Tuolla alempana on käyty kiivasta keskustelua siitä, että maatalouden ylituotanto vie Suomen konkurssiin Kepun myötävaikutuksella.
En ole vakuuttunut esitettyjen puheenvuorojen perusteella siitä , että Keskusta olisi saanut toimillaan aikaan maatalouden ylituotantoa.
Toiseksi kukaan ei ole tuonut esille mitään faktoja ylituotannosta. On vain heitetty ilmaan yleistynyt hokema maatalouden ylituotannosta.
Muutamia faktoja: Suomessa maatilojen keskikoko on n. 30 ha, EU:n uusissa jäsenmaissa tilojen keskikoko on alle 10 ha. Italian tyyppisissä maissa tilakoko on suurinpiirtein samaa luokkaa 10 ha. Tietysti on suuriakin tiloja, mutta ne eivät ole tyypillisiä. Aivan eri suuruusluokkaa ovat sitten tilat tehomaatalousmaissa kuten Brasilia, Argentiina ja USA. Maatilojen määrä oli Suomessa 2004 yli 70.000, 2005 tiloja oli 69517. Maatalous työllistää n. 170.000 henkilöä. Vuosittain on lopettanut n. 2800 ihmistä työn maataloudessa. Elintarviketyöläisten liittoon kuuluu n. 40.000 työntekijää.
Lihan , leipäviljan ja sokerin tuotanto on vähentynyt. Suomi tuo sokeria, ruista ja vehnää. Rehuviljaa, ohraa ja kauraa, tuotetaan vuosittain pyöreät 3,7 mrd. kiloa ja käyttö on n. 3,2 mrd. kiloa. Tämä ylijäämä tarkoittaa sitä, että viljaa on varastossa ennen uutta satoa n. puolen vuoden tarve eläimille ja ihmisille. Ei ole kummoinenkaan varmuusvarasto luonnonkatastrofeja ym. poikkeusoloja vastaan.
Mallasohraa, josta tehdään olutta ja eläinten rehua, joudutaan tuomaan.
Keskusta yhtenä hallituspuolueena kehittää peltojen ja metsien energiakäyttöä. Elintarvikealan tutkimus kehittää uusia terveysvaikutteisia elintarvikkeita, joilla on jo nyt jopa vientimahdollisuuksia. Vanhastaan Suomessa on tuotettu viinaa, joka tehdään tärkkelysohrasta. Viinahan suomalaisille maistuu, jopa liiankin hyvin.
Edellä on vain muutamia esimerkkejä maa- ja metsätalouden uusista mahdollisuuksista. Joku voi tietysti laskea kylmiä tasenumeroita, että ei tuolla eikä tuolla ole suurempaa taloudellista vaikutusta. Mutta kun kaikki pienet purot ja mahdollisuudet kootaan yhteen niin vaikutus on jo suurempi. Ei ole olemassa yhtä viisasten kiveä, jolla kaikki ongelmat ratkaistaan, mutta jos ei yritä niin ei onnistu.
Vielä niistä iänikuisista tuista, joilla maksetaan kuluttajan halvempaa ruokaa ja kaupan ja elintarvikealan voittoja. Kaikki maatalousmaat tukevat omaa maatalouttaan erilaisilla tuilla, jopa vapaan kaupan airut USA.
En ole vakuuttunut esitettyjen puheenvuorojen perusteella siitä , että Keskusta olisi saanut toimillaan aikaan maatalouden ylituotantoa.
Toiseksi kukaan ei ole tuonut esille mitään faktoja ylituotannosta. On vain heitetty ilmaan yleistynyt hokema maatalouden ylituotannosta.
Muutamia faktoja: Suomessa maatilojen keskikoko on n. 30 ha, EU:n uusissa jäsenmaissa tilojen keskikoko on alle 10 ha. Italian tyyppisissä maissa tilakoko on suurinpiirtein samaa luokkaa 10 ha. Tietysti on suuriakin tiloja, mutta ne eivät ole tyypillisiä. Aivan eri suuruusluokkaa ovat sitten tilat tehomaatalousmaissa kuten Brasilia, Argentiina ja USA. Maatilojen määrä oli Suomessa 2004 yli 70.000, 2005 tiloja oli 69517. Maatalous työllistää n. 170.000 henkilöä. Vuosittain on lopettanut n. 2800 ihmistä työn maataloudessa. Elintarviketyöläisten liittoon kuuluu n. 40.000 työntekijää.
Lihan , leipäviljan ja sokerin tuotanto on vähentynyt. Suomi tuo sokeria, ruista ja vehnää. Rehuviljaa, ohraa ja kauraa, tuotetaan vuosittain pyöreät 3,7 mrd. kiloa ja käyttö on n. 3,2 mrd. kiloa. Tämä ylijäämä tarkoittaa sitä, että viljaa on varastossa ennen uutta satoa n. puolen vuoden tarve eläimille ja ihmisille. Ei ole kummoinenkaan varmuusvarasto luonnonkatastrofeja ym. poikkeusoloja vastaan.
Mallasohraa, josta tehdään olutta ja eläinten rehua, joudutaan tuomaan.
Keskusta yhtenä hallituspuolueena kehittää peltojen ja metsien energiakäyttöä. Elintarvikealan tutkimus kehittää uusia terveysvaikutteisia elintarvikkeita, joilla on jo nyt jopa vientimahdollisuuksia. Vanhastaan Suomessa on tuotettu viinaa, joka tehdään tärkkelysohrasta. Viinahan suomalaisille maistuu, jopa liiankin hyvin.
Edellä on vain muutamia esimerkkejä maa- ja metsätalouden uusista mahdollisuuksista. Joku voi tietysti laskea kylmiä tasenumeroita, että ei tuolla eikä tuolla ole suurempaa taloudellista vaikutusta. Mutta kun kaikki pienet purot ja mahdollisuudet kootaan yhteen niin vaikutus on jo suurempi. Ei ole olemassa yhtä viisasten kiveä, jolla kaikki ongelmat ratkaistaan, mutta jos ei yritä niin ei onnistu.
Vielä niistä iänikuisista tuista, joilla maksetaan kuluttajan halvempaa ruokaa ja kaupan ja elintarvikealan voittoja. Kaikki maatalousmaat tukevat omaa maatalouttaan erilaisilla tuilla, jopa vapaan kaupan airut USA.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sellainen perustelu, jossa toiminnan legitimiteetti perustuu siihen, että muutkin tukevat, on kaikenlaisen kehityksen jarru. Maailmassa olisi voitu vatustaa aikoinaan ja edelleen vaikka mitä tuollaisella perusteella. Kaikkihan kulkevat hevosilla, mihin autoja tarvitaan.
Maailmassa on pyrkimystä vähentää maatalousprotektionismia. Tämä asia WTO-prosesissin keskeisimpia asiakohtia. USAssa on ollut enemmän valmiutta kuin Euroopassa siirtyä markkinaehtoiseen maatalouteen. EU on protektionistisen maatalouden viimeinen linnake ja EU:n sisällä viimeinen linnake on Ranska. Englanti suhtautuu maatalouskysymyksiin täysin toisella tavalla kuin useimmat muut EU-maat.
Maatalouden ylituotanto EU-tasolla on melkomoista. Tämä ylituotanto on ollut jatkuvana riesana ja sen vuoksi ja juuri sen vuoksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sisältöä on pitänyt koko ajan rukata uusiksi. EU dumppaa tätä ylituotantoa kolmansiin maihin jopa kolmasosahinnalla siitä, mitä samasta tuotteesta maksetaan kaupoissa EU-alueella.
Suomen ylituotanto-ongelmat olivat pahimmillaan 70- ja 80-luvuilla. Tästä on olemassa selkeät tuotekohtaiset tilastot. Pahin ylituotanto meillä koski eläinrasvoja ja kananmunia. Niitä lahjoitettiin sitten veronmaksajien rahoilla ulkomaille. Ylituotanto-oneglmat eivät enää ole Suomessa EU:n ansiosta niin pahoja, mutta edelleen tuotekohatisesti mennään yli 100 %:n omavaraisuuden vuosittain. Kun tätä tapahtuu vuosittain eism. 10 %:n tasolla, se tarkoittaa, että maksamme joka kymmenes vuosi laskennallisesti ylimäärisen vuotuisen maataloustuen siinä tuoteryhmässä.
Kepu on suomalaisen maatalousprotektionismin pääsynnyttäjä ja vastuussa siitä. Vastuuta se ei kylläkään halua ottaa, vaan sysää sen aina muille.
pitää lopettaa heti!
Pakkosterilisaatio on saatettava voimaan ettei enään syynny tuollaisia rasituksia veronmaksajille.
Mistä revit nuo lukus ja juttus?
PS. Ei oikee täsmää meinaa.
EU:n osalta on eri puolelta saatavissa paljon tietoa. Sitä on matkan varrella kertynyt ja EU:n maatalouspolitiikan aiheuttamassa ylituotannosta on esitetty meillä esim. tv:ssä viime vuosina useampikin asioiden tilaa selventänyt dokumenttiohjelma, jotka ovat olleet ulkomaista tuotantoa ja jossa on ollut mukana mm. brittiläinen EU-taloutta tutkiva tutkimuslaitos. Mm. sellainen ohjelma, jonka nimi oli muistaakseni "Kuumaa sokeria" esitettiin viime vuoden puolella ruotsinkielisen tv:n puolella.
Suomen osalta Tilastokeskus tilastoi vuosittain tuotantolukuja. Sieltä ne ovat kaikkien vapaasti luettavissa.
Ei voi olla totta. Eli ei mitään hajua ?
Mistä sulla ei ole mitään hajua?
Nimimerkki "Mielipidepankki" elää mennyttä aikaa, ja puhuu -70 ja -80 - luvun maatalouspolitiikasta. Nykypäivän maatalous sopeutuu talouden muutokseen monella tavalla. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä ja -ymmärrystä kaikilta ihmisiltä. Jos tavoitteena on joidenkin tuotteiden kohdalla purkaa 5-10 prosentin ylituotanto, niin eihän se vaadi mitään ihmekonsteja. Joitakin hyödykkeitä joudumme tuomaan, koska kotimainen tuotanto ei riitä (mm.leipäruis, sokeri). Valtiolla on työkalut maataloustuotannon ohjaamiseen tarvittavaan suuntaan. Sitä myös tehdään koko ajan. Ei ole kuitenkaan viisasta tehdä tuon prosenttiosuuden suuruista työttömyyttä maatalouteen ja sen liitännäisiin (elintarvike-, koneteollisuus, tukku- vähittäiskauppa, kuljetus, lannoiteteollisuus jne). Se tulee todella kalliiksi. Hallittu rakennemuutos, jota koko ajan tehdään on viisaampi vaihtoehto.
Vanhanen puhuu paraikaa vapaasta kaupasta ja protektionismin vähentämisestä EU:n tasolla. Ei ole viisasta toimia siten, että Suomi lopettaa kaikki viennin tuet ainoana maailmassa. Sama logiikka oli Rauhanpuolustajien vaatimuksessa: Suomen on sitouduttava yksipuoliseen aseistariisuntaan. Kaikki maailman valtiot seuraavat perässä Suomen esimerkin innoittamana.
Suomi ei ole ainoa maa, joka puolustaa perheviljelmien kaltaisia maatiloja vastapainona suurtuotantotiloille. Tämä linja on EU:n keskeisiä maatalouspoliittisia kannanottoja.
Urbaani legenda on myös se, että veronmaksajat maksavat vientitukea, jonka seurauksena ruoka on kallista. Suomessa ruoka ei ole sen kalliimpaa kuin muissa samankaltaisissa maissa. Kaupan katteet ovat kylläkin Suomessa suurempia.
... maataloudessa ei ole merkittävää ylituotantoa. Ne ovat nuo kaksi alan "asiantuntijaa", jotka pyörittävät sitä ylituotantolevyä, Mielipidepankki ja Jäbä.
Vuotta 2004 koskevien tilastotietojen mukaan esim. maitotuotteiden rasvan osalta omavaraisuusluku oli 132 % ja nesteen osalta 109 %. Kananmunien kohdalla vastaava luku oli 119 % ja sianliha osalta 112 %.
Maitorasvan osalta ylituotantoa on ollut joka vuosi vähintään tuo kolmannes. Siis joka neljäs vuosi voitaisiin pärjätä omavaraisesti tältä osin kolmen edellisen vuoden ylituotannolla. Myös muiden edellä mainittujen tuoteryhmien ylituotanto on pysynyt samalla tasolla vuodesta toiseen 2000-luvulla.
Leipäviljan kohdalla ylituotanto on vain vähäistä, 104 %. Naudanlihan kohdalla olemme olleet suunnilleen omavaraisia 1990-luvun puolivälistä alkaen ja jopa hieman alle sen.
Varsinkin maidon ja kananmunien ylituotanto on edellä mainittujen lukujen valossa edelleen karmeaa. Se on melkoista veronmaksajien rahojen tuhlausta, jos esim. maitotiloja pidetään laskennallisesti turhaan yllä keskimäärin joka neljäs-viides vuosi.
Mites ne tuonti luvut?
Suomessa tuotetusta maidosta joka kolmas litra menee vientiin, Valio vie lähes 40% vastaanottamastaan maidosta.
Kanamunia viedään mm. Ruotsiin, mikä on sekoittanut sikäläiset markkinat.
Sianlihan vienti on lisääntynyt voimakkaasti, vielä v. 2001 oltiin suunnilleen tasapainossa.
Hieno homma kun saadaan viedä puhdasta Suomalaista.
Suomalainen kuluttaja maksaa kotimaisten tuotteitten hinnoissa vientikustannukset, halpaa voita Venäjälle, lisäksi veronmaksaja masaa EU:n kautta vientituet
On hienoa saada kustantaa Igorille halvat piimät
Nämä pitäisikin laskea mukaan Suomen kehitysapulukuihin. Päästäisiin pian yli tuon 0,7 %:n. Kyllä hän se lahja Venäjällekin on kehitysapua, laajassa mielessä.
Hesarissa oli eilien oivallinen sitaatti jonkun stadilaisen kirjoituksesta. Hänen mukaansa tulipa sitten sato tai kato, niin stadilainen on saanut aina maksaa tästä onnettomuudesta.
Sama taitaa olla muillakin aloilla.
Millä muilla aloilla yritykset vievät tuotteita ulkomaille veronmaksajien tukirahoilla?
Telakkateollisuudessa.