Toivon todellakin, että pommipojan äiti ja isä jaksaisivat elää tämänkin jälkeen.
Millaiset ovatkaan heidän syyllisyydentunteensa ja ahdistuksensa tänäkin yönä?
Millaiset ovatkaan heidän syyllisyydentunteensa ja ahdistuksensa tänäkin yönä?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pohdin samaa.Mikä tuska onkaan pojan vanhemmilla.
He myös ovat uhreja muiden uhrien vierellä.
Siispä miksi ihmiset tuomitsevat heidät?? Tietämättä mitään heidän elämästään.Ei syy ole aina vanhemmissa jos lapset ajautuvat raiteilta.Eikä aina syy ole lapsessakaan.Sillä mieli on meillä jokaisella herkkä ja kun se järkkyy niin sille ei kukaan voi itse mitään.Ja vaikka apua hakisikin,niin sitä ei aina saa vaikka haluaisikin.
Voimia kaikille jaksaa elämäänsä kaikesta huolimatta.Koskaan ei tiedä koska oma tai läheisen mieli järkkyy.Silloin täytyy vain toivoa että apua saa ajoissa,kun sitä tarvitsee,että tämä ei toistuisi.