oletteko ajatelleet??

Jos se yllättäen on totta niin sitten käristytään, mutta kun ottaa huomioon ihmisten ahneuden, kyvyn valehdella ja todisteiden puutteen niin pääsee tähän lopputulokseen.

Todennäköisyys että helvetti on:

Kusetusta 99.9%

Totta 0.01%

kaikki ateistit hakemaan täältä taivaasta leipää! Meillä on teille leipää niin paljon, kun jaksatte syödä!''
''Tulkaa te krisselit hakemaan leivän päälle voita!'' Ai niin! Te tulitte jo!
Historia toistaa itseään. Nyt vain kuvainnollisesti vähän kevyemmässä sarjassa... kenelle kevyt, kenelle raskas!
Koetapa sinäkin nyt keskittyä kaikkeen hauskaan elämässäsi. Pääset taivaaseen sitten, kun aikasi tulee.
PS: Sitten taivaassa: Muista lisätä polttopuita meidän kärsivien tuleen, ettei tuli pääse sammumaan.

..ajateltu on.

Tarkoitat varmaan (niin kuin muutama muukin ennen sinua)että eikö kannattaisi ihan varmuuden vuoksi uskoa. Että mitä siinä menettäisi, niinkö?

Oletkos itse ajatellut, että entäpä jos ainoat paratiisiin menijät ovatkin muslimit?
Silloinhan se sinun varmanpäälle pelaaminen ai oikein taida toimia....

"oletteko ajatelleet??"
Olen ajatellut. Oletko sinä? Vai onko sinulla työkaluja moiseen?

"jos se kuoleman jälkeinen elämä onkin totta"
Miksi kuolemaa sanotaan kuolemaksi, jos se ei tapa? Toisaalta kauheaa olisikin joutua elävänä ikuiseen elämään.

"jospa sittenkin haluan elää ja en joutua sinne pahempaan paikkaan vaan taivaaseen??"
Ikuinen elämä hihhuleiden seassa olisi helvetti eli se pahempi paikka. On taivas kun heitä ei näy mailla eikä halmeilla.

"Mitäs jos..." on suurin syy kenenkään liittyä kirkkoon tai pysyä siellä. Oma ajattelukyky ei riitä, joten pelastetaan oma nahka edes muodon vuoksi.

Oletko miettinyt, että takanasi voi olla nälkäinen leijona juuri nyt? Kannattaisiko kantaa kivääriä mukana ihan kaiken varalta? Tai mitä jos kohta lentokone tippuu taivaalta päällesi? Kannattaisiko tähyllä jatkuvasti taivaalle ihan kaiken varalta? Tai mitäpä jos hindut tai islam ovatkin oikeassa jumalan suhteen? Kannattaisiko uskoa niihinkin ihan kaiken varalta?

No pitäisikö uskon motivaationa sitten olla kuolemanjälkeisen elämän pelko? Kyllä minä menisin mieluummin vapaaehtoisesti helvettiin kuin alistuisin pelolle.

...auto ajaa ylitseni kun ylitän kadun?
...menen ulos ja hengitän juuri sattumoisin hyvin tappavan viruksen keuhkoihini ja kuolen kivuliaasti puolen tunnin sisällä?
...sähköjohtojen luomat kentät aiheuttavat minussa aivokasvaimen?
...käännän pääni ja roska lentää silmääni, sokeuttaen sen?
...en tule koskaan saamaan työpaikkaa?
...kukaan ei pidä minusta?
...olen pelkkä ajatus jonkun mielessä?

Mitä jos-kysymyksiä voidaan aina kysyä ja aiheuttaa paniikkia. Jos ainoa syy uskovaisuuteen on pelko helvetistä, niin säälin sinua ja toivon sinua vapautumaan pelostasi. Pelkosi silloin rajoittaa elämääsi.

Juuri tällä tavalla kristinusko perustuu suuriltaosin sairaaseen pelotteluun. Vastakysymys: Haluatko sinä elää elämäsi peläten helvetin tulia, jotka eivät välttämättä ole edes olemassa? Niin mietipä sitä jos pieni pääsi siihen kykenee...

Olen ajatellut asiaa ja tullut tulokseen,
että Taivas tai Helvetti - mitä väliä enää
siinä vaiheessa on kun on kuollut?

Varmuuden vuoksi ei voi uskoa. Jos uskoo niin uskoo, jos ei niin ei. Kuinka paljon sitten ajattelenkin kuolemaa ja mitä sen jälkeen tapahtuu, en voi uskoa mihinkään "varmuuden vuoksi." Toivoa kyllä voin.