Eli kysymys eri helluntaiseurakuntien/-kirkkojen uskoville veljille
ja sisarille, ottaen huomioon minkälaista tärkeysjärjestystä raamatussa
kehoitetaan noudattamaan maailman kansojen keskuudessa ja yleensä,
että siunauksen perisimme.
Koska oma ja muidenkin näkemys on, että ainakin tämän paikkakunnan
helluntaiseurakunnassa ollaan jääty minimaaliselle tasolle,
mitä tulee exodus- ja muuten valitun kansan asiaan keskittyvien
tilaisuuksien järjestämiseen. Asia on sikälikin tärkeä,
että näiden tilaisuuksien järjestäminen on myös ko. seurakunnan
jäsenille ohjausta, ettei kävisi niin traagisesti että aletaankin
kallistumaan yleisesti maailmassa vallalla olevalle katsantokannalle
tässä tärkeässä Jumalan valitun kansan asiassa. Olisi aina syytä
muistaa ne Jumalan lupaukset, jotka liittyvät siihen että miten me tämän leiviskän hoidamme...
Kiinnostaisi tietää miten asiat on yleensä maamme helluntaiseurakunnissa
hoidettu tällä sektorilla
Toinen asia tai asiaa löytyy linkistä:
http://www.tscpulpitseries.org/finnish/ts82pent.htm
Saattaisi olla, ainakin jossainmäärin muillekin kuin itelle ajankohtaista ja itsetutkiskelun paikka...
ja sisarille, ottaen huomioon minkälaista tärkeysjärjestystä raamatussa
kehoitetaan noudattamaan maailman kansojen keskuudessa ja yleensä,
että siunauksen perisimme.
Koska oma ja muidenkin näkemys on, että ainakin tämän paikkakunnan
helluntaiseurakunnassa ollaan jääty minimaaliselle tasolle,
mitä tulee exodus- ja muuten valitun kansan asiaan keskittyvien
tilaisuuksien järjestämiseen. Asia on sikälikin tärkeä,
että näiden tilaisuuksien järjestäminen on myös ko. seurakunnan
jäsenille ohjausta, ettei kävisi niin traagisesti että aletaankin
kallistumaan yleisesti maailmassa vallalla olevalle katsantokannalle
tässä tärkeässä Jumalan valitun kansan asiassa. Olisi aina syytä
muistaa ne Jumalan lupaukset, jotka liittyvät siihen että miten me tämän leiviskän hoidamme...
Kiinnostaisi tietää miten asiat on yleensä maamme helluntaiseurakunnissa
hoidettu tällä sektorilla
Toinen asia tai asiaa löytyy linkistä:
http://www.tscpulpitseries.org/finnish/ts82pent.htm
Saattaisi olla, ainakin jossainmäärin muillekin kuin itelle ajankohtaista ja itsetutkiskelun paikka...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensiksi pitää todeta, että surullisen vähän on aloitustasi luettu ja näytän olevan ensimmäinen lukeneista, joka ottaa kantaa vastaamisen tasolla.
Itse en kuulu helluntaiherätykseen, mutta "liikun sen piirissä kuin kotonani" kuten muissakin herätyskristillisissä piireissä.
Päivinämme suhtautuminen Jumalan omaisuuskansaan jakaa mielipiteitä seurakunnan sisällä. Opetus on puutteellista, jopa virheellistä. Seurakunnan sisällä väärämielistä suhtautumista ja asennetta Israelia kohtaan on ruokkimassa maailmassa vallitseva juutalaisvastainen katsantokanta. Se on aina ollut olemassa maailman taholta, mutta lisääntynyt huolestuttavassa määrin uskovaisiksi itseään kutsuvien joukossa.
Itse asiassa tällä esille ottamallasi asialla ja tuolla toisella linkissa mainitulla asiantilalla, mistä Wilkersonin saarna vuodelta 1982 kertoo, on syy-yhteys keskenään. Saakoon saarna pysäyttää meidät tutkimaan itseämme; etsimmekö enemmän voimavaikutuksia, siunauksia ja lahjoja kuin itseään Herraa? Tavoittelemmeko itsekkäästi mitä Hänellä on antaa vai täyttääkö sydämemme palava kaipuu olla Hänen itsensä kanssa? Suokoon Jumala armossaan meille valonsa, että me emme olisi pelkkiä "Kristuksen rikkauksien hyväksikäyttäjiä", Hänen lahjojensa tavoittelijoita itsetehostuksen tarpeemme tyydyttämiseksi vaan Marian kaltaisia, jolle elämän tärkein asia oli saada olla Mestarin jalkojen juuressa ja kuulla Hänen äänensä. Tiedämme, että "sitä osaa ei otettu häneltä pois", eikä sitä voi ottaa meiltäkään kukaan pois jos tahdomme sitä enemmän kuin lahjoja, sillä "kukaan ei voi ryöstää heitä Minun kädestäni".
Kiitos kirjoituksestasi. Haluan sen valossa vakavasti olla Herrani edessä ja annan Hänen tutkivan katseensa paljastaa mikä on minulle salaisesti rakkaampaa kuin uskollisuus Häntä itseään kohtaan. Niin helposti laulamme itseämme ja muita pettäen "vain yksin Jeesus hän mulle riittävi", mutta haluammekin Hänen rikkauksiaan ja siunauksiaan enemmän kuin vain yksin Jumalaa itseään.
meidän tulisi muistaa, se on totta. Omassa srk:ssa asia on mielestäni kiitettävästi esillä.
Tekstissä oli muuta todella mielnkiintoista ja kohtikäyvää asiaa. Jeesus voi kulkea meidän keskellä muukalaisena, meidän Häntä huomamatta. Sitä olen pelännyt. Me osaamme olla äänessä, mutta Pyhä Henki ei saa olla äänessä. Kristus jää usein varjoon, kun me touhuilemme. Olen itse ollut aiheen parissa. MINÄ - MINÄ - MINÄ! Kun pitäisi olla KRISTUS - KRISTUS - KRISTUS! TUNTEET - TUNTEET -TUNTEET! Kun pitäisi olla KRISTUS - KRISTUS - KRISTUS! Olen jo kauan tiennyt, että usko ei ole tunteiden varassa. Nyt olen oppinut, että Onnellisuus ei ole tunteiden varassa. Tunteet menevät ja tulevat. KRISTUKSEN LUNASTUSTYÖ on ja pysyy.
Vaikka kommentteja on tullut vähänlaisesti, niin ovatpa ainakin olleet hyviä.
Ko. linkkiä saa ihan vapaasati välittää muillekin...