Suomi varautuu pandemiaan
Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 lopussa puhjennut H5N1-lintuinfluenssaepidemia on lisännyt uuden influenssapandemian uhkaa. Vaikka H5N1-tartunnat linnuissa ovat levinneet Eurooppaan asti, pandemiariskin ei uskota lisääntyneen merkittävästi vuoden 2004 tilanteesta. Siitä huolimatta pandemian tuloon on syytä varautua ajoissa. Kun pandemian käynnistyminen on varmaa, ei varautumiseen enää ole riittävästi aikaa. Varautumisessa on otettava huomioon myös se mahdollisuus, että seuraavan pandemian aiheuttaakin jokin muu virus kuin muuntunut H5N1.
WHO pandemiaan varautumisesta (www.who.int/csr/disease/influenza/pandemic/en/index.html)
Kansallisen pandemiatyöryhmän ehdotus
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama pandemiavarautumistyöryhmä on laatinut 15.3.2006 julkistetun luonnoksen kansalliseksi suunnitelmaksi influenssapandemian varalle. Tavoitteena on mahdollisen pandemian väestölle aiheuttamien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden mahdollisimman hyvä turvaaminen. Työryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisesti laaditaan tarkempia paikallisia ja yhteiskunnan eri sektoreita koskevia varautumissuunnitelmia ja toimintaohjeita. Niiden avulla pyritään hidastamaan viruksen leviämistä, vähentämään vakavia sairastumisia, hoitamaan normaalitilannetta suurempi sairastuneiden määrä sekä turvaamaan yleisen hyvinvoinnin kannalta tärkeät yhteiskunnan toiminnot.
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten – STM, pdf-dokumentti
Lääkehankinnat
Suomi on hankkinut pandemian varalle 1,3 miljoonaa hoitokuuria Tamiflu-nimistä influenssalääkettä (tehoaineena oseltamiviiri) valtion varmuusvarastoon. Lääke lieventää tavanomaisen influenssan oireita ja lyhentää taudin kestoa 1-2 päivällä, mikäli hoito aloitetaan 2 vuorokauden kuluessa taudin alusta. Oseltamiviiri kuuluu tsanamiviirin (Relenza) ohella ns. neuraminidaasientsyymin estäjiin, jotka ovat nykyisistä influenssalääkkeistä ainoita, jotka tehoavat H5N1-kantoihin laboratoriossa. Toistaiseksi ei tiedetä, tehoaako lääke H5N1-viruksen aiheuttamaan tautiin yhtä hyvin kuin tavanomaiseen influenssaan. Oseltamiviiria on helpompi käyttää ja sitä on mahdollista varastoida pitempään kuin tsanamiviiria. Oseltamiviiria annostellaan kapseleina tai liuoksena suun kautta ja tsanamiviiria hengitysteihin erityislaitteella annostelevana jauheena.
Kansanterveyslaitos ei suosittele, että suomalaiset hankkisivat näitä lääkkeitä omiin varastoihinsa (tiedote).
Rokotehankinnat
Useat rokotevalmistajat kehittävät parhaillaan rokotteita H5N1-lintuinfluenssavirusta vastaan. Parhaillaan näitä rokotteita testataan ihmisillä kliinisissä tutkimuksissa, joissa etsitään mm. rokotteen tehokkainta koostumusta. Suomi on varautunut hankkimaan tätä ns. mallirokotetta varastoon koko väestölle. Rokotteen teho pandemian aiheuttavaa virusta vastaan riippuu siitä, kuinka paljon pandemiavirus poikkeaa rokotteen valmistuksessa käytetystä H5N1-viruksesta. H5N1-rokotteen lisäksi Suomi aikoo hankkia kaikille Suomessa pysyvästi asuville myös ns. täsmärokotetta. Täsmärokotetta ei ole vielä olemassa, sillä sitä kyetään valmistamaan vasta, kun pandemian aiheuttava virus on syntynyt ja analysoitavissa. Suomi on tehnyt hollantilaisen rokotevalmistajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Suomeen saadaan 5,2 miljoonaa annosta täsmärokotetta noin puolen vuoden kuluttua seuraavan pandemian alusta riippumatta siitä, mikä viruksen alatyyppi pandemian aiheuttaa.
Influenssarokotteen valmistuksessa käytettyjen viruskantojen vaihtaminen on maailmassa jokavuotista rutiinia. Syksyisin annetaan rokotukset talvella todennäköisimmin epidemioita aiheuttavia influenssa A- ja B-viruksia vastaan. WHO tarkistaa rokotteiden suositellun koostumuksen vuosittain. Syksyn influenssarokotukset ovat eri asia kuin pandemian varalta suunnitellut rokotukset, eikä tavallinen influenssarokote suojaa rokotuksen ottanutta lintuinfluenssalta.
Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 lopussa puhjennut H5N1-lintuinfluenssaepidemia on lisännyt uuden influenssapandemian uhkaa. Vaikka H5N1-tartunnat linnuissa ovat levinneet Eurooppaan asti, pandemiariskin ei uskota lisääntyneen merkittävästi vuoden 2004 tilanteesta. Siitä huolimatta pandemian tuloon on syytä varautua ajoissa. Kun pandemian käynnistyminen on varmaa, ei varautumiseen enää ole riittävästi aikaa. Varautumisessa on otettava huomioon myös se mahdollisuus, että seuraavan pandemian aiheuttaakin jokin muu virus kuin muuntunut H5N1.
WHO pandemiaan varautumisesta (www.who.int/csr/disease/influenza/pandemic/en/index.html)
Kansallisen pandemiatyöryhmän ehdotus
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama pandemiavarautumistyöryhmä on laatinut 15.3.2006 julkistetun luonnoksen kansalliseksi suunnitelmaksi influenssapandemian varalle. Tavoitteena on mahdollisen pandemian väestölle aiheuttamien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden mahdollisimman hyvä turvaaminen. Työryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisesti laaditaan tarkempia paikallisia ja yhteiskunnan eri sektoreita koskevia varautumissuunnitelmia ja toimintaohjeita. Niiden avulla pyritään hidastamaan viruksen leviämistä, vähentämään vakavia sairastumisia, hoitamaan normaalitilannetta suurempi sairastuneiden määrä sekä turvaamaan yleisen hyvinvoinnin kannalta tärkeät yhteiskunnan toiminnot.
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten – STM, pdf-dokumentti
Lääkehankinnat
Suomi on hankkinut pandemian varalle 1,3 miljoonaa hoitokuuria Tamiflu-nimistä influenssalääkettä (tehoaineena oseltamiviiri) valtion varmuusvarastoon. Lääke lieventää tavanomaisen influenssan oireita ja lyhentää taudin kestoa 1-2 päivällä, mikäli hoito aloitetaan 2 vuorokauden kuluessa taudin alusta. Oseltamiviiri kuuluu tsanamiviirin (Relenza) ohella ns. neuraminidaasientsyymin estäjiin, jotka ovat nykyisistä influenssalääkkeistä ainoita, jotka tehoavat H5N1-kantoihin laboratoriossa. Toistaiseksi ei tiedetä, tehoaako lääke H5N1-viruksen aiheuttamaan tautiin yhtä hyvin kuin tavanomaiseen influenssaan. Oseltamiviiria on helpompi käyttää ja sitä on mahdollista varastoida pitempään kuin tsanamiviiria. Oseltamiviiria annostellaan kapseleina tai liuoksena suun kautta ja tsanamiviiria hengitysteihin erityislaitteella annostelevana jauheena.
Kansanterveyslaitos ei suosittele, että suomalaiset hankkisivat näitä lääkkeitä omiin varastoihinsa (tiedote).
Rokotehankinnat
Useat rokotevalmistajat kehittävät parhaillaan rokotteita H5N1-lintuinfluenssavirusta vastaan. Parhaillaan näitä rokotteita testataan ihmisillä kliinisissä tutkimuksissa, joissa etsitään mm. rokotteen tehokkainta koostumusta. Suomi on varautunut hankkimaan tätä ns. mallirokotetta varastoon koko väestölle. Rokotteen teho pandemian aiheuttavaa virusta vastaan riippuu siitä, kuinka paljon pandemiavirus poikkeaa rokotteen valmistuksessa käytetystä H5N1-viruksesta. H5N1-rokotteen lisäksi Suomi aikoo hankkia kaikille Suomessa pysyvästi asuville myös ns. täsmärokotetta. Täsmärokotetta ei ole vielä olemassa, sillä sitä kyetään valmistamaan vasta, kun pandemian aiheuttava virus on syntynyt ja analysoitavissa. Suomi on tehnyt hollantilaisen rokotevalmistajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Suomeen saadaan 5,2 miljoonaa annosta täsmärokotetta noin puolen vuoden kuluttua seuraavan pandemian alusta riippumatta siitä, mikä viruksen alatyyppi pandemian aiheuttaa.
Influenssarokotteen valmistuksessa käytettyjen viruskantojen vaihtaminen on maailmassa jokavuotista rutiinia. Syksyisin annetaan rokotukset talvella todennäköisimmin epidemioita aiheuttavia influenssa A- ja B-viruksia vastaan. WHO tarkistaa rokotteiden suositellun koostumuksen vuosittain. Syksyn influenssarokotukset ovat eri asia kuin pandemian varalta suunnitellut rokotukset, eikä tavallinen influenssarokote suojaa rokotuksen ottanutta lintuinfluenssalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tautiin ostin ISOn pullon pecoulia
Vois noista jutuista tehdä meille häröille aina typistetyt versiot, menis paremmin jakeluun.
Voin lyhentää omasta päästä:
JOS LÖYDÄT PELLOLTA KUOLLEEN LINNUN, NIIN ÄLÄ MEE SYÖMÄÄN SITÄ, AINAKAAN RAAKANA.
Noin, oliko sama asia?