Olin viime sunnuntaina tulossa Jyväskylästä
Tampereelle ja hieman ennen Orivettä saavutin
rekan. Koska ohituspaikkaa ei ollut,
vastaantulevia oli aika paljon siinä vaiheessa ja
tiellä ajaneet tietävät, että ei siinä muutenkaan
ole liikaa paikkoja (Jämsä-Orivesi välillä),
jätin hieman väliä rekkaan, jotta näkisin
paremmin ja jäin odottamaan sopivaa paikkaa. No,
kolme muutakin autoa saavutti meidät, jolloin
viimeinen näistä kolmesta päättikin lähteä meistä
muista ohi. Kun tämä hätäinen oli päässyt
edelleni, ajattelin, että kokeilkoon onneaan ja
jätin normaalin turvavälin siihen. Siinä sitten
ajeltiin rekan perässä useampi kilometri, eikä
tämä hätäinen kuskikaan löytänyt sen parempaa
ohituspaikkaa. Kohta kuitenkin aukeni sopiva
suora ja autojakaan ei tullut vastaan. Annoin
hätähousulle aikaa arvioida tilannetta. Mutta
koska hän ajoi niin lähellä rekkaa ja ei tajunnut
hyvää ohituspaikkaa, laitoin vilkun päälle ja
lähdin kiihdyttämään. Tässä vaiheessa hätähousu
tajusi vihdoinkin (suoran puolessa välissä), että
nyt voi mennä ja tuuppasi suoraan eteen (peiliin
katsomatta tai tahallaan?). Voimakkaalla
jarrutuksella säästin peltivahingot, mutta ohitus
jäi tekemättä, koska suoran päässä alkoi näkymään
vastaan tulevaa liikennettä. Pääsin kyllä sitten
myöhemmin Oriveden kohdalla ohituskaistaa sen
rekan ohi, mutta jäin miettimään mitä mahtoi sen
kuskin mielessä liikkua?
Henkilöauton ohittaminen on helppoa ja siihen ei
tarvita niin pitkää suoraa tehokkaalla autolla,
mutta rekan ohittaminen onkin jo hieman toinen
juttu. Pitämäni turvaväli tulkittiin siis niin,
että en aio ohittaa. Tarkoitukseni oli kuitenkin
vain taata itselleni riittävä näkyvyys eteenpäin.
Aikaisemmin mainitsemallani suoralla olisimme
ehtineet molemmat siitä rekasta ohi, jos
hätähousu olisi pitänyt hieman isompaa väliä ja
näin ollen nähnyt paikan paremmin. Turhahan tästä
on enää jauhaa, mutta tulipahan vaan mieleen.
Onko muilla kokemuksia vastaavista tilanteista?
Joskus kannattaa miettiä ihan pikku hetki ennen
kuin lähtee säntäilemään päättömästi.
Tampereelle ja hieman ennen Orivettä saavutin
rekan. Koska ohituspaikkaa ei ollut,
vastaantulevia oli aika paljon siinä vaiheessa ja
tiellä ajaneet tietävät, että ei siinä muutenkaan
ole liikaa paikkoja (Jämsä-Orivesi välillä),
jätin hieman väliä rekkaan, jotta näkisin
paremmin ja jäin odottamaan sopivaa paikkaa. No,
kolme muutakin autoa saavutti meidät, jolloin
viimeinen näistä kolmesta päättikin lähteä meistä
muista ohi. Kun tämä hätäinen oli päässyt
edelleni, ajattelin, että kokeilkoon onneaan ja
jätin normaalin turvavälin siihen. Siinä sitten
ajeltiin rekan perässä useampi kilometri, eikä
tämä hätäinen kuskikaan löytänyt sen parempaa
ohituspaikkaa. Kohta kuitenkin aukeni sopiva
suora ja autojakaan ei tullut vastaan. Annoin
hätähousulle aikaa arvioida tilannetta. Mutta
koska hän ajoi niin lähellä rekkaa ja ei tajunnut
hyvää ohituspaikkaa, laitoin vilkun päälle ja
lähdin kiihdyttämään. Tässä vaiheessa hätähousu
tajusi vihdoinkin (suoran puolessa välissä), että
nyt voi mennä ja tuuppasi suoraan eteen (peiliin
katsomatta tai tahallaan?). Voimakkaalla
jarrutuksella säästin peltivahingot, mutta ohitus
jäi tekemättä, koska suoran päässä alkoi näkymään
vastaan tulevaa liikennettä. Pääsin kyllä sitten
myöhemmin Oriveden kohdalla ohituskaistaa sen
rekan ohi, mutta jäin miettimään mitä mahtoi sen
kuskin mielessä liikkua?
Henkilöauton ohittaminen on helppoa ja siihen ei
tarvita niin pitkää suoraa tehokkaalla autolla,
mutta rekan ohittaminen onkin jo hieman toinen
juttu. Pitämäni turvaväli tulkittiin siis niin,
että en aio ohittaa. Tarkoitukseni oli kuitenkin
vain taata itselleni riittävä näkyvyys eteenpäin.
Aikaisemmin mainitsemallani suoralla olisimme
ehtineet molemmat siitä rekasta ohi, jos
hätähousu olisi pitänyt hieman isompaa väliä ja
näin ollen nähnyt paikan paremmin. Turhahan tästä
on enää jauhaa, mutta tulipahan vaan mieleen.
Onko muilla kokemuksia vastaavista tilanteista?
Joskus kannattaa miettiä ihan pikku hetki ennen
kuin lähtee säntäilemään päättömästi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No noita kusipäitähän riittää etenkin
Suomalaisessa liikennekulttuurissa melkein joka
lähtöön!
Ehkä tämä kyseinen "kuljettaja" unohti vilkaista
peiliinsä tiukassa tilanteessa, eikä näinollen
huomannut sun olevan myös ohitusaikeissa.
Tai sitten toinen ikävämpi vaihtoehto olisi se,
että tämä autoilija päätti, että kerta nyt
yhtäkkinä tuli paikka ohittaa, niin vähät väliä
takaantulijoista. Varmaan oli kyllästynyt ajamaan
rekan perässä. Tai sitten kyseinen äijä oli
kokonaan kyllästynyt elämäänsä.
omasta kokemuksestani olen huomannut,kun toiset
kusipäät ennen ohituskaistoja ajavat niin hiljaa
et sen kusipään taakse kerääntyy suuri letka
autoja sitten ohituskaistalla ne laittaa sen
vitun kaasupolkimen moottoritilan puolelle,ettei
kukaan pääse ohi siinä saa ihan tosissaan polkea
omaa autoa.sit kaistan jälkeen ajetaan taas sitä
70-80kmh .Että kusipäitähän on monenlaisia.
Samaa olen ihmetellyt minäkin.. Ehkä joillakin on
vain niin kova tarve vetää pitkää jonoa
perässään? En minä kaikkia muitakaan perversioita
ymmärrä, en sitäkään.
Aiemmin mainitsemallani Tre-Jkl välilläkin on
huimat 2 ohituskaistaa Jkl:n päin mentäessä ja 4
Tre:lle päin mentäessä plus pikku pätkä
moottoritietä molemmissa päissä. Siinä ei tarvita
montaakaan kotipoliisia asenteella; minua ei
ohiteta niin niistäkään ei ole mitään hyötyä.
Meitä on moneen junaan ja osa jäänyt jo asemalle
(todella vanha sanonta, mutta sopii edelleen niin
hyvin suomalaiseen liikenteeseen).
Vaarallinen ohituspaikka on, kun kaksikaistainen
tie muuttuu moottoritieksi.
Siinä tilanteessa usein on letkaa, jota johtaa
hitaampi/raskas ajoneuvo ja perässä ajaa
kiiluvasilmäisiä "Schumeja".
Kun 120 km/h alue alkaa, koko jälkijoukko ryntää
ohituksiin eli toinen toisten jalkoihin.
Tämä tilanne on ollut useampia kertoja mm.
valtatie 1:n muuttuessa Paimiossa moottoritieksi.
Ja kun siinä motarin alussa päästellään menemään
niin kenelläkään ei ole hajuakaan muiden
matkanopeudesta vaan pyritään vaan asenteella
kaikista ohi. Mitä taempana jonoa on ollut, sitä
useammasta yritetään päästä ohi. Sitten siinä
porukalla poukkoillaan pitkän matkaa molemmilla
kaistoilla ennen kuin asetutaan taas jonoon..
Ja sitten ollaan Kupittaan kohdalla taas kaikki
nipussa ensimmäisten valojen kohdalla...
Kyseinen virhe saattoi jotua momestakin syystä,
mainitsemiesi syiden lisäksi esim. siitä ettei
hän nähnyt sinua sivupeilistään - kyseessä
kuollut kulma, tai sitten hän ei nähmyt sivua
peilistään vaikka sinä hänen peilistään olitkin.
Tässä jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä olisi
silmän ns. musta piste. Itselleni on kerran
sattunut niin. Siksi liikautan katsekohtaa
peilillä kun siihen katson.
Joka tapauksessa: liikenneturvallisuudesssa
pitäisi lähteä siitä, että kuljettajille tapahtuu
virheitä. Tiet pitäuisi rakentaa niin leveiksi,
että niihin mahtuu hätätilanteessa
ylimääräinenkijun auto rinnalle turvallisesti. Ja
että ohitettava mahtuisi väistämään sivummalle
ohitusksen helpottamiseksi.
Mainitsemasi tilanne saattoi olla mianitsemallasi
tavalla kuljettajan ajatusvirhe, muttta myös
toisenlainenkin inhimillinen virhe. Vaikka takaa
tuleva näkyisikin edellä ajavan sivupeilissä, voi
kuljettajan vilkaisu peiliin olla niin hätäinen
että jos hän samalla vahvasti oeltta ettei sieltä
takaa ketäään tule, niin hän ei myöskään sitä
takaatulevaa peilistä näe! Harvinaista mutta
tälläsitakin voi tapahtua. Lisäksi kyseessä
saattoi olla silmän ns. sokea piste. Itselläni on
yksi omakohtainen kokemus sokeasta pisteestä.
Siksi peiliin katsoessani siirrän katsetta
hivenesti pitkin peilipintaa.
Vaikka vastaajat kirjoittavatkin kusipäistä, niin
liiikenneturvallisuudessa pitäisi lähteä siitä,
että virheitä sattuu - niin inhimillisiä kuin
kusipäisyydestäkin johtuvia. Tiet pitäisi
rakentaa niin leveiksi, että niille mahtuu
virhetilanteiden varalta vähintäin yksi
ylimääräinen auto rinnalle, ja lisäksi että
ohitettava auto pystyisi väitämään pientareelle
näkyvyyden ja ohituksen helpottamiseksi.