Työväki/työläinen, siinäpä kumma tarve ihmisellä luoda itselleen lokero mihin asettua ja luoda itselleen oma paikansa ja asemansa yhteiskunnassa. Mistä tuo tarve ihmiselle syntyy? Tittelin kipeydestä vaiko siitä syystä, että joku haluaa tuollaisen identiteetin, johon ilmeisesti samainen henkilöä voi sisällyttää ominaisuuksia jotka eivät koske nykyajan oloja työyhteisössä.
Onpa vastaavasti tarve muodostaa dualistinen vastapaino tuolle nimikkeelle. Porvari taitaa tällä hetkellä olla sieltä suosituimmasta päästä, lisäksi löytyy kapitalistia sekä lukuisia pilkallisia ja lokaavia muunnelmia. Tuo tarve ilmesestikin tulee siitä, että agitoidulle vihalle täytyy löytä jokin kohde joka ei suoranaisesti kohdennu yksilöön tai todennäköisemmin moinen johtuu yksinkertaisesti siitä ettei edes osattaisi kohdentaa tuota agitaation luomaa perustteonta vihaa ja syytöstä mihinkään todellisuuteen pohjautuvaan kohteeseen.
Olisi kyllä erittäin hienoa, jos joku komukka, punikki, sossu, taistolainen tai oikeammin stalinisti, voisi ilmaista itseään ja tuntojaan ilman että lokeroi ensin itsensä ja sitten vastapuolensa ahtaasti (ja ahdasmielisesti)?
Toiseksi. Suurta ihmetystä minussa on aiheuttanut tuo älytön "pääoma sitä, pääoma tätä, kapitalismi paha" höpinä. Se on joillakin vaihtoehtona edellä mainituille vastakkaisnimityksille. On ilmeisen hankalaa kohdentaa tuntojaan kasottomiin osakkeenomistajiin joita saattaa suuressa kansainvälisessä yrityksessä olla jopa pienen kaupungin verran.
Paljonko on tarpeeksi?
Onpa vastaavasti tarve muodostaa dualistinen vastapaino tuolle nimikkeelle. Porvari taitaa tällä hetkellä olla sieltä suosituimmasta päästä, lisäksi löytyy kapitalistia sekä lukuisia pilkallisia ja lokaavia muunnelmia. Tuo tarve ilmesestikin tulee siitä, että agitoidulle vihalle täytyy löytä jokin kohde joka ei suoranaisesti kohdennu yksilöön tai todennäköisemmin moinen johtuu yksinkertaisesti siitä ettei edes osattaisi kohdentaa tuota agitaation luomaa perustteonta vihaa ja syytöstä mihinkään todellisuuteen pohjautuvaan kohteeseen.
Olisi kyllä erittäin hienoa, jos joku komukka, punikki, sossu, taistolainen tai oikeammin stalinisti, voisi ilmaista itseään ja tuntojaan ilman että lokeroi ensin itsensä ja sitten vastapuolensa ahtaasti (ja ahdasmielisesti)?
Toiseksi. Suurta ihmetystä minussa on aiheuttanut tuo älytön "pääoma sitä, pääoma tätä, kapitalismi paha" höpinä. Se on joillakin vaihtoehtona edellä mainituille vastakkaisnimityksille. On ilmeisen hankalaa kohdentaa tuntojaan kasottomiin osakkeenomistajiin joita saattaa suuressa kansainvälisessä yrityksessä olla jopa pienen kaupungin verran.
Paljonko on tarpeeksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
työväkeen luokitellaan kuuluvaksi suorittava porras, sitten on toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt sekä johto. Komukkoja, punikkeja, sossuja ja taistolaisia on näissä kaikissa työntekijäryhmissä. Kun pääoma hakee suurinta mahdollista tuottoa, ei henkilökuntaa vähennettäessä juuri kysytä puoluekantaa. Kokkariduunari lähtee siinä kuin demaritoimihenkilö.
Eihän sitä tarvitse yksittäisellä imisellä paljon olla, kunhan sitä on monella.
Pääoma kuuntelee omistajaansa.
Omistamisen kautta tapahtuvaa vaikuttamista voisi verrata äänioikeudella vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Äänioikeuden voi saavuttaa kansalaisuudella. Pääomaan taas kansalaisuuden sijasta pääomalla ja kummassakin ikää tietysti täyttyy olla riittävästi. Kumpikaan ei toki valvoita käyttämään vaikutusmahdollisuutta, mutta mistäpä sitten on varaa valittaa? Pääoman hankintakustannuksilla on perusteetonta perustella sitä, ettei sitä ole tai ei hanki, "markassa on miljoonan alku" sanottiin joskus. Se että sitä pääomaa hankkii alkuun edes vähäsen, ei kuitenkaan kannata heti asennoitua siihen odotukseen, että kohta rikastuu. Se voi tapahtua vasta sukupolvienkin päästä. Kauaskantoista tuo pääoma.
Ammattiyhdistyksiin ja työväkeen päätee minusta hyvin sanonta "Hyvä renki, mutta huono isäntä", jos on tarkoitus vaikuttaa pääoman liikehdintään.
kova? vai kyllä meilläkin tämmöinen "iso beibi",
löytyy.
Vai mikä tuo asiayhteys on?