Kun tässä on katseltu tilastoja, joiden mukaan tuulivoiman käyttö maailmalla vain jatkuvasti kasvaa, kehittelin ajatuksen termistä, jolla tuulivoimakapasiteettia voitaisiin suoraan je helposti verrata sen tuottóa vastaavan ydinvoimaloiden määrään. Kehittelin termin ydinvoimalavastaavuus, yvv.
yvv vastaa kysymykseen: monenko ydinvoimalan verran jokin asennettu tuulivoimakapasiteetti tuottaa sähköä
'Perusydinvoimalaksi' valitsin 1000MW:n ydinvoimalan, joka voi olla aavistuksen verran pieni, mutta suurempia asennetaan kuitenkin niin vähän, että tarkkuus tällaisessa laskussa on ihan kelvollinen.
'Perustuulivoimalaksi' valitsin tuulivoimalan, jonka kapasiteettikerroin on 0.20, eli huipunkäyttöaika on 1752h/a. Tämä on selkeästi alakanttiin, mutta kelvannee tällaisiin laskuihin ja sallii pienet pyöristykset ylöspäin.
Tekninen käytettävyys ja muu sellainen jätetään molemmissa huomioimatta, koska ne ei erotu määrittelyjen muista epätarkkuuksista.
Tuulivoiman ydinvoimalavastaavuus voidaan nyt laskea helposti kaavalla
* 0.2
Vielä yksinkertaisemmin: yvv = tuulivoiman gigawatit jaettuna viidellä.
Vastauksena saadaan siis tuulivoimaloiden tuottoa vastaavien ydinvoimaloiden lukumäärä. Muutama esimerkki (arvot noin-arvoja):
Suomen tuulivoimakapasiteetti on 100MW. Sen yvv = 0.1 * 0.2 = 0.02, eli tuulimyllyt tuottaa sähköä saman verran kuin 0.02 ydinvoimalaa.
Tanskan 3GW tuulivoimakapasiteetin yvv = 3 * 0.2 = 0.6.
Saksan 18GW tuulivoimakapasiteetin yvv = 18 * 0.2 = 3.6.
Euroopan tuulivoimaloiden yvv = 40 * 0.2 = 8.
Euroopan tuulivoimakapasiteettia on pidettävä hyvänä. Suomi on aina vain häpeäpilkku tuulivoimatilastoissakin. Syynä ydinvoimahulluus.
yvv vastaa kysymykseen: monenko ydinvoimalan verran jokin asennettu tuulivoimakapasiteetti tuottaa sähköä
'Perusydinvoimalaksi' valitsin 1000MW:n ydinvoimalan, joka voi olla aavistuksen verran pieni, mutta suurempia asennetaan kuitenkin niin vähän, että tarkkuus tällaisessa laskussa on ihan kelvollinen.
'Perustuulivoimalaksi' valitsin tuulivoimalan, jonka kapasiteettikerroin on 0.20, eli huipunkäyttöaika on 1752h/a. Tämä on selkeästi alakanttiin, mutta kelvannee tällaisiin laskuihin ja sallii pienet pyöristykset ylöspäin.
Tekninen käytettävyys ja muu sellainen jätetään molemmissa huomioimatta, koska ne ei erotu määrittelyjen muista epätarkkuuksista.
Tuulivoiman ydinvoimalavastaavuus voidaan nyt laskea helposti kaavalla
* 0.2
Vielä yksinkertaisemmin: yvv = tuulivoiman gigawatit jaettuna viidellä.
Vastauksena saadaan siis tuulivoimaloiden tuottoa vastaavien ydinvoimaloiden lukumäärä. Muutama esimerkki (arvot noin-arvoja):
Suomen tuulivoimakapasiteetti on 100MW. Sen yvv = 0.1 * 0.2 = 0.02, eli tuulimyllyt tuottaa sähköä saman verran kuin 0.02 ydinvoimalaa.
Tanskan 3GW tuulivoimakapasiteetin yvv = 3 * 0.2 = 0.6.
Saksan 18GW tuulivoimakapasiteetin yvv = 18 * 0.2 = 3.6.
Euroopan tuulivoimaloiden yvv = 40 * 0.2 = 8.
Euroopan tuulivoimakapasiteettia on pidettävä hyvänä. Suomi on aina vain häpeäpilkku tuulivoimatilastoissakin. Syynä ydinvoimahulluus.
Vastaukset 23
Vanhimmat
köh, köh, kun hiili köhittää.
Suomen ydinkakkatuotantolaitosten kamut (ydinkakkatuotantolaitosyhtiöiden omistamien hiililauhdevoimaloiden) päästöt ne vain köhityttää. Tanskassa laki kieltää kivihiilivoimaloiden rakentamisen ( http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000013478541 ). Siksi päästötilanne on tämä:
"
CO2-kisa Suomi-Tanska, välitulos
Kirjoittanut: Vastaaja 16.1.2006 klo 11.10
"Vuonna 2004 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 81,8 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.). Päästöt ylittivät noin 14 prosentilla Kioton perusvuoden 1990 tavoitetason. Vuoteen 2003 verrattuna kokonaispäästöt vähenivät kuitenkin noin 5 prosenttia."
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_002_2006-01-16.html
Päästöt CO2ekv (CO2-vastaavina) miljoona tonnia
Valtio, 2003; 2004
Suomi, 86; 82
Tanska, 74; -
2003-arvot: http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_eu_inventaario.html
Henkeäsalpaava päästökilpailu Suomen ja Tanskan välillä jatkuu. Jos Tanska on onnistunut kasvattamaan CO2ekv-päästöjään vuonna 2004 noin 10%, se saavuttaisi Suomen ilman sottaamisessa.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000013304536
Täällä kun tuntuu olevan viisaita liikenteessä,niin minä tyhmä kysyisin yhtä asiaa..
Sitten kun saaret ja luodot on täynnä noita propelleja,jotka pilaa saariston maisemat,sekä lisäksi pitää kauheeta mekkalaa,niin mistä tehdään lämpö isoissa kaupungeissa..tai vähän pienemmissäkin?
On kuitenkin otettava huomioon,että hämmentävän iso osa väestöstä asuu kaupungeissa,joita lämmitetään kaukolämmöllä,joka on usein voimalaitoksen "lauhdetta" eli sähköntuotannossa syntynyttä.On myös muistettava,että lämmin käyttövesi tehdään kaukolämmöstä.
On otettava huomioon,että nykyaikaiset voimalat pyörivät yli 90% hyötysyhteella,ja esim.kivihiiltä polttavat laitokset ovat olleet pakotettuja rikinpoisto järjestelmän rakentamiseen.
Omakotitalo asujalle on tottakai vaihtoehtoja olemassa,mutta luulenpa,että suomeen tarvitaan propelli 20 metrin välein pitkin rannikkoa,että saadaan aikaseksi edes valot huusholleihin.
Eiköhän se ole niin,että nämä suomen rannikolla puhaltavat tuulet on ihan eri henkäyksiä voimakkuudeltaan kuin esim.tanskan tuulet.
Sitäpaitsi tuulivoimala tarvitsee tasaisen voimakkaan tuulen.
On vääristelyä verrata tanskan tilannetta tuulivoiman osalta meidän touhuihin.Tottakai niiden propellit tuottaa sähköä..täällä ei vaan moisiin lukemiin tulla pääsemään.
Teollisuus tulee kuluttamaan sähköä aina vaan enemmän ja enemmän siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Onko moraalisesti oikein ostaa sähköä kulutushuippujen aikana esim.venäjältä jossa se tuotetaan ydinvoimalassa?
Mihis siellä säilötään jätteet,niin ettei luonnonmullistukset visko niitä ympäriinsä.
En usko,että tuulivoima tulee näyttelemään kovinkaan suurta osaa energiantuotannossa..siitä pitää markkinatalous huolen.
Oletteko muuten huomanneet että tulipalopakkasilla, silloin kun menee alle -30°C:een, ei onneksi tuule lainkaan. Sitä keliähän ei kestäisi Erkkikään.
Näin se tanskanmaalla menee.
Ydinkakkatuotantolaitosten kamut ne vaan
Kirjoittanut: Vastaaja 20.3.2006 klo 17.42
Suomen ydinkakkatuotantolaitosten kamut (ydinkakkatuotantolaitosyhtiöiden omistamien hiililauhdevoimaloiden) päästöt ne vain köhityttää. Tanskassa laki kieltää kivihiilivoimaloiden rakentamisen ( http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000013478541 ). Siksi päästötilanne on tämä:
"
CO2-kisa Suomi-Tanska, välitulos
Kirjoittanut: Vastaaja 16.1.2006 klo 11.10
"Vuonna 2004 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 81,8 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.). Päästöt ylittivät noin 14 prosentilla Kioton perusvuoden 1990 tavoitetason. Vuoteen 2003 verrattuna kokonaispäästöt vähenivät kuitenkin noin 5 prosenttia."
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_002_2006-01-16.html
Päästöt CO2ekv (CO2-vastaavina) miljoona tonnia
Valtio, 2003; 2004
Suomi, 86; 82
Tanska, 74; -
2003-arvot: http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_eu_inventaario.h tml
Henkeäsalpaava päästökilpailu Suomen ja Tanskan välillä jatkuu. Jos Tanska on onnistunut kasvattamaan CO2ekv-päästöjään vuonna 2004 noin 10%, se saavuttaisi Suomen ilman sottaamisessa.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000013304536
Tuulivoimalla korvataan saastuttavaa hiilivoimaa, jota ydinkakkatehtailijat ovat tarvinneet omien ydinkakkatehtaidensa tueksi.
"Sitten kun saaret ja luodot on täynnä noita propelleja,jotka pilaa saariston maisemat,sekä lisäksi pitää kauheeta mekkalaa,niin mistä tehdään lämpö isoissa kaupungeissa..tai vähän pienemmissäkin?"
Tosi heklppo vastata: kuvaamasi tilanne ei tule koskaan toteutumaan, joten koko kysymys on täysin turha. Jos muilta kirjoituksesi osin halusit vastausta, niin varmista ensin, että kysymystesi lähtökohtana/ehtona ei ole mahdoton tilanne.
Minähän peräänkuulutin niitä tietäväisiä ja viisaita.Ei sinun olisi tarvinnut kommentoida,kun ei kerran ollut mitään sanottavaa.
Minä nimenomaan halusin vastauksia..en vinkumista siitä,että miten vaikeaa kysymyksiini on vastata.
Pitäisikö minun varmistaa,ettei lähtökohta ole liian vaikea SINULLE,koska SINÄ et kykene asiaa käsittelemään.
Itselläni on vastaukset kysymyksiin..sinullakin olisi,jos vaivautuisit vain miettimään.
Kysymys ei ole turha.
Päinvastoin se on erittäin tarpeellinen nykymaailman tilan huomioon ottaen.
"Sitten kun saaret ja luodot on täynnä noita propelleja,jotka pilaa saariston maisemat,sekä lisäksi pitää kauheeta mekkalaa"
Sinähän tässä kaikki jo tiedät. Milloin tuo "sitten" sun mielestä on?
Eipäs eroteta lausetta asiayhteydestä ettei lauseista muodostettu kokonaisuus jää unohduksiin.
Ei liene vaikeaa ymmärtää tuota kohtaa tekstissäni..ja sitä mitä olen ajanut takaa esittäessäni kysymyksen,jonka yhteydestä em.lauseen irroitit.
Käsittääkseni oma mielipiteeni tuli alkuperäisessä tekstissä siinä määrin ilmaistua,että se en ole minä joka antaa vastauksen kysymykseen,että milloin tuo "sitten" on.
Ei tarvitse olla järjenjättiläinen tajutakseen ettei sitä päivää tule koskaan.
Asiayhteys on käsittääkseni tässä:
"
kysymys
Kirjoittanut: koivet palelee 20.3.2006 klo 19.51
Täällä kun tuntuu olevan viisaita liikenteessä,niin minä tyhmä kysyisin yhtä asiaa..
Sitten kun saaret ja luodot on täynnä noita propelleja,jotka pilaa saariston maisemat,sekä lisäksi pitää kauheeta mekkalaa,niin mistä tehdään lämpö isoissa kaupungeissa..tai vähän pienemmissäkin?
"
Milloin on mielestäsi "sitten kun saaret ja luodot on täynnä noita propelleja" ajankohtana kertoen, edes noin suunnilleen? Ajankohta on erittäin tärkeä lähtökohta arvioihin.
Ydinvoima näyttää kyntensä tuulivoimahörhöille!
http://www.physicstoday.org/vol-59/iss-2/p19.html
Heh..kysymyshän koski kaukolämpöä..joten mistä se lämpö tehdään?
Kuten näet on kysymys ehdollistava,eli miten toimitaan lämmön osalta sitten kun propelleja on paikat täynnä.
Olennaista tekstissäni ei ole se,että milloin paikat propelleista täyttyy,vaan se,että mitä tehdään lämmön osalta.
Voit jättää lähtökohta-arviot väliin,ja ilmeisen viisaana vastata tuohon kaukolämpö asiaan.
Onko tarkoituksesi johdatella keskustelua pois kaukolämpö asiasta tarttumalla alkuperäisen tekstin kannalta epäolennaisiin asioihin?
Mielestäni asiayhteys on edelleen kadoksissa.
Sanamuotoni eivät millään tavalla aseta minua asemaan,jossa ilmaisisin haluni/tarpeeni ottaa kantaa propellien ilmestymiseen,tai lähinnä tilanteeseen jossa rannat olisivat niitä täynnä.
Muista aina,että kysymys asettaa rajat vastaukselle mistä tämä on hyvä esimerkki,ja mahdollisesti jättää asioita aukinaisiksi tarkoituksella,jos niiden epäolennaisuus lopputuloksen kannalta on päivänselvä,tai on saavutettavissa hyötyjä jättämällä jokin asia vähemmälle huomiolle.
Eli:
Kerroppa minulle miten tämä propellien valtaan nousun ajankohta liittyy tekstiini.
Mikset voi vastata kysymykseen?
Miksi pitää vääntää asiaa hakoteille?
Mitä vastaat,jos sanon rantojen olevan täynnä propelleja vuoden päästä?
Onko vastauksesi erilainen,jos sanon propellimetsän nousevan täyteen mittaansa 10 vuoden päästä?
Tai jospa antaisit viisaille puheenvuoron ja siirtyisit itse sivummalle selventämään ajatuksiasi.
Vaikka miten luen tekstiäsi,niin en siltikään pysty ymmärtämään,että miten voit käsittää asian tuolla tavalla kuin käsität.
Eikä muuten pysty kukaan muukaan ymmärtämään tässä työhuoneessa.
Mikä siinä luetun ymmärtämisessä tökkii herra selvitysmies?
"Olennaista tekstissäni ei ole se,että milloin paikat propelleista täyttyy,"
Se oli ehtona, ainakin vastauksiin oleellista.
"vaan se,että mitä tehdään lämmön osalta."
Kun ehto on täyttynyt.
"Voit jättää lähtökohta-arviot väliin,ja ilmeisen viisaana vastata tuohon kaukolämpö asiaan."
Jospa itse jättäisit epäoleelliset asiat kertomatta silloin kun haluat oleellista tietoa.
Taidat olla sama henkilö,mutta eri nimimerkillä,koska sama linja jatkuu.
Eiköhän se ole niin,että tietoa antavan on kiinnitettävä huomiota epäolennaisten asioiden poisjättöön.
Tietoa haluavan taas ei tarvitse kuin valottaa asiat,joista haluaa tiedon,eikä voida olettaa,että hän on kysyessään tietoinen mahdollisesta epäolennaisuudesta.
"Jospa itse jättäisit epäoleelliset asiat kertomatta silloin kun haluat oleellista tietoa".
Mielenkiintoinen lausahdus,mutta kysyjä ei aseta rajoja vastaukselle muotoillessaan kysymyksensä miten laajaksi tahansa,ja vaikka miten täyttäisi kysymyksensä kaikenmaailman humpuukilla.
Hmm..jospa itse jättäisit epäolennaiset asiat sivuun muotoillessasi vastausta alkuperäiseen kysymykseeni.
Kerrot vain vastauksen,ja sillä selvä.Ei siinä sen kummempaa vääntelehtimistä tarvita.
Kysymys oli kuitenkin yksinkertainen..ainoastaan vastaajan kannalta ilmeisen ylivoimainen,koska vastaamattomuuden tueksi on haettava tekstistäni kaikki mahdolliset "epäkohdat"
Oletko huomannut,että lauseeni eivät ole lauseenmuodostussääntöjen mukaisia?
Tekstissäni oli mainittu kaksikin eri vaihtoehtoa koskien ajankohtaa jolloin propellimetsä ilmestyy.
Edelleen vain vastaus puuttuu.
Mä jätän epäolennaiset pois eli
mite se lämpö tehään?
Esimerkiks tyynenä pakkaspäivänä?
Mutta mitä tyyneys tähän kuuluu? Ai joo, talot jäähtyy silloin nopeemmin. Eihän se muuta sitten vaikuta kuin että tarvitaan lisää lämpöä.
Kirjoitit, että
"Sitten kun saaret ja luodot on täynnä noita propelleja,jotka pilaa saariston maisemat,sekä lisäksi pitää kauheeta mekkalaa"
Siis milloin tuommonen tilanne tulee olemaan, noin suunnilleen?
Hitaammin ne talot tyynellä ilmalla jäähtyy.
http://www.wwindea.org/pdf/press/PR_Statistics2005_070306.htm
Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti maailmalla vuoden 2005 lopussa: 58 982 MW (12)
(suluissa ydinvoimalavastaavuus yvv)
- Euroopassa noin 41GW (8)
- USAssa noin 10GW (2)
- Aasiassa noin 8GW (1.5)
Koko maailmassa kasvu
- 2005: 11 310 MW (2)
- 2005: 8 300 MW (1.5)
- 2003: 8 100 MW (1.5)
Arvio vuodelle 2010: tuulivoimakapasiteetti on 120 000 MW (24)
Tuulivoimateollisuus työllistää tätä nykyä yli 235 000 henkilöä.
Inkoolaiset Barösundin maanomistajat vaativat kuntaa kumoamaan päätöksensä jäljelle jääneestä viimeisestä tuulivoimalasta. Aikaisemmin paikalta on poistettu kaksi tuulivoimalaa niiden melun takia.
Ehdottomasti lisää tällaista.
Saaristoamme vastaavaa luontoa ei löydy mistään muualta maailmasta,joten pilatkaamme se tuulivoimaloilla.
Ulkosaaristokaan ei ole vaihtoehto,kun ajatellaan kustannuksia koskien rakentamista,sekä voimalan kunnossapitoa.
Se mylly on muistaakseni 1MW:n mylly. Silloin sen ydinvoimalavastaavuus on
0.001 * 0.2 = 0.0002
Tuokin voi olla yläkanttiin, sillä paitsi että ne 3 myllyä oli liian lähellä asutusta, ne myöskin oli metsässä (aika reunalla), joten ei niiden tuottokaan kummonen ollut. Paljonkin helpompaa niiden poisto asukkaita häiritsemästä on kuin tässä tapauksessa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000015115668