Kysymys jehovantodistajille

Lue amerikkalaisen David Wilkersonin saarna.

Siinä Wilkerson varoittaa ankarasti seurakuntalaisiaan toronton eksysyksestä. Tämä on syytä jokaisen lukea. Olen itse nähnyt vastaavankaltaista toimintaa myös Suomessa. Tämä eksytys on jo täälläkin.

Wilkerson tuli aikoinaan tunnetuksi työstään huumenuorten parissa. Hän sanoo tuossa saarnassaan mm: ”Mitä häpeällistä ja pahaa tapahtuu tämän päivän seurakunnassa? Tämä tunnetaan menestysevankeliumin nimellä ja se on yksi suurimmista häväistyksistä Jeesuksen Kristuksen seurakuntaa vastaan kautta aikojen. Tämä vääristynyt evankeliumi myrkyttää ihmisjoukkoja kaikkialla maailmassa, jopa Kiinassa ja Afrikassa. Se on amerikkalainen evankeliumi, keksitty ja levitetty rikkaiden amerikkalaisten evankelistojen ja saarnaajien kautta – rikkaiden!
Menneellä viikolla minulle annettiin Kenneth Copelandin kokouksesta taltioitu video. Kun kuuntelin puhujaa olin ällistynyt. Ensinnäkin, puhujat eivät ehtineet kunnolla asettua aloilleen kun ihmiset tungeksivat heidän ympärilleen tunkien rahaa heidän taskuihinsa. Syy moiseen on hiljattain esitetty uusi oppi, jonka mukaan, jos haluat tulla siunatuksi sinun pitää löytää mahdollisimman paljon siunattu julistaja koska "sille, jolle on paljon annettu saa paljon, sille jolla on vähän otetaan pois sekin vähä, joka hänellä on". Joten etsit käsiisi eniten siunatun ja menestyneen julistajan, annat hänelle rahaa ja saat siunauksen. Mitä enemmän tuo julistaja on siunattu sitä suuremman siunauksen saat itsekin. Idea on siis antaa sille, joka on eniten siunattu...
Kuuntele mitä opetettiin: " Köyhä toimeentulon rajalla oleva leski antaa sinulle viisi dollaria. Ota se. Elia otti lesken viimeisen ruuan. Sinä olet voideltu. Ansaitset sen. Ota se..." Ja sama puhuja jatkoi: "Asun 800 m2 talossa ja rakennan isompaa. Sellaista, josta kuningas Salomokin olisi ylpeä. Maksoin juuri 15 000 dollaria koirasta (n.90 000 mk). Näettekö tämän loisteliaan sormuksen? Ostin sen Jamaikalla käydessäni ja maksoin siitä 32 000 dollaria (n.190 000 mk). Haluan teidän tietävän, että kun kaupunkini ihmiset kulkevat taloni ohitse ja näkevät Rolls Royce autoni ajotiellä silloin he tietävät, että on Jumala taivaassa." Yksi julistajista nousi ylös ja sanoi: "Teimme liiton veli Copelandin kanssa seuraavan vuoden ajaksi, 365 päivän varalle. Yksikään meistä ei tule kärsimään yhtenäkään päivänä. Emme koe hetkenkään epätoivoa. Emme koskaan sairasta emmekä koe puutetta. Nautimme kaikista siunauksista. Hylkäämme kaiken kärsimyksen, kivun ja taloushuolet."
Tämä murehduttaa minua eniten, näin julistettiin – "Pyhä Henki ei voi tulla yllemme ennen kuin olemme rahavirrassa. Ennen kuin rikastumme Pyhä Henki ei voi tehdä työtään."
Kuinka tämä vaikuttaa sinuun? Ihmiset kiemurtelevat kuin käärmeet istuimiltaan lattialle ja julistaja sihisee käärmeen lailla. Tuhannet ihmiset menevät suuriin parantamiskokouksiin ja ristiretkiin ja he näkevät asioita, jotka luullaan Pyhän Hengen toiminnaksi. Ylistäessään ja palvoessaan he eivät tiedä, että julistaja pilkkaa ja häpäisee Pyhää Henkeä. He eivät tajua sitä. Kokonaiset karismaattiset seurakunnat, helluntailiike, on hajallaan – kirjaimellisesti rikki revittynä valheherätysten takia.
Mitä näemme aikamme ns. herätyksissä ja mikä liitetään Pyhän Hengen yhteyteen, sitä emme löydä Kirjoituksista. Mikä ei ole löydettävissä Sanasta pitää heti hylätä – täysin hylätä.
Itken kun katson näitä videoita, joita ihmiset ympäri maata lähettävät minulle. Ihmisjoukot ruumis vapisten ilman kontrollia, ihmiset putoilemassa lattialle, hysteerinen nauru, hoipertelu kuten juopuneessa tilassa, käärmeen lailla kiemurtelu, villien eläinten lailla kiljuminen – ja sitten meillä on julistaja, joka puhaltaa ihmisten ylle ja saa heidät kaatumaan ikään kuin Pyhä Henki olisi tullut lihaksi hänessä. Tämä henkilö heittää takkinsa ihmisten ylle ja sanoo, "Tämä on Herran käsi".
Tämä on hyvin julmaa mutta minun pitää puhua tästä uusimmasta. Kun joudut tällaiseen, kun olet joutunut eroon Kirjoitusten varjelevasta vaikutuksesta sanot vain: "Hei, tämä on uutta, Jumala tekee uutta. En ymmärrä tätä, se ei ole Sanassa mutta en halua olla Pyhää Henkeä vastaan." Jos se ei ole Sanassa sinun pitää olla sitä vastaan!
Tämä uusi asia on, että et voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan ellet tule pieneksi lapseksi jälleen. Tämän opin mukaan ihmiset tulevat kokoukseen vaipat päällysvaatteidensa alla ja ulostavat ja virtsaavat niihin kokouksen aikana. Tämä on "uutta". Mihin kaikki johtaa?
Yksi evankelista kutsuu itseään "Pyhän Hengen baarimikoksi". Hän sanoo, "Tule baariin ja ota Pyhän Hengen drinkki". He kutsuvat tätä uudeksi viiniksi. Jeesus saapuu ja lukuisat ihmiset ovat vailla pelastusta. Samalla näen kristittyjen vellovan, kuten sanotaan "Pyhän Hengen baariin" ja he hoippuvat kuin juopuneet. Jooelin kirja sanoo kovaa ja selvästi: "Herätkää te juopuneet ja itkekää, valittakaa, kaikki viininjuojat...sillä vilja on hävitetty, viinistä on tullut kato" Jooel 1:5,10.
Uskosta on tullut spektaakkeli, aikana jolloin olemme lähellä Herran tulemusta ja meidän tulisi odottaa siellä, missä Jumalan voi löytää – omassa salaisessa rukouskammiossamme. Siellä tulisi olla murhe hukkuvista sieluista, halu seurata Jeesusta. Siellä ei pitäisi ajatella rahaa, joka on Amerikan jumala, Amerikan epäjumala. Maailma katsoo tätä hulluutta ja tiedät mitä he ajattelevat – se on sirkus, Pyhä Henki on sirkuksen johtaja, se on karismaattinen sirkus. Sinun pitää ottaa kantaa. Meidän tulee yhdessä ja yksittäin ottaa vastuu. Jokaisen Jumalan lapsen pitäisi rukoilla tällaista vastaan – että Jumala ensin avaisi meidän silmämme huomaamaan väärät profeetat, jotta heidän silmänsä avautuisivat ja Jumala armollisesti päästäisi heidätkin ansasta samoin kuin jokaisen siihen joutuneen. Älä ota tähän osaa, älä edes mene lähellä. Jätä se, sillä se voi niellä sinut jos et ole vahva Herrassa. Jos olet heikko, uskossasi nuori tai utelias olet vaarassa. Se ruokkii kaikkea sitä mikä on mieluista lihan mielelle. Kunnes opit erottamaan lihan mielen ja Pyhän Hengen mielen pysy tästä erossa!
He (väärät julistajat) kuulostavat kovin rakkaudellisilta sanoen: "Me rakastamme kaikkia, ei ole väliä mitä opetat. Ei ole väliä jos se on menestystä – tai mitä tahansa. Jumala on rakkaus. Tullaan kaikki yhteen ja halataan toisiamme." Mutta Jumalan mukaan kuinka kaksi voi käydä yhdessä jos eivät ole keskenään sopineet? Kuinka voit olla yhtä kun et voi olla samaa mieltä heidän epäraamatullisen käytäntönsä takia? Et voi. Se on rakkausansa.
He sanovat, "Älä tuomitse ketään". Raamattu ei sano näin. Se kehottaa antamaan oikeamielisen tuomion, nuhtelemaan, arvostelemaan kaikessa kärsivällisyydessä. En seiso saippuan vaan kiven päällä. Jumala pelastaa seurakuntansa.
Mitkä ovat Jumalan rikkaudet Kristuksessa? Jumalan rauha, Jumalan viisaus, Kristuksen läheisyys, kaikki mitä on Kristuksessa on meidän. Jos uskot sanani todeksi ja sinulla on kotona näitä kirjoja ja kasetteja niin hävitä ne! Älä jaa niitä muille vaan polta ne! Jos joku kutsuu sinua näihin tilaisuuksiin älä mene vaan sano, "Haluan kuulla puhdasta Sanaa, joka auttaa minua hengellisesti kasvamaan. En halua mitään, mitään opetusta, joka vahvistaa lihaani..."

Lainaus: David Wilkersonin opetusta
Kirjoittanut: lue ja hämmästy 15.8.2005 klo 00.38

>>Näin on valitettavasti
Kirjoittanut: ReaAalto 22.1.2006 klo 21.12

Itse olen kuulunut helluntaiseurakuntaan liiankin kauan. Erosin lopulta.
Raamatun tuntemus on todellakin suuri puutostauti helluntaissa.
Raamattupiirejä ei ole ja niitä mitä aikoinaan olikin, ei niissä saanut keskustella vaan kuunnella hiljaa.
Kyseenalaistaminen ei tullut kysymykseenkään vaan kaikesta piti olla samaa mieltä.

Helluntalaisten oppi perustuu hurmoshenkeen, eli tuntemuksiin.
Kun Raamattu sanoo, että Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jeesusta, helluntailaiset luulevat, että kaikki mitä "henki "puhuu ja opettaa on oikein.

Vaikka se henki ei olekaan Raamatun sanan linjalla.
Raamatun totuuksiin viittaaminen ja sanan lukeminen on helluntailaisten mielestä kuivaa, ilman henkeä, kuten he sanovat.

Minun mielestäni se on mitä suurinta Jumalan sanan halveksuntaa.

Näin mennään harhaan >>

Kaksi totuuden nälkäistä helluntaiveljeä tutki "ihmeet ja merkit" ja tässä tulos:

Sen pahempi tosiasioille

Helluntailaisia opiskelijoita Vesa Maanselkää ja Markus Hirsilää pidetään vaarallisina miehinä omassa liikkeessään. Heidän tutkimuksensa mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole todettu yhtään ihmeparantumista, joka voitaisiin todentaa lääketieteellisesti. Yleisen mielipiteen mukaan kaksikon olisi ollut parempi olla etsimättä totuutta.

Tutkimukseen johtanut tapahtumakulku sai alkunsa syksyllä 2002 tunnetun saarnaajan Charles Ndifonin Jyväskylässä pitämästä parantamistapahtumasta, johon fysiikanopiskelija Vesa Maanselkä osallistui.
- Se show ja bluffaus järkytti minua suuresti. Saarnaaja kertoi ensin todella tarkasti, että yleisön joukossa on tällaisista ja tällaisista vaivoista kärsiviä ihmisiä; muun muassa, että oikealla puolella on keuhkosyöpäpotilas, jonka hän tunsi juuri sillä hetkellä paranevan. Yleisö oli haltioissaan.

Sitten meno vain kiihtyi. Ndifon kutsui lavalle kaikki itsensä sairaiksi tuntevat, ja kymmeniä ihmisiä vyöryi parannettavaksi. Maanselkä näki omin silmin, kuinka vaikeasti vammaisia nostettiin pyörätuoleistaan usean miehen voimin, raahattiin pitkin Jyväskylän Paviljongin hallia ja julistettiin terveiksi. Ja yleisö hurrasi. Vaikean käsivamman vaivaamalle lapselle luvattiin, että huomenna kun heräät, olet terve. Yleisö taputti. Viimeinen niitti Maanselälle oli häen tuntemansa kyttyräselkäisen mummon parantamisyritys.

- Naisen selässä oli 90 asteen kulma, jonka paranemisen kyllä huomaisi. Katsoin, miten ihan järkevät, hyvin koulutetut ihmiset Ndifonin avustajina repivät mummoa suoraksi, niin että tämä lopulta kivun tähden pyysi heitä lopettamaan. Mitä teki Ndifon? Laittoi mummon nopeasti tuoliin istumaan ja julisti hänet parantuneeksi! Ja yleisä puhkesi suosionosoituksiin!

Tällä tavoin kaikki illalla lavalle tulleet ”parantuivat”, kaikkein selvimmin tietenkin ne, joiden vaivaa ei siinä voitu näkyvästi todeta.

Maanselkä oli tapahtuman jälkeen shokissa. Pelastaakseen oman uskonsa, johon olivat vuosien aikana vaikuttaneet lukuisat kertomukset ihmeparantumisista, hän halusi etsiä käsiinsä edes yhden oikeasti parantuneen. Hajanaisten kyselyjen tulos oli lohduton: yksikään Maanselän tuntema tarina ei loppujen lopuksi vastannut todellisuutta.

Tarinat muuttuvat matkalla

Viime syksynä epätoivoinen Maanselkä sai rinnalleen samaan seurakuntaan kuuluvan orgaanista kemiaa opiskelevan Markus Hirsilän. Hirsilä suhtautui alun perin epäilevästi Maanselän pessimismiin, mutta uteliaisuuden ajamana ryhtyi systematisoimaan Maanselän aloittamaa tutkimusta. Hirsilän laatiman tutkimussuunnitelman mukaan ensin tutkittiin laaja otos ihmeparantumisista kertovaa kirjallisuutta. Sitten käytiin käsiksi itse kertomuksiin.

- Vaikka kirjallisuudesta pitikin todeta, että ihmeparantamisista kertovat kirjat olivat todistusaineistona todella köyhiä, olin tässä vaiheessa vielä aika toiveikas, Hirsilä kertoo. – Ajattelin, että koska kertomuksia on liikkeellä paljon, varmasti tulee vastaan myös oikeita ihmeparanemisia.

Nyt kun kertomuksia on tutkittu jo runsas sata, saldo on ollut...?
- Nolla, Hirsilä toteaa ja muodostaa sormillaan merkitsevästi ympyrän.

Miltään maallikopohjalta kaverukset eivät ole kertomuksia lähestyneet. Apuna tutkimuksessa Maanselällä ja Hirsilällä on ollut kaksi lääkäriä, jotka ovat tutkineet ne harvat tapaukset, joissa edes on ollut aihetta saada lääkärin lausunto. Useimmat kertomuksista ovat osoittautuneet jo varhaisessa vaiheessa vasta matkalla ihmeiksi muuttuneiksi. 20 tapausta on jäljitetty tarkemmin.

- Joukossa on härskejä valheita aika vähän. Enimmäkseen on kysymys ihan vilpittömistä ihmisistä, jotka haluavat tulkita luonnollisen paranemisen maailmankatsomuksellisesti. Sillä lailla ”kirurgi leikkaa, Jumala parantaa” -periaatteella, Hirsilä kertoo.

Mieluummin suljetaan silmät


Jo ensimmäisten tiedustelujensa vuoksi kirjoittamiensa lehtikirjoitusten johdosta Vesa Maanselkä sai palautetta puolesta ja vastaan. Rohkaisevaa postia tuli vammaisilta. Muun muassa useat sokeat olivat kokeneet, ettei heitä hyväksytty seurakuntaan sellaisinaan. Vammaisilla haluttiin jatkuvasti ”testata armolahjoja” yrittämällä parantaa, eivätkä he aina olleet kokeneet tuleensa kohdatuiksi henkilöinä.

Liikkeen pastoreiden taholta aihetta välteltiin jo alussa.
- Usein todettiin vain, että emme tiedä, miksi kaikki eivät parane, kun olisi pitänyt kysyä, miksei kukaan ole parantunut! Maanselkä muistelee.

Edelleenkään liike ei ole kovin avoin esitellyille tutkimustuloksille. Tutkijoita on alusta asti epäilty epäuskoisiksi, Hirsilää on kutsuttu jopa antikristukseksi ja Maanselkä on muun muassa ilman selitystä hyllytetty helluntailaiselta Netmission.fi-keskustelupalstalta. Näin on tapahtunut, vaikka luulisi nimenomaan seurakuntien intresseissä olevan tutkia niiden tapahtumien todenmukaisuutta, joita saarnapöntöstä esitetään.

Mitä johtopäätöksiä tässä vaiheessa tutkimuksesta voi sitten tehdä? Voiko Jumala parantaa?
- Jos Jumala on kaikkivaltias, hän voi totta kai parantaa. Mutta niin ei näytä tapahtuvan ainakaan niin usein, kuin kertomuksissa väitetään, Hirsilä summaa.

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=uskojaelama&t=30171

Ihmeitä EI tapahdu (tutkittu juttu)
asdfasdfasd kirjoitti 2.7 13:20    

vastaa

"IHMEIDEN AIKA ON OHI

Matti Miettinen julkaisi vuonna 1980 Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa väitöskirjan "Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta". Tämä arvioitava pieni kirjanen on sen jälkiselitysteksti, ei-tieteellinen kansanpainos.

Miettisen tutkimuksen virikkeenä oli Niilo Yli-Vainion vuonna 1977 alkanut toiminta. Yhteistyössä Yli-Vainion kanssa jaettiin vuonna 1980 kyselylomakkeita 2000 kpl, joista 744 palautettiin. Seurannassa karsiutui määrä 611 henkilöön, jotka ilmoittivat 1403 sairautta, oiretta ja vaivaa, joiden kohdalla myönteisiä kokemuksia kertyi 829, pettymyksiä 574. Tutkijan oman arvion mukaan *ei ainoakaan elimellinen sairaus parantunut, ja mielenterveyden häiriöissä oli joitakin yksittäisiä enemmän tai vähemmän ohimeneviä myönteisiä vaikutuksia*, joista valtaosan kohdalla on aiheellista nähdä ne pelkästään tunnelmointiefekteinä. *Kokonaisuutena ei tullut esiin mitään tavanomaisesta ennusteesta poikkeavaa." *

"Simson työryhmineen julkaisi vuonna 1977 raportin usean tunnetun amerikkalaisen parantajaevankelistan (kuuluisin lienee Kathryn Kuhlman) toiminnasta: *350 parantuneeksi ilmoitetusta henkilöstä oli parantunut 5, ja näillä parantuneilla oli ollut vaivoinaan erilaisia hermostollisia häiriöitä.* Lourdesin 2.5 miljoonasta ilmoitetusta parantumisesta ihmeeksi julistetut 64 parantumista sopivat hyvin sattumahaarukan sisään - olipa osa sitten sattumia tai ei. *Samaan ihmeparantumisen kannalta aika masentavaan suuntaan viittaavat hiukankaan kontrolloidut tutkimukset." *

*tosiasiat ovat samoja tänäkin päivänä*

http://www.funet.fi/pub/doc/bible/fi/1992/Joh.17.html
>>11 "Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.
17 Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus.
21 Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.>10 Mutta minä kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen kautta, että puhuisitte kaikki yhtäpitävästi ja ettei keskuudessanne olisi jakaumia, vaan että olisitte sopivasti yhteen liittyneitä samanmielisinä ja samassa ajatussuunnassa.

Aapeli oli ensimmäinen Jehovan todistaja.

"Heprealaiskirjeen 11:4:ssä Paavali ilmaisee Aabelin olleen Jehovan ensimmäinen todistaja. Hän sanoo: "Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu." Millä tavoin Aabel todisti Jehovasta? Vastaus selviää, kun pohdimme sitä, miksi Aabelin uhri oli "suuriarvoisempi" kuin Kainin.

Yksinkertaisesti sanottuna Aabel uhrasi oikean uhrin oikeista vaikuttimista ja tuki sitä oikeilla teoilla. Hän antoi lahjaksi laumansa esikoisten elämää edustavan veriuhrin, kun taas Kain uhrasi elottomia maataloustuotteita (1. Moos. 4:3, 4). Kainin uhrista puuttui se vaikutin, usko, joka teki Aabelin uhrista otollisen. Kainin olisi pitänyt muuttaa palvontaansa. Sen sijaan hän ilmaisi väärän asenteensa hylkäämällä Jumalan neuvon ja varoituksen ja murhaamalla uskollisen Aabelin. (1. Moos. 4:6–8, UM; 1. Joh. 3:11, 12.)

Aabel ilmaisi uskoa, joka hänen vanhemmiltaan puuttui. Uskollisella elämänvaelluksellaan hän ilmaisi vakuuttuneensa siitä, että Jehovalla on oikeus suvereenisuuteensa ja että hän käyttää sitä vanhurskaasti. Arviolta sadan vuoden mittaisen elämänsä aikana Aabel osoitti, että ihminen voi olla uskollinen Jumalalle niin pitkälle, että hän sinetöi todistuksensa kuolemalla. Sitä paitsi Aabelin veri "puhuu" jatkuvasti, sillä henkeytetty kertomus hänen marttyyriudestaan säilytettiin Raamatussa tulevia sukupolvia varten." ( Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajia )

pahasti mettään menöö kirjoitti:

Aapeli oli ensimmäinen Jehovan todistaja.

"Heprealaiskirjeen 11:4:ssä Paavali ilmaisee Aabelin olleen Jehovan ensimmäinen todistaja. Hän sanoo: "Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu." Millä tavoin Aabel todisti Jehovasta? Vastaus selviää, kun pohdimme sitä, miksi Aabelin uhri oli "suuriarvoisempi" kuin Kainin.

Yksinkertaisesti sanottuna Aabel uhrasi oikean uhrin oikeista vaikuttimista ja tuki sitä oikeilla teoilla. Hän antoi lahjaksi laumansa esikoisten elämää edustavan veriuhrin, kun taas Kain uhrasi elottomia maataloustuotteita (1. Moos. 4:3, 4). Kainin uhrista puuttui se vaikutin, usko, joka teki Aabelin uhrista otollisen. Kainin olisi pitänyt muuttaa palvontaansa. Sen sijaan hän ilmaisi väärän asenteensa hylkäämällä Jumalan neuvon ja varoituksen ja murhaamalla uskollisen Aabelin. (1. Moos. 4:6–8, UM; 1. Joh. 3:11, 12.)

Aabel ilmaisi uskoa, joka hänen vanhemmiltaan puuttui. Uskollisella elämänvaelluksellaan hän ilmaisi vakuuttuneensa siitä, että Jehovalla on oikeus suvereenisuuteensa ja että hän käyttää sitä vanhurskaasti. Arviolta sadan vuoden mittaisen elämänsä aikana Aabel osoitti, että ihminen voi olla uskollinen Jumalalle niin pitkälle, että hän sinetöi todistuksensa kuolemalla. Sitä paitsi Aabelin veri "puhuu" jatkuvasti, sillä henkeytetty kertomus hänen marttyyriudestaan säilytettiin Raamatussa tulevia sukupolvia varten." ( Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajia )

nimetty jehovantodistaja 1900 luvulla.
Älä sekoita Aabelia tuohon lahkoon.
Aabeli oli kunnon työmies mutta Rutherford oli kieroileva tuomari joka keinotteli rahalla ja vallalla.
Älä usko kaikkea pajunköyttä mitä seura sinulle tarjoilee.