maista, jotka ovat yrittäneet noudattaa Etelä-Korean esimerkkiä ja epäonnistuneet. Tällainen maa on esimerkiksi Filippiinit. Käytännössä strategia on epäonnistunut jokaisen kohdalla, koska talous on muuttunut merkittävästi 80-luvusta tai Hong Kongin kohdalla 60-luvusta. Syynä muutokseen ovat juuri ne kansainvälisten pääomien nopeat liikkeet ja vapauttaminen kansallisesta päätäntävallasta, ne eivät enää jää samalla rikastuttamaan valtioita, jotka tarjoavat niille ilmaiseksi infrastruktuurinsa - aina löytyy joku hieman köyhempi, hiukan huonompi, joten keinottelu onnistuu hyvin olipa sitten kyseessä valuuttakurssi tai elintasokuilu, jonka taustalla on olematon työlainsäädäntö ja huonot yhteiskuntaolot - ja lopputuloksena maiden köyhyydestä tulee pysyvää.
Kolmikantamalli päätyi Suomeen sodanjälkeisestä Saksasta Ruotsin kautta. Kyseessä ei ole todellakaan mikään uniikki järjestelmä :D Kukaan tämän kolmikannan osapuolista ei ole sitä tähän päivään saakka haukkunut. Käytännössä oikeistodemarien kassikassarana toimiva AY-liike on pitänyt äänekkäimmät yksilöt herran nuhteessa: kun esimerkiksi Kanadassa järjestetään lakko, työntekijät lähtevät kadulla osoittamaan mieltään ja joskus laittavat vielä työpaikankin päreiksi suutuksissaan. Suomalainen kolmikantamalli taas suosii sovittelua joskus vähän liiankin kanssa. Hesarissa oli vasta mainita siitä, että lakkoja on ollut kuluneen viimeisen 10 vuoden aikana hyvin vähän verrattuna historiaan tai muihin EU-maihin.
Intiakin oli entinen Ison-Britannian siirtomaa, joka itsenäistyi aikaisemmin kuin Hong Kong. Kuitenkin se on sata kertaa köyhempi kuin jälkimmäinen, valtavista luonnonvaroistaan huolimatta. Myös sinne pumpattiin rahaa infrastruktuurin kehittämisen muodossa ja asetettiin englantilainen oikeusjärjestelmä. Miten on siis mahdollista, että Intia ei kuitenkaan ole Suomea rikkaampi?
Mielestäsi Etelä-Korea on viimeinen maa joka onnistui rikastumaan vapauttamalla kaupankäyntinsä?! Lue se Kleinin kirja uudelleen vaikka se on uskottavuutensa menettänyt. Kleinhän argumentoi, että erikoistalousalueet ja investointien houkutteleminen lakkauttaa verotulot ja pitää kansan köyhänä pahojen monikansallisten yritysten väkivaltaisessa otteessa vailla vaihtoehtoa. Vietnam ja Thaimaa ovat molemmat tapuksia joissa miljoonat ihmiset ovat nousseet UNDP:n mukaan absoluuttisesta köyhyydestä sitten vuoden 1997. Niken hirmuista riistoa Vietnamissa Klein itki oikein urakalla, se niistä "esimerkeistä". Kiinasta puhumattakaan, jossa on jo nyt about 200 miljoonan hengen keskiluokka! Köyhinä ollaan pysytty, vai?
"ne eivät enää jää samalla rikastuttamaan valtioita"
Vähän niinkuin GM:n tehtaiden sulkeminen Koreassa kun kysyntä aasiassa oli liian pientä? No niihin tehtaisiinhan siirrettiin sittemmin Kian tuotanto GM:ltä omaksutulla tehokkaammalla toiminnalla GM:n kouluttamin insinöörein ja työvoimin ja nyt niitä korean ladoja näkyy täälläkin.
"lopputuloksena maiden köyhyydestä tulee pysyvää."
Kerroppa minulle yksikin esimerkki historiasta tai viimeisen kymmenen vuoden ajalta valtioista, jotka ovat pysyneet köyhänä talouden vapauden takia. Spekulointi on turhaa.
"Mielestäsi Etelä-Korea on viimeinen maa joka onnistui rikastumaan vapauttamalla kaupankäyntinsä?! Lue se Kleinin kirja uudelleen vaikka se on uskottavuutensa menettänyt. Kleinhän argumentoi, että erikoistalousalueet ja investointien houkutteleminen lakkauttaa verotulot ja pitää kansan köyhänä..."
Luin Nologon kerralla hyvin ja en kärsi puutteista luetunymmärtämisessä toisin kuin eräät tälle palstalle kirjoittavista tolloista. Et vain tajunnut kirjoitamani tekstin pointtia, joten toistan sen vielä uudestaan: valtiot joutuvat kilpailemaan työvoiman kustannuksilla pääoman vapauttamisen seurauksena syntyneillä kansainvälisillä markkinoilla, joilla kilpailu ja voittotavoitteet kiristyvät vuosi vuodelta ja kansallisista rajoituksista luovutaan etenevässä määrin. Mistään muusta ei ole kyse näissä erikoistalousalueissa, joissa yritykset on vapautettu kaikista yhteiskunnan niille asettamista "rasitteista". Tämä on myös Kleinin kirjassa se "sanoma", joka mitä ilmeisemmin meni sinulta iloisesti yli hilseen.
Paasaat Kiinan hyvinvoivasta keskiluokasta: hyvinvoiva keskiluokka löytyy myös Kiinan lisäksi sieltä köyhästä Intiasta, vaan eipä sen vaikutus näy: Kiinassa BKT on about 6000$/nuppi ja Intiassa about 3500$ - siis yhtä tyhjän kanssa. Köyhyyttä riittää kyllä jaettavaksi Kiinassakin. Jotta saadaan lukuja hiukan aseteltua oikeisiin raameihin, todettakoon, että Suomessa vastaava luku on yli 30 000$/nuppi ja hyvinvointi jakautuu taatusti tasaisemmin kuin em. kehitysmaissa.
Mitä tapahtui Malesialle, jota kutsuttiin Idän tiikeriksiksi, jonka talous romahti kunnolla 90-luvulla? Seuraavaksi Idän taloustiikeriksi povataankin Economics -lehden mukaan Vietnamia. Hyvin on siis luettu alan lehtiä :D Idän tiikerin titteli on varattu vuorollaan IMF:n mallioppilaalle, joka tansii innokkaimmin ylikansallisen pääoman tahdissa - kunnes taas kolisee kunnolla. Malesia ei ole yksittäistapaus, muistaako kukaan Uruguayta, IMF:n mallioppilasta Etelä-Amerikasta, vai iskeekö amnesia tässäkin tapauksessa :) Aikaa näillä valtioilla on ollut enemmän kuin tarpeeksi saavuttaa eurooppalainen taso, kun mailla on vielä perässähiihtäjänkin etu: eurooppalaisten yritysten teknologiaa kopioidaan idässä ahkerasti ja siirretään häikäilemättä osaksi oman maan tuotantoa ilman, että tarvitsee panostaa kalliiseen tuotekehitykseen.
"Vähän niinkuin GM:n tehtaiden sulkeminen Koreassa kun kysyntä aasiassa oli liian pientä? No niihin tehtaisiinhan siirrettiin sittemmin Kian tuotanto GM:ltä omaksutulla tehokkaammalla toiminnalla GM:n kouluttamin insinöörein ja työvoimin ja nyt niitä korean ladoja näkyy täälläkin. "
*haukotus* taas jälleen kerran yksittäinen esimerkki, kuten em. Hong Kong, joka ei kerro mitään kansainvälisen talouden yleisestä kehityksestä. Se uskottavuutensa menettänyt Naomi Kleinin kirja tarjoaa valtavan määrän taulukoita, lukuja, FAKTOJA, joiden antamasta yleiskuvasta voi vain uneksia, kun lukee näitä teidän epärealistisia ja todellisuudesta irtautuneita tekstejä... Koska Naomi Klein on menettänyt uskottavuutensa juuri sinun silmissäsi, lainaan tähän tekniikkaan ja talouteen erikoistunutta lehteä, jonka pitäisi tyydyttää vaativimmankin kokkarin tiedonjanon:
"Jopa maan pk-teollisuus on siirtämässä tuotantoa Kiinaan. Viime vuonna korealaiset investoivat Kiinaan 4,4 miljardia dollaria, mikä on jopa enemmän kuin USA:n sijoitukset." & "Esimerkiksi maan suurin elektroniikkayritys Samsung on siirtänyt digitaalisten tuotteidensa valmistuksen lähes kokonaan ulkomaille." & "Muut elektroniikkajätit kuten LG Electronics ja Daewoo luottavat vielä kotimaahan, sillä LG:n digilaitteiden ulkomainen tuotanto on 50 prosenttia ja Daewoon vain 10 prosenttia." & "Uhka on toteutunut työpaikoissa. Vuodesta 1992 lähtien Korea on menettänyt 770 000 teollista työpaikkaa. Samaan aikaan korealaisyritykset ovat luoneet Kiinaan noin miljoonaa työpaikkaa." http://tekniikkatalous.talentum.com/doc.te?f_id=643095
Mitenkäs se suu nyt pannaan? Vai lasketaanko palkat alemman yhteisen nimittäjän tasolle, kielletään AY-liike, jotta voidaan kilpailla... Naomi Klein oli oikeassa. MOT
"Paasaat Kiinan hyvinvoivasta keskiluokasta: hyvinvoiva keskiluokka löytyy myös Kiinan lisäksi sieltä köyhästä Intiasta, vaan eipä sen vaikutus näy: Kiinassa BKT on about 6000$/nuppi ja Intiassa about 3500$ - siis yhtä tyhjän kanssa. Köyhyyttä riittää kyllä jaettavaksi Kiinassakin. Jotta saadaan lukuja hiukan aseteltua oikeisiin raameihin, todettakoon, että Suomessa vastaava luku on yli 30 000$/nuppi ja hyvinvointi jakautuu taatusti tasaisemmin kuin em. kehitysmaissa."
Paasaat Suomen hyvinvoinnista, vaikka Hong Kongin BKT/asukas on päälle 50 000$ per capita. Köyhyys on siellä takuulla tasaisemmin jakaantunut, koska työttömyys on puolta pienempi ja kansaa ei veroteta hengiltä. Ymmärsitkö vastateesini? On turha verrata lukuja kun kehitys on vasta lähtenyt liikkeelle. Osoitapa minulle, että Kiinalaisten palkkataso, BKT/asukas ja yleinen hyvinvointi on laskenut dramaattisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana niin luovutan.
"Mitä tapahtui Malesialle, jota kutsuttiin Idän tiikeriksiksi, jonka talous romahti kunnolla 90-luvulla?"
Entä pohjolan tiikerille eli suomelle 90-luvun alussa?
Veroparatiisit pärjäävät, mutta entä jos kaikista maista tulee näitä veroparatiiseja?
http://www.prodemokratia.net/verotus/index.html
Kuinkahan nopeasti täällä palataan -30 luvulle ja niihin olosuhteisiin, ajatus tuokin.
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/hk.html
sieltä GDP - per capita (sama kuin BKT/nuppi):
purchasing power parity - $36,800 (2005 est.)
Menehän illiteraali kokkari muualle valehtelemaan. Vai että 50000$ Hong Kongissa my ass. Etkö todellakaan parempaan pysty? Minun mainostamassani Luxemburgissa se on yli 60 000 eli lähes kaksinkertainen Hong Kong:iin, mutta sehän onkin Euroopan veroparatiisi, vai pitäisikö sanoa veroparasiitti :D
"Ymmärsitkö vastateesini?"
Luitko edes, mitä kirjoitin, vai eikö se sovi teoriaasi vapaakaupasta, joten päätit vain "unohtaa" sen suvereenisti?
¨Osoitapa minulle, että Kiinalaisten palkkataso, BKT/asukas ja yleinen hyvinvointi on laskenut dramaattisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana niin luovutan."
Helppoa. Maaseudulla menee jo nyt vituralleen ja siellä suurin osa väestöstä elää edelleenkin. Eräiden USA:n tahojen mukaan Kiinan oikea työttömyys% on lähempänä 20%:a kuin nykyistä 4.2%:a, ja meillähän on vain se tieto, mitä Kiinan kommunistinen politbyroo luovuttaa sijoittajille ja jonka sinä tietysti kokkarina nielet kokonaan pureskelematta ;) Suurkaupungit joutuvat rajoittamaan köyhien maaltapakoa nykyisin, samaan aikaan saasteet ja huonosti hoidettu infrastruktuuri tekevät suurkaupungeissa elämisen yhä vaikeammaksi. Kiinan joutuu muuttamaan taloutensa kurssia radikaalisti lähitulevaisuudessa, mikä taas tulee taatusti vaikuttamaan talouskasvuun.
Voin taata sinulle, että se kasvu laantuu kuin kanan lento ennen kuin maa saavuttaa millään mittarilla eurooppalaisen elintason, mutta siinä vaiheessa se sinun mainostamasi loinen, vapaakauppaa hyväksikäyttävä kansainvälinen pääoma, onkin jo löytänyt uuden uhrin keinottelun kohteeksi ja saamme taas lukea huikeasta talouskasvusta vaikkapa köyhässä Afrikassa?
"Entä pohjolan tiikerille eli suomelle 90-luvun alussa?"
Onnittelut itsellesi ;) Suomi noudatti nimittäin orjallisesti tuona aikana pääomien vapauttamista ja seuraukset näkyivät. Mutta eiköhän tämä maa ole edelleenkin kaukana Malesiasta, joka kuuluu nykyisin Aasian maiden keskikastiin talouden toivuttua IMF:n puoskaroinnista.
GDP - per capita (PPP): $30,600 (2005 est.)
Siinä on suomen luku. Köyhempiä ollaan, eikös? Ilmeisesti et ymmärtänyt mitä hain takaa tällä vertailulla, että on olemassa Suomea rikkaampia maita. Kleinin (ei sinun) soopa vapaakaupasta ei todellakaan sovi teoriaan sen enempää kuin käytäntöönkään. Kilpajuoksu pohjalle on hirveä virhepäätelmä.
"Helppoa. Maaseudulla menee jo nyt vituralleen ja siellä suurin osa väestöstä elää edelleenkin. Eräiden USA:n tahojen mukaan Kiinan oikea työttömyys% on lähempänä 20%:a kuin nykyistä 4.2%:a, ja meillähän on vain se tieto, mitä Kiinan kommunistinen politbyroo luovuttaa sijoittajille ja jonka sinä tietysti kokkarina nielet kokonaan pureskelematta ;) Suurkaupungit joutuvat rajoittamaan köyhien maaltapakoa nykyisin, samaan aikaan saasteet ja huonosti hoidettu infrastruktuuri tekevät suurkaupungeissa elämisen yhä vaikeammaksi."
> Miten selität sen, että yksityisen maanomistuksen asteittaisen sallimisen aikana Kiinassa on loppunut krooninen nälänhätä ja maasta on tullut yht'äkkiä suuri ruoan viejä?! tämäkö on mielestäsi matka päin vittua? Tietenkään en luota politbyroon tietoihin, mutta luotan enemmän siihen että
a) tyhminkin näkee kiinan kehittyvän nopeasti
b) en ole kuullut nälänhädistä aikoihin
c) kiinassa ostetaan autoja kuin leipää eli sinne on syntynyt nopeasti keskiluokka
d) sinne on syntynyt oma autoteollisuus omine autoineen eli sinne on kasaantunut niin paljon osaamista että riippuvuus ulkomaisesta pääomasta ei ole niin välttämätön
Jos suurkaupungit oikeasti rajoittavat maaltapakoa, on kyseessä vihaamasi kapitalismin vastainen toiminta. Ole iloinen siitä, minä en ole.
Sitten Afrikasta: syy miksei siellä ole jo nyt laajamittaista länsiteollisuutta löytyy tästä: http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm
Aivan oikein! Sitä ei sallita, maat ovat liian suljettuja ja reguloituja! Onhan afrikka paljon lähempänä, kyllähän ennemmin siellä valmistaisi, mutta kun ei perhana voi! Kyllä afrikkalaiset ovat vissiin onnellisia kun me ei riistetä niitä, eikö vain eikö vain!?
"Onnittelut itsellesi ;) Suomi noudatti nimittäin orjallisesti tuona aikana pääomien vapauttamista ja seuraukset näkyivät. Mutta eiköhän tämä maa ole edelleenkin kaukana Malesiasta, joka kuuluu nykyisin Aasian maiden keskikastiin talouden toivuttua IMF:n puoskaroinnista."
> Minkä näiden valtioiden BKT/asukas, koulutustaso tai eliniän odote on nyt pienempi kuin ennen IMF:n puoskarointia 90-luvun alussa?
a) Malesia
b) Argentiina
c) Suomi
Muutoshan kolahtaa aina ja se sattuu. Kokkariksi on turha sanoa, siihen en ole kuulunut pariin vuoteen. :)
Kiina on listallasi vasta sijalla 111. Moni Afrikan maa on sitä ylempänä, mutta ei kasva. Kuinkas se Kiina voi kasvaa niin surkealla sijalla? ;)
Ei sitä demokratiaa hirveästi tarvita. Kuri ja järjestys, markkinatalous ja korruption kohtuullisuus taitavat riittää? (Demokratia on arvo sinänsä.)
Erikoistalousalueet
Koko yhteiskunnan pitäisi muuttua kansanedustajineen, ei se ole realistista, kaikki kansanedustajat ja muut päättävissä elimissä eivät muuta mielipiteitään, eikä suhtautumistaan, vaan pitävät kiinni omista näkemyksistään jääräpäisesti, ja ne eivät muutu, vaikka maailma muuttuu ja tuloerot kasvaa, tuijotetaan vaan omaan napaan.Maaltamuuttokin olisi käännettävissä maallemuutoksi pienillä tukitoimilla, mutta ei sitä hallitus ja eduskunta halua, täällä vaan tartutaan pikkurikoksiin, kun ei resurssit ja järki muuhun riitä.
ahtisaari istuu esim.upm.n hallinnossa joten globalisaatioon edut sdp.ssä luulisi olevan tiedossa.
arvaa vain kuin siel pilkataan ay aktivisteja? olen heidän kanssaan samaa mieltä
Jos kaikki rikastuu niin kuka enää jaksaa inistä tuloeroista? Ainiin, sosialistit, juntit ja ranskalaiset.
lehtiä tai muuta mediaa seurannut, niin voin ilmoittaa, että rakkaassa Suomessa on tälläkin hetkellä yli 500000 työtöntä tai vajaatyöllistettyä.Mikä on se yhtälö jolla sinä saat heidätkin mukaan siihen rikastumisen riemujuhlaan.
Tällä menolla tästä maasta siihen pääsee hyvin harva, tuskin sinäkään.
Suomessa on about 8% työttömyys nyt. Sekin on liikaa, mutta koska laskenta aloitetaan 16 vuotiaista rakenteellinen työttömyys tulee jokatapauksessa olemaan aina noin 4%. Se siitä.
"Mikä on se yhtälö jolla sinä saat heidätkin mukaan siihen rikastumisen riemujuhlaan."
1) Minimipalkat pois
2) AY-liikkeen erityisasema lakkautettava
3) ALV poies
4) Yritysten hallinnollisia velvoitteita vähennettävä roimasti
5) Eri kokoisten yritysten eriarvoistaminen lakkautettava
6) Tasavero
7) Koko sosiaalitukihässäkkä korvattava negatiivisella tuloverolla
Mutta, mutta... Näitä "uudistuksia" (vrt.30-luku) meillä on toteutettu ahkerasti viimeisen kuluneen 10 vuoden ajan. Miksi ne eivät vieläkään ole vaikuttaneet? Aikaa on kyllä ollut...
Mainitsemasi työttömyys% menee myös päin prinkkalaa, niin sanoakseni, vaikka onkin suoraan kopioitu työttömyysministeriön sivuilta. Oikea suhteutettu työttömyys% liikkuu siellä 16% keippeillä, eikä ole muuttunut erityisesti sitten 90-luvun laman. Se, mikä on muuttunut, on hallituksen aktivointipolitiikka. Samaa väitettä tukevat tilastot, joiden mukaan tehtyjen työtuntien määrä taloudessa ei ole noussut merkittävästi sitten 90-luvun. Sehän olisikin merkillistä, että Suomessa työpaikkojen määrä lisääntyisi, mutta tehty työmäärä ei...
"Sailas totesi Raha- ja terveys seminaarissa, että Suomi ei ole ollut hyvinvointivaltio enää 15 vuoteen.
"Maata jossa 15 % työvoimasta on joko työttömänä, tukityöllistettynä tai työttömyyyseläkkeellä, ei voida pitää hyvinvointivaltiona", näin hän totesi.
Tuo 15 % on toduudenmukaisin työttömyysprosentti minkä olen kuullut hallitusta lähellä olevalta virkamieheltä, mutta edelleen hiukan kaunisteltu luku.
20 % olisi lähempänä totuutta."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000015081677
Luulisi Sailaksen tietävän..Uusliberalistien globalisaatio vaikuttaa.
Mielestäni, jos nyt poiketaan virallisesta laskutavasta, voitaisiin kaikki valtion ja kuntien työntekijät tuupata työttömyyslukuun. Veronmaksajien rahoilla loisivaa paskasakkia nekin ovat eivätkä takuulla mitään tuottavaa tee. Työttömyys +40% kuulostaa aika mairealta.
http://sfnet.fi/group.php?id=4494&newsgroup=sfnet.keskustelu.talous&sid=
AY-liike on aika lopettaa.