Tässä pari lukua Tuomarien kirjasta. Oleellisimmat kohdat laitan tuohon alas.
Simsonin syntymä
Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja Herra jätti heidät neljäksikymmeneksi vuodeksi filistealaisten armoille.
2 Soreassa eli siihen aikaan Danin heimoon kuuluva mies, jonka nimi oli Manoah. Hänen vaimonsa oli lapseton. 3 Eräänä päivänä Herran enkeli ilmestyi Manoahin vaimolle ja sanoi: "Minä tiedän, että sinä olet hedelmätön etkä ole voinut saada lapsia. Kuitenkin sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. 4 Et saa juoda viiniä etkä olutta etkä syödä mitään epäpuhdasta 5 raskautesi aikana, sillä poika, jonka synnytät, on Jumalan nasiiri jo äidinkohdusta asti, eikä veitsi milloinkaan saa koskettaa hänen hiuksiaan. Hän ryhtyy taistelemaan filistealaisia vastaan ja aloittaa Israelin vapauttamisen." 6 Nainen meni sanomaan miehelleen: "Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta. En kysynyt häneltä, mistä hän tuli, eikä hän sanonut minulle nimeään. 7 Hän sanoi minulle: 'Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Älä juo viiniä äläkä olutta äläkä syö mitään epäpuhdasta, sillä poika on Jumalan nasiiri äidinkohdusta kuolinpäiväänsä asti.'"
8 Silloin Manoah rukoili Herraa: "Oi, Herra, anna tuon lähettämäsi Jumalan miehen vielä tulla kertomaan meille, mitä meidän on tehtävä, kun nyt saamme pojan." 9 Jumala kuuli Manoahin rukouksen, ja enkeli tuli uudelleen naisen luo tämän ollessa pellolla. Hänen miehensä Manoah ei ollut silloin paikalla. 10 Nainen juoksi heti kertomaan miehelleen ja sanoi hänelle: "Se mies, joka silloin tuli minun luokseni, näyttäytyi minulle taas!" 11 Manoah lähti vaimonsa mukaan. Hän meni miehen luo ja kysyi: "Oletko sinä se mies, joka puhui vaimolleni?" Mies vastasi: "Olen." 12 Silloin Manoah sanoi: "Nyt kun sinun sanasi käyvät toteen, sano meille, mitä pojalle on tehtävä ja miten hänen tulee elää." 13 Herran enkeli sanoi Manoahille: "Vaimosi on tarkoin noudatettava minun neuvojani. 14 Hän ei saa syödä mitään, mikä on viiniköynnöksestä peräisin. Hän ei saa juoda viiniä eikä olutta eikä syödä mitään epäpuhdasta. Hänen tulee noudattaa kaikkia minun määräyksiäni."
15 Manoah sanoi vielä Herran enkelille: "Etkö voisi jäädä tänne vähäksi aikaa? Tahtoisimme valmistaa sinulle ateriaksi nuoren pukin." 16 Herran enkeli vastasi Manoahille: "Vaikka jäisinkin tänne sinun pyynnöstäsi, en söisi samaa ruokaa kuin sinä. Mutta jos tahdot, voit valmistaa polttouhrin ja uhrata sen Herralle." Manoah ei tiennyt, että mies oli Herran enkeli, 17 ja siksi hän kysyi: "Mikä on nimesi? Tahtoisimme osoittaa sinulle kiitollisuuttamme sitten, kun sanasi käyvät toteen." 18 Mutta Herran enkeli vastasi: "Miksi kysyt minun nimeäni? Minun nimeni on salattu ja ihmeellinen."
19 Manoah haki nuoren pukin ja ruokauhrin ja uhrasi ne kalliolla Herralle. Manoahin ja hänen vaimonsa katsellessa tapahtui ihme: 20 kun liekki nousi alttarilta kohti taivasta, Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana. Tämän nähdessään Manoah ja hänen vaimonsa lankesivat kasvoilleen maahan. 21 Herran enkeli ei sen jälkeen enää ilmestynyt Manoahille eikä hänen vaimolleen. Manoah käsitti, että mies oli ollut Herran enkeli, 22 ja hän sanoi vaimolleen: "Nyt me varmasti kuolemme. Me olemme nähneet Jumalan." 23 Mutta vaimo sanoi hänelle: "Jos Herra tahtoisi surmata meidät, hän ei olisi ottanut meiltä vastaan polttouhria eikä ruokauhria. Hän ei myöskään olisi antanut meidän nähdä eikä kuulla tätä kaikkea."
24 Nainen synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson. Poika kasvoi, ja Herra siunasi häntä. 25 Herran henki alkoi ajaa häntä tekoihin hänen asuessaan Mahane-Danissa, Sorean ja Estaolin välillä.
Simson ja Timnan tyttö
1 Eräänä päivänä Simson kävi Timnassa ja näki siellä filistealaisen tytön. 2 Palattuaan kotiin hän kertoi vanhemmilleen: "Näin Timnassa filistealaisen tytön. Hankkikaa hänet minulle vaimoksi!" 3 Hänen vanhempansa sanoivat hänelle: "Eikö oman sukumme tytöistä tai edes kansamme joukosta löydy sinulle naista, kun sinun pitää mennä ottamaan itsellesi vaimo filistealaisten, noiden ympärileikkaamattomien, keskuudesta?" Mutta Simson sanoi isälleen: "Hanki hänet minulle vaimoksi, minä olen ihastunut häneen." 4 Hänen vanhempansa eivät tienneet, että tämä oli Herran johdatusta ja että Herra tahtoi antaa aiheen taisteluun filistealaisia vastaan. Siihen aikaan filistealaiset näet pitivät Israelia valtansa alla.
5 Simson ja hänen vanhempansa menivät Timnaan. Timnan viinitarhojen luona Simsonia vastaan tuli karjuva nuori leijona. 6 Samassa Simsonin valtasi Herran henki, ja hän repi leijonan kappaleiksi paljain käsin niin kuin se olisi ollut karitsa. Mutta hän ei kertonut vanhemmilleen, mitä oli tehnyt. 7 Sitten hän meni kaupunkiin ja puhui tytön kanssa, ja tyttö miellytti häntä.
8 Jonkin ajan kuluttua Simson lähti jälleen Timnaan ottaakseen tytön vaimokseen. Hän poikkesi tieltä sivuun katsomaan leijonan raatoa ja näki, että sen sisässä oli mehiläispesä ja pesässä hunajaa. 9 Simson kaivoi hunajaa kouriinsa ja söi sitä kulkiessaan. Kun hän tuli vanhempiensa luo, hän antoi sitä heille, ja hekin söivät. Mutta hän ei kertonut heille, että hän oli kaapinut hunajan leijonan raadosta.
10 Simsonin isä meni timnalaisen tytön kotiin, ja Simson järjesti siellä pidot, kuten nuorilla miehillä oli tapana tehdä. 11 Kun timnalaiset näkivät Simsonin saapuneen, he valitsivat kolmekymmentä sulhaspoikaa hänen seuralaisikseen. 12 Simson sanoi heille: "Minäpä esitän teille arvoituksen. Jos pystytte ratkaisemaan sen tämän hääviikon kuluessa, minä annan teille kolmekymmentä pellavapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua.
13 Mutta jos ette osaa ratkaista arvoitusta, teidän on annettava minulle kolmekymmentä pellavapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua." He sanoivat hänelle: "Kerro arvoituksesi, me tahdomme kuulla sen!" 14 Niin Simson sanoi heille:
-- Lähti syöjästä syötävä, lähti väkevästä makea.
Kolmen päivän ajan sulhaspojat yrittivät turhaan ratkaista arvoitusta. 15 Neljäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: "Koeta viekoitella miehesi kertomaan arvoituksen ratkaisu. Muuten me poltamme isäsi talon ja sinut sen mukana. Vai kutsuitteko meidät tänne vain voidaksenne ryöstää meidät paljaiksi?" 16 Simsonin vaimo meni itkien miehensä luo ja sanoi: "Minä taidan olla sinulle vastenmielinen, etkö rakasta minua yhtään? Olet esittänyt arvoituksen minun heimolaisilleni, mutta et ole kertonut minulle sen ratkaisua!" Simson sanoi hänelle: "Miksi kertoisin sen sinulle, kun en ole kertonut sitä edes omille vanhemmilleni?"
17 Vaimo kiusasi itkullaan Simsonia häiden seitsemänteen päivään asti, ja koska vaimo niin ahdisteli häntä, hän lopulta seitsemäntenä päivänä kertoi ratkaisun vaimolleen. Vaimo ilmoitti sen heimolaisilleen, 18 ja seitsemäntenä päivänä, juuri ennen auringonlaskua, kaupungin miehet sanoivat Simsonille:
-- Mikä makeampi hunajaa, mikä väkevämpi leijonaa?
Simson sanoi heille:
-- Ellette olisi vasikallani kyntäneet, ette olisi arvoitustani ratkaisseet.
19 Silloin Herran henki valtasi Simsonin. Hän meni Askeloniin ja surmasi siellä kolmekymmentä miestä, riisui heiltä vaatteet ja antoi ne arvoituksen ratkaisijoille. Raivoissaan hän sitten lähti kotiinsa. 20 Simsonin vaimo naitettiin Simsonin lähimmälle sulhaspojalle.
1 Jonkin ajan kuluttua, vehnänkorjuun aikaan, Simson lähti käymään vaimonsa luona ja otti tuomisiksi mukaansa nuoren pukin. Hän sanoi vaimonsa isälle: "Tahtoisin mennä vaimoni luo." Mutta vaimon isä ei päästänyt häntä 2 vaan sanoi: "Minä todella luulin, ettet enää välitä hänestä, ja siksi annoin hänet vaimoksi sinun sulhaspojallesi. Mutta onhan hänen nuorempi sisarensa vielä kauniimpi kuin hän. Voit saada hänet vaimosi tilalle." 3 Silloin Simson sanoi: "Tällä kertaa filistealaiset saavat syyttää itseään siitä, että minä kostan heille."
4 Simson pyydysti kolmesataa kettua. Sitten hän otti soihtuja, sitoi ketut kaksittain hännistään yhteen ja kiinnitti häntien väliin soihdun. 5 Hän sytytti soihdut ja laski ketut irti filistealaisten viljapelloille. Näin hän poltti kaiken, niin lyhteet kuin leikkaamattoman viljan, ja lisäksi viini- ja oliivitarhat.
6 Filistealaiset kyselivät toisiltaan: "Kuka tämän teki?" He saivat tietää, että tuhotyön oli tehnyt Simson, timnalaisen miehen vävy, kostoksi siitä, että mies oli häiden jälkeen antanut tyttärensä Simsonin sulhaspojalle. Silloin filistealaiset lähtivät Timnaan ja polttivat sekä tytön että hänen isänsä. 7 Mutta Simson sanoi heille: "Koska te näin teitte, minä en hellitä, ennen kuin olen kostanut teille." 8 Ja hän kävi heidän kimppuunsa, löi heidän luunsa murskaksi ja surmasi heitä suuren joukon. Sitten hän meni Etamin kallioille ja jäi sinne luolaan asumaan.
Simson voittaa filistealaiset Lehissä
9 Filistealaiset lähtivät liikkeelle, pystyttivät sotaleirinsä Juudaan ja levittäytyivät Lehin* seudulle. 10 Juudan miehet kysyivät: "Miksi hyökkäätte meitä vastaan?" Filistealaiset vastasivat: "Olemme tulleet ottamaan Simsonin vangiksi tehdäksemme hänelle, niin kuin hän teki meille." 11 Silloin kolmetuhatta Juudan heimon miestä lähti Etamin kallioille. He tulivat Simsonin luolalle ja sanoivat: "Sinähän tiedät, että filistealaiset pitävät meitä vallassaan. Miksi teit meille tämän?" Simson vastasi: "Minä tein heille, niin kuin he tekivät minulle." 12 Miehet sanoivat: "Olemme tulleet vangitsemaan sinut ja luovuttamaan sinut filistealaisille." Simson sanoi heille: "Vannokaa, ettette itse lyö minua hengiltä." 13 He vastasivat: "Emme me sinua tapa. Me vain sidomme sinut ja luovutamme sinut heille." He sitoivat hänet kahdella vastapunotulla köydellä ja veivät hänet mukanaan.
14 Kun Simson tuotiin Lehiin, filistealaiset juoksivat riemusta huutaen katsomaan häntä. Silloin Herran henki valtasi hänet. Köydet, jotka olivat hänen käsivarsiensa ympärillä, katkesivat kuin pellavalangat tulessa, ja siteet kirposivat hänen käsistään. 15 Hän huomasi aasin ehjän leukaluun, otti sen maasta ja löi sillä tuhat miestä. 16 Sitten hän sanoi:
-- Aasin leukaluulla minä heitä ankarasti kuritin. Aasin leukaluulla minä surmasin tuhat miestä.
17 Tämän sanottuaan hän heitti leukaluun pois. Siitä lähtien paikan nimenä on ollut Ramat-Lehi.*
18 Simsonia alkoi kovasti janottaa. Hän huusi avukseen Herraa ja sanoi: "Sinä olet antanut tämän suuren voiton minulle, palvelijallesi, mutta nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin." 19 Silloin Jumala avasi Lehin notkoon* lähteen, josta tuli vettä. Simson joi, ja hänen voimansa palasivat. Siitä paikka sai nimen En-Kore*, ja se on Lehissä vielä tänäkin päivänä.
20 Simson oli Israelissa tuomarina kaksikymmentä vuotta filistealaisvallan aikaan.
Simson Gazassa
1 Kerran käydessään Gazassa Simson näki siellä porton ja meni hänen luokseen. 2 Kun kaupunkilaiset saivat tietää, että Simson oli naisen luona, he piirittivät talon ja asettivat illalla väijytyksen kaupunginportille. Yön tultua he pysyttelivät aloillaan ja sanoivat toisilleen: "Viimeistään aamulla me saamme hänet tapetuksi." 3 Simson nukkui puoleenyöhön asti. Sitten hän lähti, tarttui kaupunginportin oviin ja pylväisiin, tempaisi ovet irti salpoineen päivineen, nosti ne harteilleen ja kantoi ne Hebronin lähistöllä sijaitsevan vuoren huipulle.
Simson ja Delila
4 Simson rakastui Sorekin laaksossa asuvaan Delila- nimiseen naiseen. 5 Filistealaisten päämiehet menivät naisen luo ja sanoivat hänelle: "Viekoittele hänet kertomaan, mikä on hänen suurten voimiensa salaisuus ja miten me voimme voittaa hänet, niin että saamme hänet sidotuksi ja lannistetuksi. Silloin saat meiltä jokaiselta tuhat sata sekeliä hopeaa."
6 Delila sanoi Simsonille: "Etkö kertoisi minulle, missä sinun suurten voimiesi salaisuus piilee ja miten sinut voi sitoa ja lannistaa?" 7 Simson vastasi hänelle: "Jos minut sidotaan seitsemällä tuoreella jänteellä, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen."
8 Filistealaisten päämiehet toivat Delilalle seitsemän jännettä, jotka eivät vielä olleet kuivuneet, ja niillä hän sitoi Simsonin. 9 Toisessa huoneessa oli miehiä valmiina käymään Simsonin kimppuun. Mutta kun Delila huusi: "Simson, filistealaiset tulevat", Simson katkaisi jänteet niin kuin liekki polttaa poikki rohdinlangan. Hänen voimiensa salaisuutta ei saatu selville.
10 Delila sanoi Simsonille: "Sinä petkutit minua ja valehtelit minulle. Kerro nyt minulle, miten sinut voi vangita." 11 Simson vastasi: "Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joita ei ole vielä käytetty mihinkään, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen." 12 Delila otti uutta köyttä, sitoi sillä Simsonin ja huusi hänelle: "Simson, filistealaiset tulevat!" Sisemmässä huoneessa istui jälleen miehiä väijyksissä. Mutta Simson katkaisi köydet käsivarsiensa ympäriltä kuin ompelulangan.
13 Delila sanoi Simsonille: "Sinä olet tähän asti vain petkuttanut minua ja valehdellut minulle. Kerro minulle jo, miten sinut voi vangita." Simson vastasi: "Jos kudot pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin ja lyöt ne vaarnalla seinään kiinni, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen." 14 Simsonin nukkuessa Delila kutoi hänen palmikkonsa loimiin, löi ne vaarnalla seinään kiinni ja huusi: "Simson, filistealaiset tulevat!" Simson heräsi unestaan ja repäisi irti vaarnan ja loimet. 15 Silloin Delila sanoi hänelle: "Kuinka voit väittää rakastavasi minua, kun et sydämessäsi luota minuun? Jo kolme kertaa sinä olet petkuttanut minua etkä ole kertonut minulle suurten voimiesi salaisuutta."
16 Ja kun Delila päivästä päivään ahdisti ja kiusasi Simsonia puheillaan, niin että mies oli kuollakseen tuskastunut, 17 Simson lopulta paljasti hänelle salaisuutensa: "Veitsi ei ole milloinkaan koskettanut minun päätäni, sillä minä olen ollut Jumalan nasiiri äidinkohdusta saakka. Jos minun hiukseni leikataan, niin voimani katoaa ja minusta tulee yhtä heikko kuin kuka tahansa ihminen."
18 Delila huomasi, että Simson nyt oli kertonut hänelle totuuden. Hän lähetti filistealaisten päämiehille viestin: "Tulkaa vielä tämän kerran. Simson on vihdoinkin paljastanut minulle salaisuutensa." Filistealaisten päämiehet tulivat Delilan luo ja toivat lupaamansa hopean mukanaan. 19 Delila vaivutti Simsonin uneen sylissään ja kutsui sitten miehen, joka leikkasi pois Simsonin seitsemän palmikkoa. Silloin Simsonin voimat katosivat, ja näin Delila oli saattanut hänet hänen vihollistensa armoille. 20 Delila huusi: "Simson, filistealaiset tulevat!" Simson heräsi unestaan ja ajatteli: "Minä riistäydyn taas vapaaksi kuten aina ennenkin." Mutta hän ei tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.
21 Filistealaiset ottivat Simsonin vangiksi, puhkaisivat hänen silmänsä ja veivät hänet Gazaan. He kytkivät hänet pronssikahleisiin, ja hän joutui vankilassa pyörittämään jauhinkiviä. 22 Mutta hänen hiuksensa alkoivat leikkaamisen jälkeen kasvaa uudelleen.
23 Filistealaisten päämiehet kokoontuivat uhraamaan suurta uhria jumalalleen Dagonille* ja viettämään iloista juhlaa. He sanoivat:
-- Jumalamme on antanut käsiimme Simsonin, vihollisemme.
24 Kun filistealaiset näkivät, kuinka Simsonin oli käynyt, he ylistivät jumalaansa. He sanoivat:
-- Jumalamme on antanut käsiimme tämän vihollisen, vihollisemme, joka hävitti maatamme ja surmasi meistä niin monta.
25 Kun he olivat tulleet iloiselle tuulelle, he sanoivat: "Kutsukaa Simson tänne, että voimme pitää hauskaa hänen kustannuksellaan." Simson haettiin vankilasta, ja he pitivät häntä pilkkanaan. Hänet pantiin seisomaan kahden pilarin väliin, joiden varassa rakennus oli. 26 Simson sanoi nuorukaiselle, joka oli hänen taluttajanaan: "Ohjaa minut pilarien luo, että voin nojata niihin." 27 Talo oli täynnä miehiä ja naisia, joukossa myös filistealaisten kaikki päämiehet. Katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simsonia pilkattiin.
28 Silloin Simson huusi Herraa avukseen ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, muista minua! Anna minulle vielä tämän kerran voimia, että saisin yhdellä kertaa kostetuksi filistealaisille molempien silmieni menetyksen!" 29 Simson tunnusteli kahta keskipilaria, joiden varassa rakennus oli, ja painoi oikean kätensä toista ja vasemman kätensä toista pilaria vasten. 30 Sitten hän sanoi: "Menköön minulta henki samalla kuin filistealaisilta!" Simson ponnisti voimansa äärimmilleen, ja rakennus luhistui päämiesten ja kaikkien sisällä olevien päälle. Näin hän surmasi kuollessaan enemmän vihollisia kuin oli surmannut eläessään.
31 Simsonin veljet kävivät yhdessä suvun muiden miesten kanssa hakemassa hänen ruumiinsa pois ja hautasivat hänet hänen isänsä Manoahin hautaan Sorean ja Estaolin lähistölle. Simson oli ollut Israelissa tuomarina kaksikymmentä vuotta.
Simsonin syntymä
Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja Herra jätti heidät neljäksikymmeneksi vuodeksi filistealaisten armoille.
2 Soreassa eli siihen aikaan Danin heimoon kuuluva mies, jonka nimi oli Manoah. Hänen vaimonsa oli lapseton. 3 Eräänä päivänä Herran enkeli ilmestyi Manoahin vaimolle ja sanoi: "Minä tiedän, että sinä olet hedelmätön etkä ole voinut saada lapsia. Kuitenkin sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. 4 Et saa juoda viiniä etkä olutta etkä syödä mitään epäpuhdasta 5 raskautesi aikana, sillä poika, jonka synnytät, on Jumalan nasiiri jo äidinkohdusta asti, eikä veitsi milloinkaan saa koskettaa hänen hiuksiaan. Hän ryhtyy taistelemaan filistealaisia vastaan ja aloittaa Israelin vapauttamisen." 6 Nainen meni sanomaan miehelleen: "Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta. En kysynyt häneltä, mistä hän tuli, eikä hän sanonut minulle nimeään. 7 Hän sanoi minulle: 'Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Älä juo viiniä äläkä olutta äläkä syö mitään epäpuhdasta, sillä poika on Jumalan nasiiri äidinkohdusta kuolinpäiväänsä asti.'"
8 Silloin Manoah rukoili Herraa: "Oi, Herra, anna tuon lähettämäsi Jumalan miehen vielä tulla kertomaan meille, mitä meidän on tehtävä, kun nyt saamme pojan." 9 Jumala kuuli Manoahin rukouksen, ja enkeli tuli uudelleen naisen luo tämän ollessa pellolla. Hänen miehensä Manoah ei ollut silloin paikalla. 10 Nainen juoksi heti kertomaan miehelleen ja sanoi hänelle: "Se mies, joka silloin tuli minun luokseni, näyttäytyi minulle taas!" 11 Manoah lähti vaimonsa mukaan. Hän meni miehen luo ja kysyi: "Oletko sinä se mies, joka puhui vaimolleni?" Mies vastasi: "Olen." 12 Silloin Manoah sanoi: "Nyt kun sinun sanasi käyvät toteen, sano meille, mitä pojalle on tehtävä ja miten hänen tulee elää." 13 Herran enkeli sanoi Manoahille: "Vaimosi on tarkoin noudatettava minun neuvojani. 14 Hän ei saa syödä mitään, mikä on viiniköynnöksestä peräisin. Hän ei saa juoda viiniä eikä olutta eikä syödä mitään epäpuhdasta. Hänen tulee noudattaa kaikkia minun määräyksiäni."
15 Manoah sanoi vielä Herran enkelille: "Etkö voisi jäädä tänne vähäksi aikaa? Tahtoisimme valmistaa sinulle ateriaksi nuoren pukin." 16 Herran enkeli vastasi Manoahille: "Vaikka jäisinkin tänne sinun pyynnöstäsi, en söisi samaa ruokaa kuin sinä. Mutta jos tahdot, voit valmistaa polttouhrin ja uhrata sen Herralle." Manoah ei tiennyt, että mies oli Herran enkeli, 17 ja siksi hän kysyi: "Mikä on nimesi? Tahtoisimme osoittaa sinulle kiitollisuuttamme sitten, kun sanasi käyvät toteen." 18 Mutta Herran enkeli vastasi: "Miksi kysyt minun nimeäni? Minun nimeni on salattu ja ihmeellinen."
19 Manoah haki nuoren pukin ja ruokauhrin ja uhrasi ne kalliolla Herralle. Manoahin ja hänen vaimonsa katsellessa tapahtui ihme: 20 kun liekki nousi alttarilta kohti taivasta, Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana. Tämän nähdessään Manoah ja hänen vaimonsa lankesivat kasvoilleen maahan. 21 Herran enkeli ei sen jälkeen enää ilmestynyt Manoahille eikä hänen vaimolleen. Manoah käsitti, että mies oli ollut Herran enkeli, 22 ja hän sanoi vaimolleen: "Nyt me varmasti kuolemme. Me olemme nähneet Jumalan." 23 Mutta vaimo sanoi hänelle: "Jos Herra tahtoisi surmata meidät, hän ei olisi ottanut meiltä vastaan polttouhria eikä ruokauhria. Hän ei myöskään olisi antanut meidän nähdä eikä kuulla tätä kaikkea."
24 Nainen synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson. Poika kasvoi, ja Herra siunasi häntä. 25 Herran henki alkoi ajaa häntä tekoihin hänen asuessaan Mahane-Danissa, Sorean ja Estaolin välillä.
Simson ja Timnan tyttö
1 Eräänä päivänä Simson kävi Timnassa ja näki siellä filistealaisen tytön. 2 Palattuaan kotiin hän kertoi vanhemmilleen: "Näin Timnassa filistealaisen tytön. Hankkikaa hänet minulle vaimoksi!" 3 Hänen vanhempansa sanoivat hänelle: "Eikö oman sukumme tytöistä tai edes kansamme joukosta löydy sinulle naista, kun sinun pitää mennä ottamaan itsellesi vaimo filistealaisten, noiden ympärileikkaamattomien, keskuudesta?" Mutta Simson sanoi isälleen: "Hanki hänet minulle vaimoksi, minä olen ihastunut häneen." 4 Hänen vanhempansa eivät tienneet, että tämä oli Herran johdatusta ja että Herra tahtoi antaa aiheen taisteluun filistealaisia vastaan. Siihen aikaan filistealaiset näet pitivät Israelia valtansa alla.
5 Simson ja hänen vanhempansa menivät Timnaan. Timnan viinitarhojen luona Simsonia vastaan tuli karjuva nuori leijona. 6 Samassa Simsonin valtasi Herran henki, ja hän repi leijonan kappaleiksi paljain käsin niin kuin se olisi ollut karitsa. Mutta hän ei kertonut vanhemmilleen, mitä oli tehnyt. 7 Sitten hän meni kaupunkiin ja puhui tytön kanssa, ja tyttö miellytti häntä.
8 Jonkin ajan kuluttua Simson lähti jälleen Timnaan ottaakseen tytön vaimokseen. Hän poikkesi tieltä sivuun katsomaan leijonan raatoa ja näki, että sen sisässä oli mehiläispesä ja pesässä hunajaa. 9 Simson kaivoi hunajaa kouriinsa ja söi sitä kulkiessaan. Kun hän tuli vanhempiensa luo, hän antoi sitä heille, ja hekin söivät. Mutta hän ei kertonut heille, että hän oli kaapinut hunajan leijonan raadosta.
10 Simsonin isä meni timnalaisen tytön kotiin, ja Simson järjesti siellä pidot, kuten nuorilla miehillä oli tapana tehdä. 11 Kun timnalaiset näkivät Simsonin saapuneen, he valitsivat kolmekymmentä sulhaspoikaa hänen seuralaisikseen. 12 Simson sanoi heille: "Minäpä esitän teille arvoituksen. Jos pystytte ratkaisemaan sen tämän hääviikon kuluessa, minä annan teille kolmekymmentä pellavapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua.
13 Mutta jos ette osaa ratkaista arvoitusta, teidän on annettava minulle kolmekymmentä pellavapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua." He sanoivat hänelle: "Kerro arvoituksesi, me tahdomme kuulla sen!" 14 Niin Simson sanoi heille:
-- Lähti syöjästä syötävä, lähti väkevästä makea.
Kolmen päivän ajan sulhaspojat yrittivät turhaan ratkaista arvoitusta. 15 Neljäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: "Koeta viekoitella miehesi kertomaan arvoituksen ratkaisu. Muuten me poltamme isäsi talon ja sinut sen mukana. Vai kutsuitteko meidät tänne vain voidaksenne ryöstää meidät paljaiksi?" 16 Simsonin vaimo meni itkien miehensä luo ja sanoi: "Minä taidan olla sinulle vastenmielinen, etkö rakasta minua yhtään? Olet esittänyt arvoituksen minun heimolaisilleni, mutta et ole kertonut minulle sen ratkaisua!" Simson sanoi hänelle: "Miksi kertoisin sen sinulle, kun en ole kertonut sitä edes omille vanhemmilleni?"
17 Vaimo kiusasi itkullaan Simsonia häiden seitsemänteen päivään asti, ja koska vaimo niin ahdisteli häntä, hän lopulta seitsemäntenä päivänä kertoi ratkaisun vaimolleen. Vaimo ilmoitti sen heimolaisilleen, 18 ja seitsemäntenä päivänä, juuri ennen auringonlaskua, kaupungin miehet sanoivat Simsonille:
-- Mikä makeampi hunajaa, mikä väkevämpi leijonaa?
Simson sanoi heille:
-- Ellette olisi vasikallani kyntäneet, ette olisi arvoitustani ratkaisseet.
19 Silloin Herran henki valtasi Simsonin. Hän meni Askeloniin ja surmasi siellä kolmekymmentä miestä, riisui heiltä vaatteet ja antoi ne arvoituksen ratkaisijoille. Raivoissaan hän sitten lähti kotiinsa. 20 Simsonin vaimo naitettiin Simsonin lähimmälle sulhaspojalle.
1 Jonkin ajan kuluttua, vehnänkorjuun aikaan, Simson lähti käymään vaimonsa luona ja otti tuomisiksi mukaansa nuoren pukin. Hän sanoi vaimonsa isälle: "Tahtoisin mennä vaimoni luo." Mutta vaimon isä ei päästänyt häntä 2 vaan sanoi: "Minä todella luulin, ettet enää välitä hänestä, ja siksi annoin hänet vaimoksi sinun sulhaspojallesi. Mutta onhan hänen nuorempi sisarensa vielä kauniimpi kuin hän. Voit saada hänet vaimosi tilalle." 3 Silloin Simson sanoi: "Tällä kertaa filistealaiset saavat syyttää itseään siitä, että minä kostan heille."
4 Simson pyydysti kolmesataa kettua. Sitten hän otti soihtuja, sitoi ketut kaksittain hännistään yhteen ja kiinnitti häntien väliin soihdun. 5 Hän sytytti soihdut ja laski ketut irti filistealaisten viljapelloille. Näin hän poltti kaiken, niin lyhteet kuin leikkaamattoman viljan, ja lisäksi viini- ja oliivitarhat.
6 Filistealaiset kyselivät toisiltaan: "Kuka tämän teki?" He saivat tietää, että tuhotyön oli tehnyt Simson, timnalaisen miehen vävy, kostoksi siitä, että mies oli häiden jälkeen antanut tyttärensä Simsonin sulhaspojalle. Silloin filistealaiset lähtivät Timnaan ja polttivat sekä tytön että hänen isänsä. 7 Mutta Simson sanoi heille: "Koska te näin teitte, minä en hellitä, ennen kuin olen kostanut teille." 8 Ja hän kävi heidän kimppuunsa, löi heidän luunsa murskaksi ja surmasi heitä suuren joukon. Sitten hän meni Etamin kallioille ja jäi sinne luolaan asumaan.
Simson voittaa filistealaiset Lehissä
9 Filistealaiset lähtivät liikkeelle, pystyttivät sotaleirinsä Juudaan ja levittäytyivät Lehin* seudulle. 10 Juudan miehet kysyivät: "Miksi hyökkäätte meitä vastaan?" Filistealaiset vastasivat: "Olemme tulleet ottamaan Simsonin vangiksi tehdäksemme hänelle, niin kuin hän teki meille." 11 Silloin kolmetuhatta Juudan heimon miestä lähti Etamin kallioille. He tulivat Simsonin luolalle ja sanoivat: "Sinähän tiedät, että filistealaiset pitävät meitä vallassaan. Miksi teit meille tämän?" Simson vastasi: "Minä tein heille, niin kuin he tekivät minulle." 12 Miehet sanoivat: "Olemme tulleet vangitsemaan sinut ja luovuttamaan sinut filistealaisille." Simson sanoi heille: "Vannokaa, ettette itse lyö minua hengiltä." 13 He vastasivat: "Emme me sinua tapa. Me vain sidomme sinut ja luovutamme sinut heille." He sitoivat hänet kahdella vastapunotulla köydellä ja veivät hänet mukanaan.
14 Kun Simson tuotiin Lehiin, filistealaiset juoksivat riemusta huutaen katsomaan häntä. Silloin Herran henki valtasi hänet. Köydet, jotka olivat hänen käsivarsiensa ympärillä, katkesivat kuin pellavalangat tulessa, ja siteet kirposivat hänen käsistään. 15 Hän huomasi aasin ehjän leukaluun, otti sen maasta ja löi sillä tuhat miestä. 16 Sitten hän sanoi:
-- Aasin leukaluulla minä heitä ankarasti kuritin. Aasin leukaluulla minä surmasin tuhat miestä.
17 Tämän sanottuaan hän heitti leukaluun pois. Siitä lähtien paikan nimenä on ollut Ramat-Lehi.*
18 Simsonia alkoi kovasti janottaa. Hän huusi avukseen Herraa ja sanoi: "Sinä olet antanut tämän suuren voiton minulle, palvelijallesi, mutta nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin." 19 Silloin Jumala avasi Lehin notkoon* lähteen, josta tuli vettä. Simson joi, ja hänen voimansa palasivat. Siitä paikka sai nimen En-Kore*, ja se on Lehissä vielä tänäkin päivänä.
20 Simson oli Israelissa tuomarina kaksikymmentä vuotta filistealaisvallan aikaan.
Simson Gazassa
1 Kerran käydessään Gazassa Simson näki siellä porton ja meni hänen luokseen. 2 Kun kaupunkilaiset saivat tietää, että Simson oli naisen luona, he piirittivät talon ja asettivat illalla väijytyksen kaupunginportille. Yön tultua he pysyttelivät aloillaan ja sanoivat toisilleen: "Viimeistään aamulla me saamme hänet tapetuksi." 3 Simson nukkui puoleenyöhön asti. Sitten hän lähti, tarttui kaupunginportin oviin ja pylväisiin, tempaisi ovet irti salpoineen päivineen, nosti ne harteilleen ja kantoi ne Hebronin lähistöllä sijaitsevan vuoren huipulle.
Simson ja Delila
4 Simson rakastui Sorekin laaksossa asuvaan Delila- nimiseen naiseen. 5 Filistealaisten päämiehet menivät naisen luo ja sanoivat hänelle: "Viekoittele hänet kertomaan, mikä on hänen suurten voimiensa salaisuus ja miten me voimme voittaa hänet, niin että saamme hänet sidotuksi ja lannistetuksi. Silloin saat meiltä jokaiselta tuhat sata sekeliä hopeaa."
6 Delila sanoi Simsonille: "Etkö kertoisi minulle, missä sinun suurten voimiesi salaisuus piilee ja miten sinut voi sitoa ja lannistaa?" 7 Simson vastasi hänelle: "Jos minut sidotaan seitsemällä tuoreella jänteellä, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen."
8 Filistealaisten päämiehet toivat Delilalle seitsemän jännettä, jotka eivät vielä olleet kuivuneet, ja niillä hän sitoi Simsonin. 9 Toisessa huoneessa oli miehiä valmiina käymään Simsonin kimppuun. Mutta kun Delila huusi: "Simson, filistealaiset tulevat", Simson katkaisi jänteet niin kuin liekki polttaa poikki rohdinlangan. Hänen voimiensa salaisuutta ei saatu selville.
10 Delila sanoi Simsonille: "Sinä petkutit minua ja valehtelit minulle. Kerro nyt minulle, miten sinut voi vangita." 11 Simson vastasi: "Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joita ei ole vielä käytetty mihinkään, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen." 12 Delila otti uutta köyttä, sitoi sillä Simsonin ja huusi hänelle: "Simson, filistealaiset tulevat!" Sisemmässä huoneessa istui jälleen miehiä väijyksissä. Mutta Simson katkaisi köydet käsivarsiensa ympäriltä kuin ompelulangan.
13 Delila sanoi Simsonille: "Sinä olet tähän asti vain petkuttanut minua ja valehdellut minulle. Kerro minulle jo, miten sinut voi vangita." Simson vastasi: "Jos kudot pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin ja lyöt ne vaarnalla seinään kiinni, minä menetän voimani ja olen kuin kuka tahansa ihminen." 14 Simsonin nukkuessa Delila kutoi hänen palmikkonsa loimiin, löi ne vaarnalla seinään kiinni ja huusi: "Simson, filistealaiset tulevat!" Simson heräsi unestaan ja repäisi irti vaarnan ja loimet. 15 Silloin Delila sanoi hänelle: "Kuinka voit väittää rakastavasi minua, kun et sydämessäsi luota minuun? Jo kolme kertaa sinä olet petkuttanut minua etkä ole kertonut minulle suurten voimiesi salaisuutta."
16 Ja kun Delila päivästä päivään ahdisti ja kiusasi Simsonia puheillaan, niin että mies oli kuollakseen tuskastunut, 17 Simson lopulta paljasti hänelle salaisuutensa: "Veitsi ei ole milloinkaan koskettanut minun päätäni, sillä minä olen ollut Jumalan nasiiri äidinkohdusta saakka. Jos minun hiukseni leikataan, niin voimani katoaa ja minusta tulee yhtä heikko kuin kuka tahansa ihminen."
18 Delila huomasi, että Simson nyt oli kertonut hänelle totuuden. Hän lähetti filistealaisten päämiehille viestin: "Tulkaa vielä tämän kerran. Simson on vihdoinkin paljastanut minulle salaisuutensa." Filistealaisten päämiehet tulivat Delilan luo ja toivat lupaamansa hopean mukanaan. 19 Delila vaivutti Simsonin uneen sylissään ja kutsui sitten miehen, joka leikkasi pois Simsonin seitsemän palmikkoa. Silloin Simsonin voimat katosivat, ja näin Delila oli saattanut hänet hänen vihollistensa armoille. 20 Delila huusi: "Simson, filistealaiset tulevat!" Simson heräsi unestaan ja ajatteli: "Minä riistäydyn taas vapaaksi kuten aina ennenkin." Mutta hän ei tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.
21 Filistealaiset ottivat Simsonin vangiksi, puhkaisivat hänen silmänsä ja veivät hänet Gazaan. He kytkivät hänet pronssikahleisiin, ja hän joutui vankilassa pyörittämään jauhinkiviä. 22 Mutta hänen hiuksensa alkoivat leikkaamisen jälkeen kasvaa uudelleen.
23 Filistealaisten päämiehet kokoontuivat uhraamaan suurta uhria jumalalleen Dagonille* ja viettämään iloista juhlaa. He sanoivat:
-- Jumalamme on antanut käsiimme Simsonin, vihollisemme.
24 Kun filistealaiset näkivät, kuinka Simsonin oli käynyt, he ylistivät jumalaansa. He sanoivat:
-- Jumalamme on antanut käsiimme tämän vihollisen, vihollisemme, joka hävitti maatamme ja surmasi meistä niin monta.
25 Kun he olivat tulleet iloiselle tuulelle, he sanoivat: "Kutsukaa Simson tänne, että voimme pitää hauskaa hänen kustannuksellaan." Simson haettiin vankilasta, ja he pitivät häntä pilkkanaan. Hänet pantiin seisomaan kahden pilarin väliin, joiden varassa rakennus oli. 26 Simson sanoi nuorukaiselle, joka oli hänen taluttajanaan: "Ohjaa minut pilarien luo, että voin nojata niihin." 27 Talo oli täynnä miehiä ja naisia, joukossa myös filistealaisten kaikki päämiehet. Katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simsonia pilkattiin.
28 Silloin Simson huusi Herraa avukseen ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, muista minua! Anna minulle vielä tämän kerran voimia, että saisin yhdellä kertaa kostetuksi filistealaisille molempien silmieni menetyksen!" 29 Simson tunnusteli kahta keskipilaria, joiden varassa rakennus oli, ja painoi oikean kätensä toista ja vasemman kätensä toista pilaria vasten. 30 Sitten hän sanoi: "Menköön minulta henki samalla kuin filistealaisilta!" Simson ponnisti voimansa äärimmilleen, ja rakennus luhistui päämiesten ja kaikkien sisällä olevien päälle. Näin hän surmasi kuollessaan enemmän vihollisia kuin oli surmannut eläessään.
31 Simsonin veljet kävivät yhdessä suvun muiden miesten kanssa hakemassa hänen ruumiinsa pois ja hautasivat hänet hänen isänsä Manoahin hautaan Sorean ja Estaolin lähistölle. Simson oli ollut Israelissa tuomarina kaksikymmentä vuotta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Silloin Herran henki valtasi Simsonin. Hän meni Askeloniin ja surmasi siellä kolmekymmentä miestä, riisui heiltä vaatteet ja antoi ne arvoituksen ratkaisijoille. Raivoissaan hän sitten lähti kotiinsa. Simsonin vaimo naitettiin Simsonin lähimmälle sulhaspojalle."
Simson toimii Pyhän Hengen ohjauksessa?
"Kun he olivat tulleet iloiselle tuulelle, he sanoivat: "Kutsukaa Simson tänne, että voimme pitää hauskaa hänen kustannuksellaan." Simson haettiin vankilasta, ja he pitivät häntä pilkkanaan. Hänet pantiin seisomaan kahden pilarin väliin, joiden varassa rakennus oli. Simson sanoi nuorukaiselle, joka oli hänen taluttajanaan: "Ohjaa minut pilarien luo, että voin nojata niihin." Talo oli täynnä miehiä ja naisia, joukossa myös filistealaisten kaikki päämiehet. Katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simsonia pilkattiin.
Silloin Simson huusi Herraa avukseen ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, muista minua! Anna minulle vielä tämän kerran voimia, että saisin yhdellä kertaa kostetuksi filistealaisille molempien silmieni menetyksen!" Simson tunnusteli kahta keskipilaria, joiden varassa rakennus oli, ja painoi oikean kätensä toista ja vasemman kätensä toista pilaria vasten. Sitten hän sanoi: "Menköön minulta henki samalla kuin filistealaisilta!" Simson ponnisti voimansa äärimmilleen, ja rakennus luhistui päämiesten ja kaikkien sisällä olevien päälle. Näin hän surmasi kuollessaan enemmän vihollisia kuin oli surmannut eläessään."
Yhtä paljon uhreja kuin WTC:ssä
Simson on viittaus auringon jumalaan (Shamash, Samson). Leijona edustaa aurinkoa (astrologiassakin), ja hunaja on väriltään vähän sinnepäin. Hunajahan on myös valmistettu medestä joka on koottu auringonvaloa vastaanottavista kukista.
Se että Simson tappoi filistealaisia kaatamalla keskipilarin voinee kuvata sitä tilannetta kun maapallon akselin osoitussuunta muuttuu presession takia vuosituhansien varrella. Maa liikkuu kuin hyrrä, ja sen vaappuva liike saa sen piirtämään hidasta ympyrää taivaankannella. Yksi ympyrä on yksi maailmankausi, joka jakautuu 12 alajaksoon (noin 2150 - 2160 v kpl). Nykyistä alajaksoa kutsutaan Kalojen ajaksi.
Tällä hetkellä akseli osoittaa Pohjantähteen, mutta näin ei ole aina ollut. Joskus akseli osoittaa tähteä, joskus ei. Mytologiassa kuvatut erilaisten myllyjen hajoamiset ja pilarien kaadot voivat kuvata tilannetta jossa akseli ei enää osoita tähteen.
Lisää aiheesta:
Giorgio de Santillana/Hertha von Dechend: Hamlet's Mill (an essay investigating the origins of human knowledge and its transmission trough myth)
Onko se vertauskuva?
No voihan se jonkun mielestä olla vaikka mikä kuva, mutta kristinuskosta jos haluat tietoa, niin Tellu ei tiedä siitäkään ensimmäistäkään asiaa.
Ja itse en kyllä etsisi Vanhasta Testamentista oikeutuksia terrorismille, menee hieman arveluttavaksi. Lue ensin Uusi Testamentti :)
Tieto ei ole sama asia kuin usko. Se että selitän Raamatun kappaleita TOISIN kuin sinä, ei oikeuta sinua sanomaan etten tiedä yhtään mitään. En välitäkään "tietää" sillä tavoin kuin sinä "tiedät".
Raamatusta ei tarvitse tehdä umpihuuhaata uskon asiaa, sen voi tutkia tieteiden kanssa läpi moneltakin kantilta.
Aamen.
No luuletko sitten että se on oikeasti tapahtunut?
Oli tai ei, ihmiset ovat kautta aikain kutoneet huimia tarinoita erinäisten todellisten asioiden ympärille. Näistä taruista on sitten pykätty uskonkappaleita.
Siis taasko vääristelet!? Ihan uskomatonta.
EN sanonut, että et tiedä yhtään mitään. Sanoin ettet tiedä KRISTINUSKOSTA yhtään mitään. Siis jos joku haluaa tietää, mitä kristinusko opettaa, tai jos joku haluaa tietää, mikä on todennäköisintä, kun otetaan tieteellinen tekstikritiikki käyttöön ja huomioidaan historiantutkimus (ev.lut. teologia käyttää mm. näitä metodeja, joten tieteellinen näkemys käy yksiin ev.lut. kirkon näkemysten kanssa), hän ei kyllä saa sitä sinulta tietää. Sinulta saa tietää, mitä tellunusko opettaa.
Lukisin mielelläni asiatekstiä, enkä toisten mollaamista puolin ja toisin. Vai on se tämän keskustelun tarkoituskin?