Olin eilen tanssiravintolassa ja tapasin erään mukavan ihmisen. Juttelimme aika monista asioista ja jossain vaiheessa puheeksi tuli tietysi myös uskonto.
Kun kerroin olleeni JT, niin keskustelukumppanini oli todella hämmästynyt. Hän ei voinut ymmärtää miten fiksu kaveri (tarkoitti minua?????) on voinut mennä mokomaan lahkoon. No se ei tietystikääm ollut oma valintani koska vanhempani pakottivat minut...
Sitä jäin miettimään, että mitä normaalit ihmiset yleensä ajattelevat lahkoista. Itse olen aika ymmärtäväinen koska olen asiat joutunut läpikäymään, mutta tuntuu että ulkopuoliset ihmiset vihaavat lahkoja, eivät niinkään lahkolaisia...
Onko lahkojen vihaaminen sitä ennustettua vainoa?
Kun kerroin olleeni JT, niin keskustelukumppanini oli todella hämmästynyt. Hän ei voinut ymmärtää miten fiksu kaveri (tarkoitti minua?????) on voinut mennä mokomaan lahkoon. No se ei tietystikääm ollut oma valintani koska vanhempani pakottivat minut...
Sitä jäin miettimään, että mitä normaalit ihmiset yleensä ajattelevat lahkoista. Itse olen aika ymmärtäväinen koska olen asiat joutunut läpikäymään, mutta tuntuu että ulkopuoliset ihmiset vihaavat lahkoja, eivät niinkään lahkolaisia...
Onko lahkojen vihaaminen sitä ennustettua vainoa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse pidän kyllä JT-taustani visusti omana tietonani. Vaikka enhän minä edes varsinainen ex-JT ole, vaan entinen kastamaton julistaja, mutta jäljet siitäkin jää mielen syövereihin. Joka tapauksessa en vahingossakaan mainitse uudelle tuttavuudelle tästä seikkailustani, vaan olen virallisesti ateisti tai agnostikko, "enkä oikein usko mihinkään" (mikä onkin sinänsä aika lähellä totuutta). Jos asia sitten myöhemmin tulee ilmi jotain kautta, niin luotan siihen, että toinen jo tuntee minut ja voin kuitata jutun lyhyesti "se nyt oli semmoinen kokeilu vain".
No, olisiko se niin kamalaa jos kertoisit olleesi mukana koska uskoit aidosti.
Ei kai se niin kamalaa olisi. Varmaan minä voisin sen myöntää jossain sopivassa tilanteessa, ja vähän hankala tietysti on keksiäkään muuta syytä JT-piireissä pyörimiselle.
En kuitenkaan mielelläni korosta asian tuota puolta. Toki uskoin aidosti, mutta samalla kyseessä oli kuitenkin eräänlainen nuoruuden idealismiin liittyvä kokeilu.
JT järjestöstä lähtieessä, miksi ehdoin tahdoin ottaa hullun leima uusiisa ei JT kaveri piirissä??
nim merk "onko paha"
>>>No, olisiko se niin kamalaa jos kertoisit olleesi mukana koska uskoit aidosti.
Suomessa törmää valitettavan usein tällaiseen ennakkoluuloisuuteen... oikeastaan asiassa kuin asiassa.
Vaikka kuinka moni työkaveri (aikaisemmissa työpaikoissa) on ollut aivan ihmeissään kun olen kertonut olevani todistaja. Sitä pidetään jotenkin aivan hirveänä asiana. Minulta on yksi (ainakin) työpaikka jäänyt selkeästi saamattu tämän takia. Työnantaja halusi pitää rennon ja nuorekkaan ilmapiirin työpaikalla... hän ilmeisesti pelkäsi etten tulisi ihmisten kanssa toimeen tai alkaisin hallitsemattomasti saarnaamaan uskostani työkavereille. Minun on vaikea ymmärtää tällaista koska tulen toimeen kenen kanssa hyvänsä. Olen rento ja nuor(i/ekas)...
Suhtautuminen erilaisiin uskontoihin/lahkoihin ulkomailla on aivan erilaista... on aivan uskomatonta miten jossain muualla voi pysäyttää liikenteessä kenet tahansa ja jutella tunnin uskon asioista... Suomessa.. not gonna happend!!
Me jurotamme omassa kylmässä nurkassamme täällä pohjolassa... valitettavasti! Ehkä me joskus opimme..
Lainaus: "Suhtautuminen erilaisiin uskontoihin/lahkoihin ulkomailla on aivan erilaista... on aivan uskomatonta miten jossain muualla voi pysäyttää liikenteessä kenet tahansa ja jutella tunnin uskon asioista... Suomessa.. not gonna happend!! "
Älä valita. Jos Suomen uskonnollinen ilmapiiri ahdistaa, niin matkusta vaikka Kiinaan tai johonkin ääri-islamilaiseen valtioon matkalaukku täynnä jt-kirjallisuutta, ja ala pysäyttelemään liikenteessä ihmisiä, tarjoten Wc-lehteä. Jos joskus pääset Suomeen takaisin, niin ehkä Suomen ilmapiiri sitten kelpaa. Mitä ennakkoluuloihin tulee: onkohan jt:t tehneet varmasti kaikkensa niiden hälventämiseksi?
No kiina on nyt hiukan eri juttu... mutta kyllä sinä voit islamilaisessa maassa kysyä henkilöltä hänen vakaumuksestaan... ja pitkään jutella uskon asioista. Ei Jehovan todistajien toiminta ole mitään suoraa käännyttämistä hirveällä paatoksella. "Usko näin tai muuten tulet kuolemaan..."
Mainitsemasi paikat ovat kuitenkin taas ääritapauksia... kokeile afrikkaa, etelä-eurooppaa tai amerikkaa (pohjois ja etelä).. Ihmisten suhtautuminen asioihin on aivan erilaista!
Kyllä me lähinnä haluamme keskustella ihmisten kanssa... saada selville mitä he ajattelevat...
Ei sitä aina tarvitse niitä lehtiä tuputtaa.. minä en ole pitänyt lehtiä mukana varmaan yli vuoteen. Minulla on raamattu ja niitä pieniä lehtisiä (traktaatteja) tai sitten tämä uusi kirja "mitä raamattu todella opettaa". Minä kysyn ihmisten mielipiteitä asioihin ja kysyn kiinnostaisiko heitä tietää raamatusta enemmän koska monet eivät tiedä raamatusta muuta kuin "isä meidän rukouksen".
On tietysti niitäkin, jotka tarjoavat pelkkiä lehtiä.
Ja olet aivan oikeassa siinä, että jos esim. saudi-arabiassa kävelet raamattu kädessä kadulla ja pysäyttelet ihmisiä niin ei tiedä mitä on edessä.... siinä voi helposti tulla raippaa.
Fiksu kaveri!Eiköhän se kasvatus jonka sinun JT vanhempasi ovat sinulle antaneet ole osasyynä siihen että olet "fiksu kaveri"?
Kiitos tunnustuksesta. Jos isäpuolen harjoittama kauhu ja piekseminen on mielestäsi hyvää kasvatusta niin sitten olen ilmeisesti kasvanut juuri oikeassa kodissa.
Omaa poikaani en kuitenkaan aio samalla tavalla kouluttaa kunnon kansalaiseksi. Johan sen lakikin kieltää.
Jos Isäsi on näin tehnyt, niin valitan, itse en ole lapsiani koskaan peloitellut ja pieksänyt, olen yrittänyt puhua heidän kanssaan asioista ja olen siinä omasta mielestäni onnistunut, hekin ovat fiksuja vaikka eivät ole kaikki mukana totuudessa.
lasten kasvatuksessa? Omat lapsesi eivät valinneet uskoasi? Olet antanut heidän valita aatteensa? Annatko saman mahdollisuuden kaikille muillekin?