Ihmislaji ei pysty tuottamaan maitoa tarpeeksi, että sitä riittäisi kaikkiin tuotteisiin, mihin lehmänmaitoa nykyisin käytetään. Korkeintaan silloin kun äiti imettää lastaan, ihminen saa ihmisenmaitoa.
Miksi ihminen siis käyttää toisen lajin maitoa, etenkin länsimaissa, yhtenä peruselintarvikkeena?
Olen kuullut väitteen, että ihmistä lukuunottamatta nisäkkäät eivät käytä maitoa imetysvaiheen jälkeen. Kissat taas eivät ilmeisesti aikuisina kestä maitoa samalla tavalla kuin pentuina.
Lehmä ei ilmeisesti tuota maitoa, ellei se ole synnyttänyt. Tehotuotantotiloilla lehmät ovat jatkuvasti raskaina, että maitoa tulee. Syntyvistä naaraspuolisista lehmistä tulee uusia maidontuottajia ja uroslehmistä tulee naudanlihaa ja niitä käytetään siittämiseen. Näin siis jonkun dokumentin mukaan.
Minusta maidontuottaminen vaikuttaa aika arveluttavalta puuhalta dokumentin tietojen valossa.
Miksi ihminen siis käyttää toisen lajin maitoa, etenkin länsimaissa, yhtenä peruselintarvikkeena?
Olen kuullut väitteen, että ihmistä lukuunottamatta nisäkkäät eivät käytä maitoa imetysvaiheen jälkeen. Kissat taas eivät ilmeisesti aikuisina kestä maitoa samalla tavalla kuin pentuina.
Lehmä ei ilmeisesti tuota maitoa, ellei se ole synnyttänyt. Tehotuotantotiloilla lehmät ovat jatkuvasti raskaina, että maitoa tulee. Syntyvistä naaraspuolisista lehmistä tulee uusia maidontuottajia ja uroslehmistä tulee naudanlihaa ja niitä käytetään siittämiseen. Näin siis jonkun dokumentin mukaan.
Minusta maidontuottaminen vaikuttaa aika arveluttavalta puuhalta dokumentin tietojen valossa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lehmä ei ilmeisesti tuota maitoa, ellei se ole synnyttänyt.
Lehmä ei suomenkielessä synnytä vaan vasikoi!
Tehotuotantotiloilla lehmät ovat jatkuvasti raskaina, että maitoa tulee.
Lehmä ei ole raskaana vaan tiineenä!
Syntyvistä naaraspuolisista lehmistä tulee uusia maidontuottajia
Ne ovat nimeltään hiehoja!
ja uroslehmistä
Ovat mulleja!
tulee naudanlihaa ja niitä käytetään siittämiseen. Näin siis jonkun dokumentin mukaan.
Maitoa juodaan siksi koska se on monipuolista ravintoa ja hyvä kalsiumin lähde: Lisäksi se maistuu hyvälle.
Kiitos, että korjaat termit. Pyrin käyttämään mahdollisimman yleisiä käsitteitä, koska en tiennyt täsmällisiä.
Ainakin kaikille tuli selväksi, mitä tarkoitin niillä.
Kaikki eivät elä löyhkäävissä lehmätuvissa... siis navetoissa.
P.S. Opettelepa lainaamaan.
Minä suosittelisin sinua puuttumaan argumentteihin, eikä kirjoitusasuun.
On ehkä kivaa päteä oikeinkirjoituksella, mutta sillä ei ole vaikutuksia argumenttien totuusarvoon.
P.S. Opettelepa lainaamaan.
tuolla oikein tarkoitat?
Ps. Opetteleppa sinä lukemaan, jookos?
Nimimerkki .... se tässä sinua kohtaan käyttäytyi ylimielisesti ja käytti lähes koko viestinsä toisarvoiseen huutamiseen. Kysymyshän oli siitä, miksi ihminen juo maitoa. Ei siitä, sopiiko puhua "raskaina" vai "tiineinä" olevista lehmistä.
Eikö mamma kuokkinu lantapaakkuja korvistas, kun kyläkouluun sut ajoi?
Suorassa lainauksessa käytetään lainausmerkkejä.
Nimimerkki ..... kirjoitti 13.10. viestissään "Ps. Opettelepa sinä lukemaan, jookos?", mikä oli kovin, kovin rakentavaa kritiikkiä.
Evoluutio on muokannut ihmisen lajiksi, joka osaa muita lajeja paremmin hyödyntää ympäristöään, kuten lehmiä. Ja koska maito tarjoaa runsaasti kalsiumia, proteiinia..., ja sen tuottaminen on kaiketi melko yksinkertaista ja halpaa, niin tottahan toki me tuota valkoista elämän eliksiiriä sitten litkimme.
Mikä maidontuotossa on mielestäsi arveluttavaa? Sekö, ovatko lehmät onnellisia ja terveellisiä?
aikuisista ihmisistä on laktoosi intolerantteja eikä
pysty juomaan maitoa.
Kaikki nisäkkäät (joitakin hassuja karvattomia apinoita lukuun ottamatta) ovat käsittääkseni laktoosi-intolerantteja aikuisina. Lähes kaikki Aasialaiset, Afrikkalaiset, Pohjois-ja Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaat ja Australian aborginaalit ovat myös laktoosi-intolerantteja aikuisina.
Ruotsalaisista sen sijaan vain 4% kärsii kyseisestä vaivasta. Ruotsalaiset ovat siis todistettavasti _omalaatuista_ porukkaa.. :)
Onneksi maitosokeri voidaan pilkkoa, että laktoosi- intolerantit voivat nauttia maitotuotteita. Tosin kaikki eivät siedä edes vähälaktoosisia tuotteita.
Millä maito voitaisiin korvata? Jos maito on tärkeää kalsiumin takia, niin miksi Aasiassa maitoa ei nautita juurikaan? Mikä on se vaihtoehtoinen kalsiumlähde?
milk is good!
on ihminen opetettu ajattelemaan, etta maidon juonti auttaa osteoporoosiin (luiden haurastumiseen), mita se tavallaan tekeekin, mutta muissakin tuotteissa on kalsiumia eika ainoastaan maitotuotteissa.
esim. afrikassa, jossa ihmiset eivat juo maitoa, ei heilla myoskaan ilmene osteoporoosia. eli voisin vaittaa (mita on myos tutkittu), etta maidossa oleva kalsiumi ei ole siina olevassa muodossa jota ihminen voisi hyodyntaa (ei imeydy). tama asia kylla tiedetaan, mutta kyseessa on siis markkinointi ja vaaristyneen tiedon antaminen ihmisille sen takia, etta he kuluttaisivat paljon maitoa.
olen kanssasi samaa mielta, ettei ihminen (eika elain) tarvitse maitoa sen jalkeen kun on imemisen lopettanut. se olisi ihmiselle kaikkein luonnollisinta.
Kun ihminen noin 10000 vuotta sitten keksi maanviljelyn ja asettui asumaan yhteen paikkaan, hän vähitellen kesytti myös kotieläimiä, myös naudan, josta saatiin lihan, lannan ym. hyvän lisäksi myös ravintoarvoltaan hyvää tuotetta maitoa.
Imettäväisillä on ylipäänsä vain lyhyt aika elämästä minkä ne joutuvat viettämään emän maitoravinnon varassa, tämä pätee kaikkiin eläinlajeihin. Myös ihmisellä on tämä ominaisuus ollut alunperin; laktoosi-intoleranssi taas on luonnon alunperin tarkoituksellinen perinnöllinen ominaisuus, eli luonnolle on tarkoituksenmukaista lopettaa imetys ajoissa seuraavaa lisääntymiskiertoa varten. Tämä laktoosi-intoleranssin aiheuttava geeni kuitenkin vähitellen väistyi (länsimaisen) ihmisen perimästä, koska maitotuotteiden ravintoarvojen takia niitä nauttimaan pystyvien ihmisten jälkeläisillä oli paremmat mahdollisuudet selvitä kuin muilla.
Kaukoidän kansojen tapoihin ei ole historiallisesti kuulunut maitotuotteiden käyttö ja valtaosa näiden maisten väestöstä on laktoosi-intolerantteja.
Tarkemmin yksityiskohtia, ks. Matt Ridley, Perimä - Ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House 2000).
Selvää tietenkin on ettei nykyaikana ole mitään tarvetta sinänsä nauttia maitotuotteita, mutta henkilökohtaisesti en voisi kuvitella elämää ilman juustoa.
Tiettävästi laktoosi-intoleranssin esiintyminen riippuu siitä, kuinka paljon ko. kulttuurissa käytetään maitotuotteita, kuten keskustelussa on aiemmin tullut esille. Näin ollen siis on ymmärrettävää, että Skånessa vain n. 4% aikuisväestöstä kärsii laktaasin puutteesta. Suomen vastaava luku taitaa olla 15%.
Mutta mutta. Miten tämä kaikki liittyy evoluutio vs. kreationismi -keskusteluun?