"Adventismi on aikoinaan baptismin piiristä eronnut uskonsuunta. Nimi johtuu Herran tulon (lat. "advenire") odotuksesta. Adventismissa on erityisen vahva Jeesuksen pikaisen paluun korostus, johon liittyviä laskelmia on liikkeen piirissä harrastettu muita suuntia enemmän.
Liikkeen historiallisia vaikuttajia olivat mm. William Miller (k.1849), joka erotettiin baptismiseurakunnasta harhautettuaan uskovia odottamaan Herran tuloa ensin 1843 ja sitten 1844, myymään kaiken omaisuutensa ja pukeutumaan valkoisiin vaatteisiin odottamaan lopun hetkeä. Tämän jälkeen Miller perusti oman adventtiseurakunnan.
Millerin jälkeen Adevntismin johtoon tulivat Ellen G.White (k.1917) ja hänen miehensä John White (k.1881).
Nykyään Seitsemännen päivän adventismin johdossa on Washingtonissa kokoontuva pääkonferenssi. Liikkeellä on omat saarnaajakoulunsa ja lähetysseminaarinsa. Toiminta keskittyy sananjulistukseen, esitelmien pitämiseen ja mm.kirjekerhon markkinointiin. Yleisöesitelmät, joka Suomessakin on näkyvin adventistien toimintamuoto, liittyvät usein Ilmestyskirjaan tai Danielin kirjaan.
Liikkeessä ei hyväksytä lapsikastetta. Adventistit korostavat pyhää elämää ja tästä nousevia ruoka- ja juomasäädöksiä. Väkijuomat, kahvi, tupakka, tee, osittain liha ja ainakin sianliha ovat kiellettyjen aineiden joukossa. Toisena motiivina tällaiseen pidättäytymiseen nähdään pyrkimys ylipäätään terveisiin elämäntapoihin.
Liikkeessä voi ulkopuolisen silmin nähdä vanhatestamentillista lainomaisuutta, minkä valossa mm. sapattikäskyäkin tulkitaan. Monien kriitikkojen mielestä adventismi edustaa meidän aikamme juutalaiskristillisyyttä, jossa Krituksen armo peittyy monenlaisten ulkoisten käskyjen ja säädösten alle.
Adventismi luetaan kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin. Se tunnustaa apostolisen uskontunnustuksen ja sanoo aamenensa kristilliselle jumalakuvalle.
Kuitenkin adventismi erottuu muusta kristillisestä maailmasta erityisesti kahdella poikkeavalla opillaan, opetuksilla sapatista ja kadotuksesta. Adventismissa opetetaan sapatin pitämistä lauantaina (josta myös juontuu liikkeen nimitys "Seitsemännen päivän adventismi"). Sapatin sanotaan olevan uuden liiton kansan merkki ja lepopäivän viettäminen sunnuntaina pedon merkin ottamista ja lopunajalliseen antikristilliseen uskonnollisuuteen samaistumista. Seitsemännen päivän sapatilla on liikkeen opissa niin merkittävä asema, että siihen suhtautuminen on käytännössä elämän ja kuoleman kysymys, uskon ja epäuskon raja.
Raamattu opettaa kuitenkin selvästi Jeesuksen hylänneen vahatestamentillisen käsityksen sapatista: Jh 5:18 "Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi." Sapatti ei Uuden testamentin mukaan ole uuden liiton merkki. Lepopäivä on tarkoitettu uskoville levon ja Jumalan pyhittämisen päiväksi. Sen noudattaminen tai nodattamatta jättäminen ei kuitenkaan pleasta tai kadota ihmistä.
Apostoli Paavali taas opetti nimenomaan sapattikeskusteluun viitaten:
Rm 14:5-6 "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." Samalla kun Paavali osoitti vapautta sapattikysymyksessä, samalla hän korosti kristityn vapautta syödä tai olla syömättä mitä halusi.
Toinen muista kristillisinä pidettävistä kirkkokunnista poikkeava oppi on opetus, jonka mukaan kadotus ei ole iankaikkinen kärsimyksen paikka, vaan ainoastaan tyhjiiraukeamista.
Raamattu kuitenkin opettaa kirkkaasti ja epäämättä ikuisen kadotuksen olemassaoloa. Jeesus puhui siitä enemmän kuin kukaan toinen. Missään kohtaa Uutta testamenttia ei opeteta kadotuksen olevan tyhjiinraukeamista vaan ikuinen kärsimyksen ja Jumalasta eron paikka.
Vaikka adventisteilla on kirkas vanhurskauttamisoppi, sille ei anneta tilaa arjen elämässä, jossa ohjaavat enemmän se, mitä saa ja ei saa tehdä. Adventismiin sopii mielestäni hyvin Paavalin sanat Kolossalaiskirjeessä: Kl 2:16-23 "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: "Älä tartu, älä maista, älä koske!" sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi." "
Lainaus oli Jarmo Sormusen kirjoituksesta.
Liikkeen historiallisia vaikuttajia olivat mm. William Miller (k.1849), joka erotettiin baptismiseurakunnasta harhautettuaan uskovia odottamaan Herran tuloa ensin 1843 ja sitten 1844, myymään kaiken omaisuutensa ja pukeutumaan valkoisiin vaatteisiin odottamaan lopun hetkeä. Tämän jälkeen Miller perusti oman adventtiseurakunnan.
Millerin jälkeen Adevntismin johtoon tulivat Ellen G.White (k.1917) ja hänen miehensä John White (k.1881).
Nykyään Seitsemännen päivän adventismin johdossa on Washingtonissa kokoontuva pääkonferenssi. Liikkeellä on omat saarnaajakoulunsa ja lähetysseminaarinsa. Toiminta keskittyy sananjulistukseen, esitelmien pitämiseen ja mm.kirjekerhon markkinointiin. Yleisöesitelmät, joka Suomessakin on näkyvin adventistien toimintamuoto, liittyvät usein Ilmestyskirjaan tai Danielin kirjaan.
Liikkeessä ei hyväksytä lapsikastetta. Adventistit korostavat pyhää elämää ja tästä nousevia ruoka- ja juomasäädöksiä. Väkijuomat, kahvi, tupakka, tee, osittain liha ja ainakin sianliha ovat kiellettyjen aineiden joukossa. Toisena motiivina tällaiseen pidättäytymiseen nähdään pyrkimys ylipäätään terveisiin elämäntapoihin.
Liikkeessä voi ulkopuolisen silmin nähdä vanhatestamentillista lainomaisuutta, minkä valossa mm. sapattikäskyäkin tulkitaan. Monien kriitikkojen mielestä adventismi edustaa meidän aikamme juutalaiskristillisyyttä, jossa Krituksen armo peittyy monenlaisten ulkoisten käskyjen ja säädösten alle.
Adventismi luetaan kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin. Se tunnustaa apostolisen uskontunnustuksen ja sanoo aamenensa kristilliselle jumalakuvalle.
Kuitenkin adventismi erottuu muusta kristillisestä maailmasta erityisesti kahdella poikkeavalla opillaan, opetuksilla sapatista ja kadotuksesta. Adventismissa opetetaan sapatin pitämistä lauantaina (josta myös juontuu liikkeen nimitys "Seitsemännen päivän adventismi"). Sapatin sanotaan olevan uuden liiton kansan merkki ja lepopäivän viettäminen sunnuntaina pedon merkin ottamista ja lopunajalliseen antikristilliseen uskonnollisuuteen samaistumista. Seitsemännen päivän sapatilla on liikkeen opissa niin merkittävä asema, että siihen suhtautuminen on käytännössä elämän ja kuoleman kysymys, uskon ja epäuskon raja.
Raamattu opettaa kuitenkin selvästi Jeesuksen hylänneen vahatestamentillisen käsityksen sapatista: Jh 5:18 "Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi." Sapatti ei Uuden testamentin mukaan ole uuden liiton merkki. Lepopäivä on tarkoitettu uskoville levon ja Jumalan pyhittämisen päiväksi. Sen noudattaminen tai nodattamatta jättäminen ei kuitenkaan pleasta tai kadota ihmistä.
Apostoli Paavali taas opetti nimenomaan sapattikeskusteluun viitaten:
Rm 14:5-6 "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." Samalla kun Paavali osoitti vapautta sapattikysymyksessä, samalla hän korosti kristityn vapautta syödä tai olla syömättä mitä halusi.
Toinen muista kristillisinä pidettävistä kirkkokunnista poikkeava oppi on opetus, jonka mukaan kadotus ei ole iankaikkinen kärsimyksen paikka, vaan ainoastaan tyhjiiraukeamista.
Raamattu kuitenkin opettaa kirkkaasti ja epäämättä ikuisen kadotuksen olemassaoloa. Jeesus puhui siitä enemmän kuin kukaan toinen. Missään kohtaa Uutta testamenttia ei opeteta kadotuksen olevan tyhjiinraukeamista vaan ikuinen kärsimyksen ja Jumalasta eron paikka.
Vaikka adventisteilla on kirkas vanhurskauttamisoppi, sille ei anneta tilaa arjen elämässä, jossa ohjaavat enemmän se, mitä saa ja ei saa tehdä. Adventismiin sopii mielestäni hyvin Paavalin sanat Kolossalaiskirjeessä: Kl 2:16-23 "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: "Älä tartu, älä maista, älä koske!" sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi." "
Lainaus oli Jarmo Sormusen kirjoituksesta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sormunen ei ole tehnyt kotitöitään kovinkaan hyvin.
1) SPA ei ole eronnut baptisteista. SPA syntyi niiden eri kirkkokuntia edustavien ihmisten toimesta, jotka olivat olleet mukana kirkkokuntarajat ylittäneessä milleriläisessä herätysliikkeessä. Osa oli baptisteja, osa ei.
2) Miller ei koskaan käskenyt ketään pukeutumaan valkoisiin vaatteisiin. Historiallinen tutkimus on osoittanut tämän väitteen uutisankaksi. Väitteen esitti eräs adventisteja pilkannut nainen. Väitteen tueksi ei ole mitään todisteita.
3) Milleriläinen liike hajosi viiteen osaan. William Miller ja Ellen G. White kuuluivat eri ryhmiin.
4) Sapattia viettäviä kristittyjä on muitakin kuin adventistit. Onko Sormunen sitä mieltä, että sapattia viettävät baptistit, helluntailaiset ja metodistit ovat juutalaiskristittyjä?
5) Adventtikirkon oppi kadotuksesta on vähemmistönäkemys, mutta ei uniikki. Osa anglikaaneista ja anabaptismin jälkeläisistä on kanssamme samaa mieltä.
6) Joh. 5:18 ottaa kantaa Jeesuksen ajan lain tulkintaan, ei siihen, miten asia VT:ssä on.
7) Room. 14:5-6 ei ota kantaa lepopäivään, koska lauseyhteys puhuu syömisestä ja juomisesta ja tiedämme historiallisista lähteistä, että ongelmana oli oppiriita paastopäivistä.
En yhdy Sormusen ajatukseen, että Kol. 2:16-23 kuvaisi adventismia. Historiallisesti teksti puhuu synkretismista, jota adventismi ei ole. Tämän päivän ihmisille näyttää olevan vaikeaa hyväksyä minkäänlaista käsitystä pyhityksestä.
Timo Flink
Lukijat luottavat enemmän Jarmo Sormusen esittämiin kohtiin, kuin pienten vähemmistö edustajien vasta väitteisiin.
Kummallista kun adventistiteologi syyttää häntä harhaoppiseksi ilman perusteita.
Onneksi adventistit eivät harjoita propagandaa - omasta mielestään.
En sanonut Sormusta harhaoppiseksi, vaan sanoin, että hän ei ole tehnyt kotitöitään. Ensimmäisissä kolmessa kohdassa hän on yksinkertaisesti väärässä. Adventismin historia ei ole sellainen kuin Sormunen antaa ymmärtää. Veikkaan, että hän on lukenut asioita sieltä täältä tarkistamatta, ovatko hänen käyttämänsä lähteet oikeassa. Kyse ei ole harhaopista, vaan erehdyksestä.
Timo Flink
Uskot siis mieluummin henkilöä, joka ei ole kirjoituksen perusteella riittävän hyvin perillä adventismista kuin adventistia, joka on?
Timo Flink
Mitä väliä teidän historiallanne oikeasti meille on?
Tärkeintähän on, että Raamatun sana on totta.
Kol. 2 ja muissa Raamatunkohdissa on varoituksia juuri teistä.
Teihin muuten sopivat suurin osa Uuden testamentin varoituksista ja väärän merkeistä.
Miksiköhän???
....viran puolesta.
Johan sinun valasikin suoraan edellyttää puhua vain kirkkosi opin mukaisesti totuudesta piittaamatta.
Turha on kuvitella edustajalta itseltään totuuden tunnustamista.
Te olette vääriä myöskin keskustelijoiksi ,koska te ette voi kertoa mielipidettänne mihinkään asiaan. Ettehän te voi tunnustaa mitään epäkohtia, kun kirkkonne on ne tyhmyyttään siten sinetöinyt.
Adventtioppi on oikeaoppisin ja virheettömin.
Mitä Jumala sanoo tälläisestä omavanhurskaudellisesta täydellisyydestä?
Adventtioppi on mielestäni viilaamalla viilattu korkeasti oppineiden adventtiteologien toimesta että se näyttäisi erinomaiselta teologisen opin huipulta.
Täällä halutaan oikeutta arvostella adventismia ja adventisteja. Hyvä. Se on ok. Outona pidän sitä, että kun minä tai joku muu adventisti huomauttaa virheen jonkun ei-adventistin kirjoituksessa, heti alkaa sättiminen ja syyttely ja halutaan kieltää oikeus kirjoittaa noista virheistä. Ilmeisesti te haluatte itsellenne oikeuden arvostella muita, mutta ette halua, että teitä arvostellaan = asia, josta monet täällä syyttävät adventisteja.
Vastaukseni aloittajan tekstiin oli tarkoitettu huomioimaan ne muutama virheellinen asia Sormusen tekstissä (jos se oli tarkka kopio Sormusen tekstistä). Sillä ei ole mitään tekemistä omavanhurskausajatusten tai muiden vastaavien kanssa. Vielä vähemmän jonkun "täydellisyys"-ajatuksen kanssa.
En tiedä mistä johtuu se, että Sormunen esittää vääristyneen kuvan adventismin historiasta, mutta se on vääristynyt. Kuten totesin, luultavasti hänen käyttämänsä lähteet ovat vääristyneitä hänen sitä tietämättä. Väitän tietäväni adventismin historian riittävän hyvin huomatakseni tuollaiset virheet. Sillä ei ole mitään tekemistä minkään viran ja valan kanssa (jollaista en ole koskaan antanut).
Timo Flink
Eli sormusen väärään infoon. Ei sille mitään voi että enemmistö ihmisistä joutuu kadotukseenkin.
Te itse olette tuoneet oppianne joka toiseen aloitukseen. Jos siutä ei saisi arvostella niin viekää oppinne muualle.
Te olette merkillisiä pomottajia kun te tulette toisille sanomaan teidän säätönne.
asia(teidän oppinne) on teidän itse keskusteltavaksi tuomaanne ja muut arvostelevat Raamatun ohjeen mukaan. Se ei täytä oikean opin kriteereitä ja sekös teitä harmittaa.
Miksi sitten väitätte sitä ainoaksi oikeaksi. Sitä saa mitä pyytääkin!
Kirjoitin "Täällä halutaan oikeutta arvostella adventismia ja adventisteja. Hyvä. Se on ok."
En siis kieltänyt arvostelemasta. Kummastelin vain sitä, että kun huomautan virheen jossain väitteessä, niin siitä syntyy kauhea älämölö, aivan kuin *me* emme saisi esittää arviota asioista. Tässä ketjussa ei edes ensisijaisesti ole kysymys Adventtikirkon opista, vaan historiasta.
Timo Flink
....mitä mieltä heistä ollaan.Minun mielestäni ollaan jo väärässä, jos onkin kyse itsestä.
Sillä paljastetaan perimmäinen tarkoitus.
Raamattu on kirjoitettu siksi, että olisimme oikeata mieltä Kristuksesta.
Teissä ei voi välttyä huomaamasta ,että te jhulistatte itseasiassa itseänne. Se käy ilmi kuinka te puhutte kirkostanne, profeetastanne ja itsestänne.
Ne kaikki ovat muista suunnista poikkeavaa ilmiötä teissä joka pistää silmään.
Tämä riippumatta siitä kuinka oikeaa teidän oppinne sisältö on.
Samoin teidän seurakuntalaistenne käyttäytyminen on sellaista joka ei käy päinsä muissakaan yhteyksissä.
Eihän väärä tyyli tule sen oikeammaksi, jos sen käyttö on oikean asian hyväksi.
Mieleen tulee sanonta "vääryyskin on sallittua oikean asian hyväksi".
Teillä näyttää olevan käsitys että oikea jäsenkirja on riittävä sisäänpääsykortti taivaaseen.
Muusta sisällöstä viis veisataan.
Jostain olen lukenut ,että teidän kirkkonne usko on kulttiuskoa. Se tulee itsellekin teistä etsimättä mieleen.
Eihän savua ole ilman tulta; sen ovat siis yleisesti muutkin huomanneet.
Se näkyy myös sinussa;"""
luitko mitä kirjoitin?"""
Jotkin piirteet tarttuvat ihmeellisesti tapoihin !!
Mitänhän tarkoitit,kun sanoit,että joskus vääryyskin on hyväksi,oikean asian puolesta?
...siinä välissä ...uskoi nousevansa ainoana adventistina 144.000 joukkkoon?!
Rauhaa
Vastausta, ja totuus:
Ellen G White oli tyttösenä babtisti.
Hän ei hyväksynyt kaikkea babtistien opetusta mm. maailman lopun päivämäärän asettamista ja hänet erotettiin babtistikirkosta.
William Miller löysi Raamatusta profetian jota ei osannut tulkita aivan loppuun saakka.
Kyse oli varmasta Raamatun profetiasta, mutta mikä meni vikaan?
Vika oli että "Pyhäkön puhdistamisella" luultiin tarkoitettavan maata, ja siitä vedettiin johtopäätös että Jeesus tulee sinä vuonna johon profetia johtaa.
Tämä Babtisti Millerin liike hajosi, ja Adventtirkko syntyi vasta 25 vuotta tämän jälkeen.
Ellen G Whiten kautta toimi profetian Hengen lahja, ja lisävaloa saatiin, ja profetia ymmärretiin loppuun saakka.
(Huom; Raamattuopetukseni lopussa)
Kaikki uskonpuhdistusliikkeet ovat syntyneet samoin. Joku löysi uutta valoa Raamatusta, alkasi saarnata, syntyi kuulijajoukko, ja seurakunta, ja kirkko. Näin syntyi luterilainen kirkkokin.
Myös babtistikirkkokin.
Syy miksi Amerikasta niin monta, on että monet pakenivat uskonpuhdistusken vainoja Euroopasta Amerikkaan, koska siellä oli perustuslain mukaan uskonnon vapaus.
Siellä missä uskovia, on myös seurakuntia.
Valkoiset vaatteet Millerin liikeessä on mielikuvistusta.
Monet kyllä myivät omaisuutensa.
Kolmasosa pettyneistä meni myöhemmin perustettuun Adventtikirkkoon.
Adventtikirkossa on tehty terveyskasvatusta jo 1800 luvulta saakka, eli aina. Ainuttakaan ruokamääräystä ei ole koskaan annettu. Raamatun terveysneuvot ovat suositeltuina.
Adventtikirkon jäsenet elävätkin 7 vuotta pidempään tutkitusti keskimäärin kuin muu väestö.
Ruokalautanen suositeltu oli 1800 luvulla sama, kuin tämän päivän terveystohtoreilla.
1 Kor 3:16-17.
Lepopäivä on Jumalan lain yksi käsky. Jaak 1:25, 2:10-12, 1 Joh 2:3-4, Luuk 16:17.
Ei sen kummempaa.
Lepopäivää on vietetty jo 2000 vuotta ennen kuin oli olemassa ensimmäistäkään juutalaista maan päällä. Juutalaisuuden kanssa Jumalan siveyslain lepopäivällä ei ole mitään tekemistä.
1 Moos 2:2-3.
En ole koskaan kuullut että uuden liiton ehtona olisi sapatti.
Sen sijaan voidaan kyllä ymmärtää että uuden liiton kansalaisuuden ehtona on Jumalan siveyslaki sydämessä kuten Raamattu sanoo.
Hebr 8:10, Hes 36:27, Jer 31:33.
Pedon merkki taas on Ilm 13 luvun profetia.
Adventtikirkko ei opeta että kristityt olisivat tänään ottanet pedon merkin.
Syy: -Petoa, joka tekisi Ilm 13 luvun tekoja, ei ole olemassa.
Kun nuo alkavat tapahtua (Ilm 13) katsotaan sitten mikä ja kuka valta itse ilmoittaa valtansa merkin ja mikä se merkki on?
Tänään ei ole pedon merkkiä kun ei ole petoakaan.
Sutautuminen lepopäivään, on omantunnon kysymys.
Luuk 12:47-48.
Adventtikirkko opettaa että jokainen viettää omantuntonsa mukaisen lepopäivän.Luuk 12:47-48 perusteella siitä voi tulla kuten mistä asiasta tahansa "elämän ja kuoleman kysymys" jos ihminen
tekee toisin kuin minkä näkee Jumalan edessä oikeaksi.
Raamatun mukaan kadotus on lopullinen tuomio, jos- ta ei ole ylösnousemusta. Raamatun mukaan synin palkka on kuolma, ja tuomittujen osana "toinen kuolema" Ilm 20:14, 21:8.
- Ei ikuinen elämä helvetissä loputtomissa tuskissa.
Jumalamme ei ole sadisti.
Toki monet ovat opettaneet ikuisen kidutuksen oppia hyvällä omallatunnolla vuosisatoina, mutta nykyajan opin valo ei enää tuota oppia edellytä.
Rm 14:15-16, on kysymys paastopivistä. Asiayhteys tulee huomioida jaetta tulkittaessa.
Kl 2:16-23, on kysymys myös erilisista paastopäivistä joita oli runsaasti, sekä juutalaiskreikkalaispakanallisia juhlia joita kutsuttiin myös sapateksi. Viikkolevosta ei ollut tietenkään kyse koska se kuuluu lakiin.
Noista "alkeisvoimista" eli kaikenlaisista pakanallisisat juhlista, ihmisten opeista, ja paastomääryksistä Paavali koetti kasvattaa pois.
Asiayhteys kun huomioidaan, niin päästän oikeaan tulkintaan ko. Raamatunkohdissa.
Jumalan siunausta ja hyvää kevättä
jari laurila
YLIPAPPIMME -JEESUS KRISTUS -Johdanto aikaprofetian 2300 vuotta ymmärtämiseen.
Jeesus kuoli ristillä ja sovitti maailman synnit maailman alusta maailman loppuun asti ainutkertaisella uhrillaan ristinpuulla. Jeesus siirtyi takaisin taivaaseen Isän oikealle puolelle. (Hebr 10:12,14,18, 9:14,25-26) Jeesuksen Kristuksen ainutkertainen uhri on annettu seurakunnan- ja koko ihmiskunnan jokaisen ihmisen puolesta. (Mark 10:45, 1 Tim 2:4,6, Ef 5:25, Apt 20:32, Gal 2:20, 2 Tim 2:10-13)
Taivaassa Jeesus on ylipappimme. (Hebr 8:1-3, 9:24) Vanhassa liitossa pappeus kuului Leevin heimon miehille, ja heistä vain Aaronin jälkeläisille. Näin harvat ihmiskunnassa kautta aikojen on ollut pappisvirassa. Yleinen pappeus oli kaikilla, sekä miehillä että naisilla. Uudessa liitossa yleinen pappeus on myös sekä miehillä, että naisilla. (1 Piet 2:9) Erityinen pappeus on vain Jeesuksella. Pappisvirka erityisessä mielessä ei ole ihmisillä uudessa liitossa. Pappisjärjestelmä kuului vanhan liiton aikaan. Papin ja pastorin valtuudet ovat kirkon antamia valtuuksia teologian korkeakouluopinnot suorittaneille. Ne ovat ammattinimikkeitä joihin voi pätevöityä kuka tahansa korkeakoulun kautta. “Pastori” johtuu kreikan “poimeen” sanasta, ja tarkoittaa (lammas)paimenta.
Israelin pyhäkköpalvelus oli vertauskuvaa, ja esikuvaa oikeasta ja alkuperäisestä taivaallisesta pyhäköstä. Mooseksen rakentama pyhäkkö oli valmistettu tarkasti taivaallisen pyhäkön mukaan. (Hebr 8:4-5, 2 Moos 25:40) Jeesus on nk. “uusi Mooses,” joka vihki taivaallisen pyhäkön käyttöön. (Hepr 6:19-20, 9:19-21, 10:19-21) (Huom; Suomenkielisessä Raamatussamme kun on käännetty sanoiksi “kaikkein pyhin” tulisi olla käännetty “pyhäkkö.” ( eli koko pyhäkkö, kreik. “ta hagia”) Paitsi Hebr 9:3, jossa “hagia hagioon” on oikea sana “kaikkein pyhimmälle.”) Maanpäällisen pyhäkön palvelusta kuvataan Hebr 9:6-10. Suuren sovituspäivän tapahtumia voimme tutkia; 3 Moos 16, 2 Moos 30:10, 3 Moos 23:26-32, 16:3,5-8,15, 16-22, 25:9, 4 Moos 29:7-11)
Taivaallinen pyhäkkö oli esikuva maalliselle pyhäkölle, ja siksi tietenkin Raamatun mukaan myös taivaallinen pyhäkkö on puhdistettava. (Hebr 9:22-23) Taivaallinen pyhäkkö puhdistetaan Raamatun mukaan “kun 2300 iltaa ja aamua on kulunut.“ (Dan 8:13-14 Yksi profeetallinen päivä on Raamatun aikalaskelmissa yksi todellinen vuosi ajassa mitattuna.
Aikajakso 2300 iltaa ja aamua alkaa kun Jerusalemin jälleenrakentamisesta lausutaan sana. (Dan 9:25, Esra 7:8-10) Tämä sana lausuttiin vuonna 457 eKr., joka on 2300 vuoden alkamisajankohta. (Esra 7:11-26, 4:7-22) Laskemalla 457 ekr eteenpäin 2300 vuotta tulemme vuoteen 1844 jKr. Silloin alkoi enkeli Gabrielin Danielille antaman ennustuksen mukaan pyhäkön ennalleen saattaminen, eli puhdistaminen, jota kuvasi koko Mooseksen ajan uhripalvelusjärjestelmä. Vuonna1844 alkoi taivaallinen oikeudenkäynti. Oikeudenkäynti jatkuu niin kauan kun ihmisiä tekee uskonratkaisunsa Jeesuksen puolelle. Armonaika päättyy kun uskonratkaisut on tehty loppuun. Jumalattomat ovat armonajan päätymisen aikaan lopullisesti paatuneet, kuten Nooan päivinä kun Nooa rakensi arkkia. (Matt 24:37-44) Oikeudenkäynti päättyy kun Jeesus tulee. (Matt 16:27, Ilm 22:12
Kun Jeesus kuoli, repesi temppelin esirippu kahtia. Esirippu oli paksu verho, ei mikään harso. On arvioitu että se oli yli 2 cm paksu verho?! Tämä oli merkki että uhripalvelusjärjestelmä oli päättynyt. Esikuva oli saanut täyttymyksensä Jeesuksessa. (Matt 27:50-51) Seremonialait, eli yhteiskunnalliset uhripalvelujärjestelmän lait päättyivät ristillä. (Kol 2:8-14) 10 käskyn siveyslaki on tietenkin aina voimassa. (Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17 1 Joh 2:1-5, Room 3:20,31 esim.) Jeesus teki ristillä lakinsa suureksi. (Jes 42:4;21)
Miksi taivaallinen pyhäkkö pitää puhdistaa? Jeesus sovitti kaikkien ihmisten kaikki synnit yhdellä kertaa täydellisesti, mutta ihmiset tekevät kuitenkin edelleen syntiä?! Taivaan pyhäkössä Jeesus huolehtii että Hänen uhrinsa luetaan syntejään katuvan ja Jeesuksen uskoon kääntyvän ihmisen hyväksi. Syntimme ovat talletettuina taivaan kirjoihin Taivaan kirjojen mukaan ratkaistaan ihmisten ikuiset kohtalot. (Dan 12:1, Luuk 10:20, Fil 4:3, Ilm 13:8, 20:12,15, Mal 3:16, Jes 65:6-7, 2 Moos 32:33, Ps 69:29) Elämän kirjassa on niiden nimet jotka ovat alkaneet palvella Jumalaa. Taivaan kirjoissa on myös jumalattomien pahat teot.
1844 jälkeen on taivaan pyhäkössä alkanut prosessi joka tähtää kohtaloiden ratkaisuun ikuisuuden tarpeita ajatellen. Se on tuomioprosessin yksi vaihe. Taivaallinen oikeudenkäynti. Jeesuksen uhrikuolema oli vain yksi vaihe koko pelastushistoriassa, kun Hän sovitti kaikki ihmiskunnan synnit kerralla. Kun ihminen kääntyy uskossa Kristukseen, Ylipappimme pyyhkii hänen syntinsä pois taivaan kirjoista. Näin pyhäkkö tulee puhdistetuksi! Tämä on varsinainen, alkuperäinen ja oikea pyhäkköpalvelus, josta Mooseksen ajan temppelipalvelus oli vain varjo ja vertauskuva, kuten Raamattu meille selvästi opettaa! (Hebr 8:5)
Vuosi 1844 on viimeinen aikajakso johon voidaan laskea Raamatun profetioita vuosiperiaatteella almanakan mukaan. Vuoden 1844 jälkeen Raamatussa ei ole jäljellä ajassa laskettavissa olevaa profetiaa ainuttakaan. Jäljellä ovat vielä “ajan merkit profetia,“ jotka parhaillaan toteutuvat, (Matt 24, 2 Tim 3:1-5) ja profetiat lopun antikristillisestä ja Kristuksen, Jumalan kansan välisestä taistelusta. (Ilm 13)
Jeesus voi tulla. Oletko valmis? Missä kirjassa nimesi on taivaallisessa pyhäkössä?
(Katso: http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli /Osasto: “Profetiat”/ Opetuskirjeet: “Profeetallinen aikalaskenta vuosi-päivä periaatteella.” ja “Aikaprofetia 2300 iltaa ja aamua”)
MITEN ADVENTTIKIRKOSSA SUHTAUDUTAAN MUIDEN SEURAKUNTIEN USKOVIIN?
Adventtikirkko on maailman suvaitsevaisin kirkko asenteissaan suhteessa muiden seurakuntien jäseniin. (Joh 13:34-35) Adventtikirkko on myös maailman suvaitsemattomin kirkko suhteessa synnin harjoittamiseen. (Ilm 12:17, 1 Joh 3-4, Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17)
Mikään kirkko maailmassa ei opeta niin kauniisti ja avoimesti uskovista jotka ovat muissa seurakuntayhteyksissä:
Adventtikirkon tunnustus vapaasti kirjoittajan mukaan;
- “Adventtikirkko kannattaa ja tunnustaa kaiken Kristusta korottavan toiminnan kaikissa katolisissa ja protestanttisissa seurakuntayhteyksissä. Kaikissa näissä piireissä on Jumalan lapsia, vilpittömiä sieluja, (rehellisiä ymmärrykselleen oikeasta ja väärästä) yksilöinä, jotka seuraavat ja korottavat Jeesusta Kristusta sen ymmärryksen ja valon mukaan minkä omistavat ja ovat saaneet. Jumalan kansaa on tänään (2006) enemmän muissa piireissä kuin Adventtikirkossa.”
Jumalan kansa on siis hajallaan eri piireissä yksilöinä. Adventtikirkossakin Jumalan lapset ovat yksilöitä. Jeesus opetti että rikkavilja ja vehnä kasvavat yhdessä elon loppuun asti (ajan loppuun) saakka. Seurakunnan jäsenet koostuvat aina hyvin erilaisista ihmistä, jotka ovat erilaisilla oman hengellisen kasvunsa tasoilla ja vaiheilla. Siksi ihmisellä ei ole oikeutta tuomita. Ihminen voi aina muuttaa tapansa, ja kasvaa kristillisyydessä. Jotkut kylmenevät pois seurakuntayhteydestä, (Hebr 10:24-25) ja jotkut ovat palavina öljyä lampuissaan. (Matt 25:1-13, 24:45-51)
Oikeudenmukainen Jumala tuomitsee oikeudenmukaisesti, ja huomioi ihmisen vilpittömyyden. (Luuk 12:47-48)
Ajan lopulla kristikunta tulee Raamatun mukaan jakaantumaan kahtia. (Ilm 13) Jakaantuminen tapahtuu niihin jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille, (Matt 5:17-18, 7:20-23) Jeesuksen todistukselle, (Ilm 19:10) ja uskovat Jeesukseen. (Ilm 14:12) Toinen ryhmä kumartaa petovaltaa, ja sen johtajia, jotka vaativat Jumalalle kuuluvaa kunnioitusta itselleen. Tämä “petovalta” on uskonnollisen ja poliittisen vallan yhdistelmä. (Ilm 13:12-18, 14:9-13)
Jumalan valtakunta tulee, ja voittaa. Suuri Babylon tuhoutuu. (Ilm 18, Dan 2:44)
Lisää aiheeseen liittyvää:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattuopetukset:
- "Mikä on oikea uskonto?" Osasto 7.
- "Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?" Os. 4.
- "Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harhaoppi" Os. 4.
- "Jumalan lapseus" os.5
- "Pyhitys maailmassa" os. 5
- "Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi?" Os. 7.
- "Pilkaajat lopun aikana." Os. 9.
- "Antikristus" Os.10.
Ellen G. White oli nuorena metodisti, ei baptisti.
Timo Flink
Ellen G White oli tyttösenä metodisti.
Ei babtisti.
Oikosulku.
Kuitenkaan hän ei hyväksynyt aikalaskelmia eikä monta muutakaan asiaa.
Hän kannusti sen sijaan profetian tulkinnan selvittämisessä.
Siunausta
jari laurila