heippodei.
teen kouluun etiikan työtä vammaisuudesta ja haluaisin saada monenlaisia kannanottoja siitä, miten itse suhtaudut vammaisiin ja millaisina ihmisinä heitä pidät. toivon pikaista palautetta :)
teen kouluun etiikan työtä vammaisuudesta ja haluaisin saada monenlaisia kannanottoja siitä, miten itse suhtaudut vammaisiin ja millaisina ihmisinä heitä pidät. toivon pikaista palautetta :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
...lienevät monessa elinolossa n.s. `täydenpiä´ yksilöitä kuin nämä ristitty-ääliöt,kö ?!?
Lasten ja humalaisten suusta totuus tullee,kö ?!?
Elinolojensa tunnustuksen totuushan(?) yksilön elon historian kautta tunnustattaneen,kö ?!?
Jos ei usko johonkin...niin ?!?
lol
;-)
Miten mahtaa työsi sujua kun et osaa edes kirjoitussääntöjä? Myönnän, ei varmaan suurin osa nykyisistä textarinuorista muutenkaan, mutta silti.
...sillä eivät tiedä mitä tekevät tahi ajattelevat tahi tuntevat tahi luulevat tahi uskovat...jne...
Ei se ulosanti vaan sen sisältö,kö ?!?
Onko "koulu-oppimaton" yksilö arvokkaampi/tiedossaan `parempi´/viksumpi kuin moista saamattomampi yhteisön tunnustama individualisti,kö ?!?
Vai oliko se siis toisinpäin ?!?
lol
;-)
> Ei se ulosanti vaan sen sisältö,kö ?!?
Sinulla ei ole kumpaakaan. Ilmiannan myös tämän turhan viestisi.
...lienee juuri tuon ymmärryksen tason määrässä,kö ?!?
Sinun mielipiteilläsi lienee esilletulonarvoa ,muttei juuri syvempää sisältöä,kö ?!?
p.s. se sinun viestisi ei toki ollut meikun,kö ?!?
M.O.T.
lol
;-)
Mielestäni vammaisilla on vammoja, ko, kö , nöh
- lol -
:-)
:)
Periaatteessa suhtaudun "vammaisiin" kuten keneen tahansa muuhunkin.
Tosin jos ihmisellä on jotain hyvin näkyviä poikkeavuuksia, se herättää minussa pientä varautuneisuutta jollen tiedä tarkemmin millaisesta poikkeavuudesta on kyse.
En uskalla tehdä mitään johtopäätöksiä siitä millaisia ihmisiä "vammaiset" ovat. Kaipa he eroavat toisistaan yhtä paljon kuin muutkin.
Millainen ihminen muuten voidaan määritellä vammaiseksi? Missä on raja?
Asennoitumisestaan vammaiseen ihmiseen näkee todellisen itsensä. Usein vammaisen tai muuten poikkeavan hyväksyminen kertoo vain hyväksyjän omasta heikosta tai hyvästä itsetunnosta. Vasta silloin kun antaa toiselle saman arvon kaikessa kuin itselleenkin voi sanoa olevansa tasapainossa itsensä kanssa. Jos tiedostaa ylemmyyden tunnetta itsessään, voi sanoa olevansa jo ainakin vähän kehittynyt ihminen. Silloin kun ei näe vammaista poikkeavana ihmisenä on hyväksynyt hänet ja on saavuttanut myös oman tasapainon. Maailmassa ei ole muuta kuin erilaisuutta johon jokainen suhtautuu siten kuin oma tila antaa myöden.
Itse olen asenteellinen vammaisiin ja pakolaisiin nähden, enkä haluaisi antaa heille täysiä ihmisoikeuksia muuten kuin pinnallisesti. Silloin kun kykenen lopettamaan itsetehostuksen tulen hyväksymään kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat.