Tallinnan keikan tunnelmat tänne

kiusaa tuolla tavalla! Aivan kamalaa lukea noin mahtavasta keikasta kun olisin niin hirveän kovasti halunnut itsekin siellä Tallinnassa olla! Oloni ei voisi olla onnettomampi :( Voi itku, olisi vain pitänyt nostaa opintolainaa, ja jättää tentit tekemättä. no, yksinpä olisin silti joutunut sinne konserttiin lähtemään *kurjuus*

Ei vitsi sentään! Tommoseen olis pitänyt munkin säästää ropoja että olis saanut sen 6.3. Stadin uusiksi. Ja sun kertomuksen perusteella tuntuu siltä että olis kokenut jotakin tavallistakin ainutlaatuisempaa Virossa. No en ole kade mutta kuitenkin ;-) Joo hienoa että tunnelma oli tuollainen. DM taitaa muutenkin tykätä Tallinnasta, muistelen vaan että viime kiertueella ne tutustuivat Tallinnaan vähän enemmänkin, taisi olla virallisilla sivuilla jotain juttua tms. Mut kirosana kun en ollut itse tuolla päivittämässä fiiliksiä.

...onnellinen puolestasi ja onneton omasta puolestani; tuolla olisi ehdottomasti pitänyt olla! Seuraavan kerran KUN (ei siis jos) vastaava tilanne tulee, teen ihan mitä vaan, että pääsen paikalle...

Tulipa oltua paikalla ja ei voi muuta kuin kehua...porukka oli täysillä tosiaankin mukana ja myös minäkin....kesäkuussa Metallicaa katsomaan :)

Minullekin iski hinku Tallinnaan samantien kun oli kotiin Helsingin keikalta selvinnyt! Ylimääräistä rahaa luotolta ja eikun huutamaan lippuja netistä. Loppukevät sitten maksellaan niitä sitten pois, mutta KYLLÄ KANNATTI! Pari kaveria oli myös lähdössä niin ei tarvinnut yksin lähteä haakuroimaan. Matkustus oli masentavaa, mutta kun päästiin satamaan ja Sakuhallille asti odottelemaan oli jo tunnelma katossa.

Keikka oli mahtava, ja virolaisesta yleisöstä ois kyllä opittavaa suomalaisilla ja reilusti. Nyt vasta eka kerran ymmärsin mitä tarkoittaa kun bändi HUUDETAAN takaisin lavalle!!! Päästiin suhteellisen eteen massan sekaan pari metriä lavasta. Viereisen natiivitytön kanssa laulettiin kilpaa kovaa ja epävireisesti ja massan velloessa tiiviisti ja epäennustettavasti pääsi kerranki kunnon livehurmokseen. Harmiksi Personal Jesus ja Enjoy the Silence meni ohi, kun eteen aineellistui jostakin parimetrinen venäläinen känniääliö sidekickinsä kanssa, mutta onneksi se rauhoittui jonkinverran myöhemmin. Jotenkin sai paremmin nautittuakin keikasta, kun ei tarvinnut alussa olla niin jumissa siitä, että onko ne oikeasti siinä. Jatkot oli paikallisessa homobaarissa, ja dm:n livebiisejä ja remixejä soitettiin puoli kolmeen asti, että sai kerrankin tanssia itsensä hikeen dm:n tahtiin. Se kun on niiiiiiin harvinaista Suomessa. Pari tuntia unta ja eikun laivalla kotiin, ja illaksi töihin.

Omasta mielestäni setät olivat kyllä paremmassa vedossa Helsingissä, mutta virolainen yleisö oli niin huumaava että niiden kanssa heiluessa keikka oli ihan käsittämätön kokemus.

Suomessa täytyy tietty käyttäytyä luterilaisesti. Katsomossa on istuttava paikoillaan, kuunneltiin sitten Modea tai Hallikaista. Mieluummin ollaan hiljaa ja heilumatta. Muuten tulee järkkäri-setä ja murisee ja näyttää habaansa. Jos et tottele, setä voi ottaa pers*-niskaotteen ja heittää lämpiön puolelle.
Kaverit kertoi, etteivät saaneet bailata (tanssia, heilua, laulaa) Areenan yläkatsomossa. Valittajia riitti, potkuja sateli ja järkkäri-setä varmasti sai palkalleen vastineen. Kaverini sai pari potkua niskaan ja hartioihin kun bailaamisen ohella istui välillä. Toisaalta: sama monottaja ei itsekään pysynyt per** penkissä. Alemmassa katsomossa kaikki olivat kympillä mukana melkein alusta asti ilman esteitä. Meillä ei ollut hätää kun oltiin laillisesti hilluntaan tarkoitetuilla paikoilla.
Niin, se Tallinna... Toipuminen kestää vielä.

Kerrankin hieno kuva tarjolla:
http://www.postimees.ee/220306/esileht/meelelahutus/195343.php
(klikatkaa kuvaa, avautuu isommaksi)

Kun ymmärtäis viron kieltä enempi kuin "kogu perele", luulen ainakin, että ilta kehutaan kovasti!