Uusi Alku

johon yhdyn monessa kohtaa, mutta en kaikessa. Niinpä luominen on tarkemmin sanoen järjestämistä. Aina on ollut jotain, joten tyhjyyden keskelle ei mikään voi herätä. Alun perin on entelekian ansiosta syntynyt järjestystä. Siitä on seurannut lopulta täydellinen Olento, Jumala. Heitä voi olla useitakin ja mekin olemme menossa toivottavasti samaan suuntaan.

Ylösnousemus on konkreettinen eikä vain vertauskuvalinen. Siitä on Kristus esimerkkinä. Hän voitti kuoleman meidän kaikkien puolesta. Kristus on Lunastajamme kuolemasta ja syntivelkamme maksaja, jos otamme sovituksen vastaa siten, kuin hän sääti.

Muissa kohdin ole hyvin samaa mieltä, mutta käsitteemme eroavat. Ainoa tapa, jolla voimme saada uskonnollista totuutta ovat ilmoitukset, joita on mm. Raamatussa. Ihmisen oma ajattelu on arvokasta, mutta sen tulee tuntea rajansa.

Arvostan ajatteluasi, minä olen itse kristinuskovainen ja minulle henkilökohtaisesti riittää se mitä lukee Raamatussa.
Ihmisellä on omatunto jonka kuuluisi olla määräävänä tekijänä jokaisella ihmisellä, mutta niin monet paaduttavat omantuntonsa äänen ja muuttavat lihasydämmensä kivisydämmeksi.
Omatunto on annettu ihmiselle oppaaksi oikean ja väärän välillä.
Tietääkseni Jumala on henki ja Hänen valtakuntansa on ihmisjärjelle käsittämätön paikka jonne ei voi päästä mitenkään muuten kuin Jeesuksen avaaman tien kautta. Jeesus sanoo: Minä olen tie, totuus ja elämä eikä yksikään tule minun Isäni luokse muutoin kuin minun kauttani.
Ihmiset ovat syntisiä ja Jumalan kirkkautta vailla, sen huomaa vaikka ajatuksista jotka eivät ihmisillä yleensä pysy hyvinä, vaikka he voivatkin itse kontrolloida omia sanojansa ja tekojansa, vaikka se on toisille vaikeampaa kuin toisille. Sanat voivat joskus haavoittaa pahemmin kuin fyysinen lyönti tai teko, ja sen takia olisi viisainta miettiä mitä sanoo, ennenkuin vain menee ja "töksäyttää" omat ajatuksensa ulos suustansa.
Uskovaisen elämä on tavallista elämää, ja hän elää tässä maailmassa armahdettuna syntisenä. Kun ihminen tulee uskoon hän yleensä yrittää elää oikein tekemättä syntiä, mutta alopulta hän kuitenkin tekee jotain jota hän joutuu pyytämään anteeksi. Raamatussa sanotaan että vanhurskas lankeaa seitsemän kertaa, mutta aina hän nousee uudestaan ylös!
Jeesus oli aikansa rohkea sankari jota kunnioitan ja joka rakasti ja antoi henkensäkin ystäviensä edestä. Että ne jotka uskoisivat, pelastuisivat.
Jumalan silmissä jokaisen uskovaisen kuolema on kallisarvoinen asia, ja Hänelle ihmisen tuhat vuotta on vain yksi päivä ja toisinpäin.
Kun tulee uskovaiseksi se ei tarkoita että kaikki huolet ovat sitten ohi, koska Jumala koettelee uskovaisia. Mutta sitten on varmuus siitä että tulee pelastetuksi kun kuoleman hetki koittaa.
Kun on uskoa, synnit voi pyytää anteeksi ja ne saa anteeksi, ja sitten voi taas jatkaa matkaansa uskon tiellä.
Jumala on kaikkivaltias, niin ihmeellinen asia ettei ihmisen järki ole riittävä sitä ymmärtämään. Mutta Jumala ymmärtää jokaista uskovaista ja on valmis antamaan uskon lahjaksi sille ihmiselle joka sitä Häneltä pyytää ja Hänen puoleensä kääntyy.
Usko on jokaisen henkilökohtainen asia.

Kiitos tämänhenkisistä kommenteista,
on mukavaa avartaa näkemystään...

Tapani1:
Sanoin, että ylösnousemuksella oli
symbolinen todiste...
Tällä tahdoin sanoa, että vaikka ylösnousemus
oli konkreettinen tapahtuma ja sisälsi
konkreettisia merkityksiä, sillä oli myös
symbolista arvoa...

Kiitos siitä, että jaksatte lukea ja kritisoida,
"ei oppi ojaan kaada" sanotaan.

Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen
ja ikiaikaiseen mieleen...

Jeesukseen, Sielun yhteyteen ja
sydänten ainaiseen kaipuuseen...

Ihmisiin, vapaaseen Tahtoon ja
Luontaiseen kehitykseen...

Sillä mikä on alkanut on loppuva jälleen
- nyt ja aina, iankaikkisesti Amen.

-------------------------------------------------

Tahtoisin auttaa sinua tehtävässäsi ja olen
muotoillut uskontunnustuksen sinua varten...
Tosin saatat haluta vaihtaa/muuttaa pari kohtaa.

Onnea koitoksellesi...