Toisinaan kuulee puheita, joiden mukaan suomalaiset joskus muinoin häätivät saamelaiset Lappiin. Osaisiko joku kertoa historiaa huonosti tuntevalle, mistä löytyy tietoa asiasta.
Saamelaiset
M. Aallikko
7769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Googlaa Permit (suomalaiset) ja Finnit (lappalaiset), niin tietoa löytyy monellakin kielellä. Kieliasuja on monia permien kohdalla, mikä vähän hankaloittaa etsimistä. Englanniksi se on permians.
Höpöpöhöpöpö ....
Suomessa ei ole mitään näytöä siitä, että väestöä olisi siirtynyt jonnekin.
Jos Etelä-Suomen "lappalaisia" haluaa kutsua Samelaisiksi, niin mikäs siinä.
Mutta ei ne mihinkään ole siirtyneet, ne on sulautuneet siihen väestöön mitä sinne on tullut muualta.
Tai jos tarkkoja ollaan, niin muualta tullut väestö on sulautunut näihin lappalaisiin ...
....varhais-kantasuomen kieli jakautui myöhäis-kantasuomeen, josta suomi, viro, liivi, vepsä (ves), vatja (votyan), inkeroinen (ishora, ingrians) ja karjala (livvi, aunus, karjala) muodostuivat, ja kanta-saameen josta kaikki saamelaiskielet sittemmin kehittyivät.
"Me" olimme täällä ensin. "Me" jakaannuimme täällä itämerensuomalaisiksi ja saamelaisiksi.
Saamen kielet:
Etelä-saame
Uumajan saame
Piitimen l. Arjeplogin saame
Luulajan l. Jokkmokkin saame
Pohjois l. Norjan saame
Inarin saame
Koltan saame
Akkalan saame
Kildin saame
Turjan saame
(Kemin, jne. saame eli kadonneet kielet.)
Saamelais-asutus ulottui Etelä-Norjaan asti Skandinaviassa. Suomessa on saattanut olla sisäsuomalaista väkeä, joka eli lappalaiseen tapaan mutta ei ollut nykyisten saamelaisten kanssa samaa porukkaa, vaan lähempänä "lantalaisia" eli maataviljeleviä suomalaisia.
On myös mahdollista, että "oikeita" saamelaisia olisi muuttanut Suomessa etelään ehkä rautakaudella kun suomalaisten intensiivisempi maanviljelys jätti erämaat vähäisemmälle käytölle, ja niihin muutti pohjoisesta liikkuvia metsästäjiä?
Saamen kieleen yhdistettäviä paikannimia on etelässä mm:
"Vuotnas" => "Vuotinainen"
"Joukha / Noukha" => "Noux / Nuuksio"
Metsästäjä-keräilijä -asutuksesta kertoo "Lapinkylä" Kirkkonummella ja "Lappom" Loviisassa.
Saimaan vesistöalueella "lappalaisuus" säilyi pitkään, mutta emme aivan varmasti tiedä, keitä he olivat.
ESihistoriallisena aika on ollut useita pohjoisen ja eteläisen väestön kulttuurirajoja, mutta suomi-saame -eroa ei voida luontevasti yhdistää niihin.
Fennoskandian saamelaiset pysyttelivät pitkään keramiikattomina, eli he eivät ottaneet käyttöön saviastioita vaikka tietoa olisi ollut tarjolla. Keramiikan raja onkin yksi "Lapin-rajoista".
Hyvin pitkään savi-tietous pysyi Tornio-Murmansk -linjan itä/etelä-puolella ja Ruotsissa Keski-Ruotsin järvien (Vänern, Vättern -muuten suomenkieliset nimet: "Vesi-"!) tasalla.
Siirtyminen metsästys-keräilystä maanviljelykseen teki "lappalaisista" suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia.
Lappalaisuus on ollut alunperin elinkeinoon liityvä määritelmä, eli myös Suomalainen on saattanut ruveta "lappalaiseksi" verokirjoissa, jos on halunnut.
Kun Tornio ja Ounasjokia aikanaan asutettiin maanviljelijöillä myöntämällä niille verovapaus tietyksi ajaksi, niin kun verovapaus sitten myöhemmin poistui niin nämä uudisasukkaat rupesivat "lappalaisiksi" ja luopuivat maanviljelystä.
Mikä olikin paljon kannattavmpaa kuin yrittää viljellä maata näin pohjoisessa.
Esim. tällä oululais-ihmeellä, Gradu-Vilenillä, on selvä saamelaisen turpavärkki (Sorry, saamelaiset! -en voi sille mitään että hän näyttää siltä miltä näyttää).
Ehkä joku korvamerkkejä väärennellyt oli jäänyt niin monta kertaa kiinni valheesta, että hänen oli vaihdettava maisemia? Ryhdyttävä suomalaiseksi kun suomalaiset eivät vielä tunteneet kaverin tapoja??
Kyseisen herran kallon muoto ei kyllä ole Saamelainen ...
Itse epäilen enempi romaanitaustaa, sen verran sukkelasti se kolttosensa selittää ...
tehtiin "Suomen" intiaaneille ja saman tekivät sitten ristiretkeläiset taas saamelaisten häätäjille.
Sota lapissa jatkuu yhä.