Olen viimein saavuttanut uskon vuosien
itsetutkinnan jälkeen ja siitä tahtoisin
teille kertoa.
Olin tulossa kotiin hautausmaalta kun
näin hautojen keskellä kalvakan hahmon
ilman kunnollisia vaatteita.
Tunnollisen kasvatuksen omaavana ehätin
kysymään, että eikö hänellä ole kylmä.
Vastauksekseen hän vain hymyili ja totesi
sen riippuvan siitä miten kylmän miellämme.
Jäin sitten juttelemaan tämän huvittuneelta
näyttävän nuorukaisen kanssa ja hän alkoi
kertomaan minulle asioita, asioita joita
en koskaan aikaisemmin ollut tullut ajatelleeksi.
Hän kertoi minulle Elämästä, Ihmisistä ja
kaikesta mistä vain uskalsin kysyä...
Ja kun viimein olin lähdössä kotiini,
hän sanoi: "Kuule, miksi epäillä, Hän on aina
kanssasi jos vain niin tahdot uskoa - meillä
ihmisillä ei ole muuta menetettävää kuin
yksinäisyytemme ja siitäkin on jo aika päästää
irti."
Matkalla kotiini mietin hänen sanojaan ja
tuumin mitä hän tahtoi kertoa...
Kotonani kaivoin Raamatun esiin naftapussistaan
ja aloin selata sitä ensimmäiseen kertaan
sitten rippileirin ja luulen, että viimein
ymmärsin hänen tarkoituksensa.
Minä olen viimein nähnyt Rakkauden silmin
ja nyt tahdonkin kertoa, että vaikka kuinka
synkkä tämä maailma olisi, niin kauan
kun ihmiset jaksavat uskovat, niin niin kauan on toivoa uudesta huomisesta...
Hänen opetuksiaan voin vain kutsua yhdellä
nimellä: Glorie Tabris (vapaantahdon kunnia)
itsetutkinnan jälkeen ja siitä tahtoisin
teille kertoa.
Olin tulossa kotiin hautausmaalta kun
näin hautojen keskellä kalvakan hahmon
ilman kunnollisia vaatteita.
Tunnollisen kasvatuksen omaavana ehätin
kysymään, että eikö hänellä ole kylmä.
Vastauksekseen hän vain hymyili ja totesi
sen riippuvan siitä miten kylmän miellämme.
Jäin sitten juttelemaan tämän huvittuneelta
näyttävän nuorukaisen kanssa ja hän alkoi
kertomaan minulle asioita, asioita joita
en koskaan aikaisemmin ollut tullut ajatelleeksi.
Hän kertoi minulle Elämästä, Ihmisistä ja
kaikesta mistä vain uskalsin kysyä...
Ja kun viimein olin lähdössä kotiini,
hän sanoi: "Kuule, miksi epäillä, Hän on aina
kanssasi jos vain niin tahdot uskoa - meillä
ihmisillä ei ole muuta menetettävää kuin
yksinäisyytemme ja siitäkin on jo aika päästää
irti."
Matkalla kotiini mietin hänen sanojaan ja
tuumin mitä hän tahtoi kertoa...
Kotonani kaivoin Raamatun esiin naftapussistaan
ja aloin selata sitä ensimmäiseen kertaan
sitten rippileirin ja luulen, että viimein
ymmärsin hänen tarkoituksensa.
Minä olen viimein nähnyt Rakkauden silmin
ja nyt tahdonkin kertoa, että vaikka kuinka
synkkä tämä maailma olisi, niin kauan
kun ihmiset jaksavat uskovat, niin niin kauan on toivoa uudesta huomisesta...
Hänen opetuksiaan voin vain kutsua yhdellä
nimellä: Glorie Tabris (vapaantahdon kunnia)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Juu, kyl määkin nään kalvakkaita
nuorukaisia hautuumaalla harvase päivä
(yleensä röökii polttamassa) ja kyl
mä on niiden kanssa jutellukki mut
ei se silti oo ollu mulle syy ruveta hihhuliks.
Jumalan sana muka, niin ja Jeesus on hevari,
se oli miun ukkoni. Potkin taas pihalle. Munat jäässä on tyly seisoskella.
>
vai niin.
Ja tuonko takia meidän joikasen pitäisi lukea kädet ristissä sellaista paskaa kuin raamattua?
En voi moittia sinua epäuskoisuudesta,
en minäkään muutamia kuukausia aikaisemmin
olisi voinut kuin epäillä...
Kuten Hän minulle puhui:
Ihmiset, ihmisten joukossa... Tiedätkö mitä olemme?
Sanojako? - Ei me ihmiset olemme tahtoa... Tahtoa ja Viisautta ilman Tietoa ja sinä
katsot minua ja kaltaisiani säälien
ja sanot - oi, raukkoja missä on toivonne nyt?
Mutta jätät aina huomaamatta, ettei toivo
ole se mikä on meissä itsessämme - vaan
tahto, tahto parempaan...
Siinä missä sinäkin, mekin tiedämme paikkamme
mutta meillä on sen lisäksi Uskomme...
Se voi olla väärää mutta se voi olla myös oikeata - kuinka voit sitä tietää?
En väitä, että olisit väärässä mutta pyydän
ystävänäsi - anna Hetkelle ajatus, kuuntele
sen ääntä - mitä sydämesi kertoo? Mitä sielusi kaipaa?
Ehkä ei ole olemassa Taivasta, mutta jos todella
uskoo, niin sen onnen voi löytää itsestään
pimeimpinä hetkinäkin, kun kaikki ovat sinua
vastaan...
Pelastus ei ole Yksi eikä välttämättä uskontokaan,
mutta jos tahdot, se tunne voi tukea sinua kun
tarvitset valoa elämääsi tai kättä johon tukeutua.
Taisit keksii koko keskustelun kuule
ihan omastapäästä ko se oli niin
sekava...
Kuule sunkin olis jo aika oppia, ettei
Jumalaa ei ole olemassa ja se tyyppi
jolle sä puhuit kuulosti tuntomerkeistään
narkkarilta = valkeat kasvot, turtunut kylmään yms.
Usko sinä aivan rauhassa raamattuun, mutta älä yritä käännyttää meitä jotka emme sitä halua.
Että, en yritä käännyttää teitä
laisinkaan...
Vaan kertoa teille siitä pienestä
ihmeestä, joka kohdalleni on suotu.
Niimpä niin. Et tahdo käännytää et. Syötät meille kaikille itse keksimääsi tarinaa, sitä virttä, että "kyllä isäjumala teidät vielä pelastaa". Sitten joku hyväuskoinen uskoo tuon, ja pahan paikan tullen jää makaamaan ja odottamaan sitä pelastavaa ihmettä, jota ei koskaan tule olemaan. Ei täällä ole ketään kuka meidät pelastaa, vain itse voimme itseämme auttaa.
Jotenkin saat minut näkemään punaista.
Jos loukkaan teitä... Minun tarkoitukseni
ei ole aiheuttaa ihmisissä ristiriitaa,
sillä sitä on jo tarpeeksi...
Pyydän anteeksi jos olen teitä loukannut
ja toivon, että joskus voisimme elää
sopusoinnussa...
Kyllä, voimme elää sopusoinnussa jos lopetat tuon houruamisen.