Kyllä minäkin aikoinani kovasti yritin saada tyttöystävää itselleni. Yritin olla vaikka kuinka ystävällinen ja huomaavainen tytöille mutta ei koskaan tullut mitään aikaiseksi. Opiskeluelämääkin aika monta vuotta tuli vietettyä, ja opiskeluelämästähän monet itsellensä puolison löytävät mutta en minä.
Sellaisessa työpaikassakin olen ollut jossa on ollut paljon naisia. Ei mitään saumaa siltikään.
Tietenkin myös baareissa ja tanssiravintoloissa tullut käytyä, huom! selvin päin. Kun olen hakenut tyttöä tanssimaan niin aina on kieltäytynyt ja muutaman hetken päästä sama tyttö on suostunut jonkun toisen hakuun.
Todella usein kun olen yrittänyt jututtaa tyttöjä niin reaktio on olut tyyliä "hyi saatana, painu vittuun,iik!" ym todella mieltä ylentävää. Kohteliaimmatkin ovat olleet tyyliin "häivy".
Viimeinen niitti kuitenkin oli se kun yritin jutella yhdelle tytölle niin hän sanoi, että tule vähän lähemmäs. Kun tulin niin hän räkäisi sellaisen klimpin suoraan takkini hihalle, että ihmettelin miten niin hennosta ihmisestä sellainen mönjäklimppi voi lähteäkin. Räkäisyn jälkeen tuli huutoa että "painu vittuun siitä apina" ym.
Silloin minulle lopultakin valkeni. Mikäli lähestymisyritykseni ovat niin vastenmielisiä, että pitää räkiä päälle niin antaa olla koko asian.
Nyt tuosta on kulunut jo 5v ja olen noudattanut periaatettani. Valehtelisin jos väittäisin, että olen onnellinen mutta en missään nimessä kadu että pelastin sentään jotakin ylpeydestäni. En minä silti oikein ymmärrä sillä jos oikeasti olisin todella vastenmielisen näköinen niin kyllä sitten pikkulapsetkin julkisissa kulkuvälineissä minua pelkäisivät.
No, samantekevää. Asia on hautautunut jonnekin mielen taka-alalle. Aika tyly ajatushan se on, että koko elämä menee poikuus tallella ollessa. Olen sentään sellaisen periaatteen ottanut, että en tee asiasta mitään numeroa. Päinvastoin, vältän koko aihetta mikäli työporukassa tulee eteen. Kysymys on kuitenkin yksityisasiasta eikä kenenkään tarvitse kenellekään tehdä tiliä seksikokemustensa määrästä.
Joskus tulevaisuudessa kun ikää on 45v ja poikuus yhä tallella niin en usko, että muut ihmiset suhtautuisivat, että "vau, siinäpä vasta tosi kova äijä". Sen takia parempi kun pitää oman asian omana tietonaan.
Kyllähän tämä nyt vähän on käydä mielen päälle mutta minä en anna naisille sitä iloa, että he saisivat minut murrettua. Tosiasia lienee kuitenkin se, että minulla lienee poikkeuksellisen vahva psyyke. Jos nyt itseänsä saa kehua. En usko, että monikaan muu ulospäin ihan näin tyynesti asian klaaraisi. No, sisällä velloo mutta iän myötä varmasti helpottaa.
Sellaisessa työpaikassakin olen ollut jossa on ollut paljon naisia. Ei mitään saumaa siltikään.
Tietenkin myös baareissa ja tanssiravintoloissa tullut käytyä, huom! selvin päin. Kun olen hakenut tyttöä tanssimaan niin aina on kieltäytynyt ja muutaman hetken päästä sama tyttö on suostunut jonkun toisen hakuun.
Todella usein kun olen yrittänyt jututtaa tyttöjä niin reaktio on olut tyyliä "hyi saatana, painu vittuun,iik!" ym todella mieltä ylentävää. Kohteliaimmatkin ovat olleet tyyliin "häivy".
Viimeinen niitti kuitenkin oli se kun yritin jutella yhdelle tytölle niin hän sanoi, että tule vähän lähemmäs. Kun tulin niin hän räkäisi sellaisen klimpin suoraan takkini hihalle, että ihmettelin miten niin hennosta ihmisestä sellainen mönjäklimppi voi lähteäkin. Räkäisyn jälkeen tuli huutoa että "painu vittuun siitä apina" ym.
Silloin minulle lopultakin valkeni. Mikäli lähestymisyritykseni ovat niin vastenmielisiä, että pitää räkiä päälle niin antaa olla koko asian.
Nyt tuosta on kulunut jo 5v ja olen noudattanut periaatettani. Valehtelisin jos väittäisin, että olen onnellinen mutta en missään nimessä kadu että pelastin sentään jotakin ylpeydestäni. En minä silti oikein ymmärrä sillä jos oikeasti olisin todella vastenmielisen näköinen niin kyllä sitten pikkulapsetkin julkisissa kulkuvälineissä minua pelkäisivät.
No, samantekevää. Asia on hautautunut jonnekin mielen taka-alalle. Aika tyly ajatushan se on, että koko elämä menee poikuus tallella ollessa. Olen sentään sellaisen periaatteen ottanut, että en tee asiasta mitään numeroa. Päinvastoin, vältän koko aihetta mikäli työporukassa tulee eteen. Kysymys on kuitenkin yksityisasiasta eikä kenenkään tarvitse kenellekään tehdä tiliä seksikokemustensa määrästä.
Joskus tulevaisuudessa kun ikää on 45v ja poikuus yhä tallella niin en usko, että muut ihmiset suhtautuisivat, että "vau, siinäpä vasta tosi kova äijä". Sen takia parempi kun pitää oman asian omana tietonaan.
Kyllähän tämä nyt vähän on käydä mielen päälle mutta minä en anna naisille sitä iloa, että he saisivat minut murrettua. Tosiasia lienee kuitenkin se, että minulla lienee poikkeuksellisen vahva psyyke. Jos nyt itseänsä saa kehua. En usko, että monikaan muu ulospäin ihan näin tyynesti asian klaaraisi. No, sisällä velloo mutta iän myötä varmasti helpottaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
sie et tiedä kuinka ihanalle pimppi tuntuu!!! Se on parasta mitä maailmassa on! Laueta ihananaan naisen pilluun, sen parempaa ei ole olemassa! Sitä varten minä elän!
"Sitä varten minä elän!"
Hanki elämä. Olisihan se kiva löytää tyttöystävä ja harrastaa seksiä, mutta kyllä se vaan on aika surullista, jos se on joku elämän tarkoitus.
ihanaa että joku mies avoimesti sanoo olevansa tuota mieltä...seksi on elämän suola...:))
selvästi, yleensä jos vonkaamalla vonkaa niin jää ilman.
Parhaiten on onnistanut kun on lähtenyt ihan ilman ennakkopaineita liikenteeseen.
Yleensä ne naiset joilla on ovulaatio kohta silleen niin antavat jonkin vinkin josta havaitsee että kiima on päällä. Tällöin tietysti pitää toimia heti, seuraavan päivänä onkin jo todennäköisesti rättipäivät.
Kannattaa funtsia itseään kriittisesti ja omia mahdollisuuksiaan ja hakea seuraa ja sellaista seuraa jota olisi mahdollisuus saada: Oikea yhteiskunta ryhmä, pukeutuminen, harrastukset, ikä, varallisuustaso.
Isommat kaupungit ja kesäaika toimii yleensä hyvin.
Turha rehellisyys yleensä haittaa kontaktien luomista, pitää kehittää hyvä tarina jonka muistaa jos valehtelemaan alkaa. Ettei puhu itseään ristiin.
Ei kannata masentua vastoinkäymisistä, aina ei onnaa. Älä siirry vierimmäiseen naiseen vaan johonkin joka ei nähnyt pakkeja tai vaihda ravintolaa, niitähän riittää. Ja aina tulee uusi ilta, naiset on kuin bussit: Yksi lähtee, toinen tulee.
Kaveri määritteli asian: Ei pidä hakea eturivistä, eikä sitä kauneinta.
Nousuhumalassa olevaa ja pikkasen rivon näköistä kannattaa aina yrittää.
Helppo testi on se onnistuuko katsekontakti ja vastaako hymyyn.
Muutaman sopivan alkufraasi ja sen jälkeen improvisoiden. Kehuminen toimii lähes aina.
Pelisilmä kehittyy vain pelaamalla.
Pitää olla liikenteessä, yksin kotona jos on, niin jää yksin kotiin.
Harrastusten kautta on moni löytänyt ystävän, esim kielikurssien osallistujat on pääsääntöisesti naisia.
Väittävät netin kautta löytyvän myös seuraa, tuttavapiirissä on pari.
Tyypillinen vähättelevä viesti, jossa taas kaiki mahdolliset kliseet. Asia vaan joidenkin kohdalla on silleen, että he eivät koskaan saa naista, ainakaan ilmaiseksi. Tuollaiset viestit vaan pahentavat heidän oloansa koska mikäli yritetty on vaikka kuinka monta kertaa ja kuinka kauan niin jos joka kerta on tullut pakit niin se ei nyt mikään sattuma voi enää olla eikä edes huonoa tuuria.
Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että jos pakkeja on tullut kovin paljon, niin pitäisi vaihtaa asenne siihen, että tyttöystävä löytyy jos on löytyäkseen. Tällöin säilyy toivo, eikä tilanne joka tapauksessakaan ole oleellisesti erilainen kuin jos ajattelee, ettei koskaan löydä ketään.
Toisaalta tietysti silloin kun on toivoa, on myös mahdollisuus pettyä.
Pessimismi ei joka tapauksessa ainakaan auta.
Saanko tiedustella, kuinka vanha olet? Itse en melkein 24-vuotisen elämäni aikana uskaltanut tehdä suoria aloitteita naisille peläten juuri tuollaisia reaktioita. Nykyään suhtaudunkin koko asiaan vähän siten, etten teekään aloitteita, vaan kun lähden vaikkapa baariin (jonne todella harvoin lähden), niin en lähde iskemään ketään, vaan viettämään iltaa. Jos käy niin, että pääsen tekemisiin vieraiden naisten kanssa (näin on käynyt), niin en ota silloinkaan mitään paineita, enkä todellakaan ala tekemään mitään pelimiesmäisiä peliliikkeitä, en mielistelemään enkä tasan tarkkaan vinkum... vonkaamaan seksiä. Sen jälkeen kun otin tuon linjan, ei minua ole vituttanut baari-illan jälkeen siksi, ettei taaskaan löytynyt tyttöystävää, vaan sen sijaan on jäänyt hauska muisto.
Toisaalta tämä taktiikka ei minulle ole sitä tyttöystävää tuonut. En tiedä, pitäisikö baareissa "pelata", kyllä varmaan, mutta aion jatkossakin pitää tämän linjan. En pidä yhtään siitä, että baareihin mennään myymään itseään ensivaikutelmalla. Minä en ensivaikutelman perusteella haluaisi muuta kuin seksiä, ja minä en ensivaikutelman perusteella varmastikaan saa myytyä itseäni kellekään, enkä sitä edes haluaisi. Tyttöystävä mitä todennäköisimmin löytyy jostain muualta jos on löytyäkseen.
Toisaalta kyllä hieman pelottaa tämä nykytilanteenikin. Täytän kesällä 24 vuotta, eikä vieläkään ole ensimmäistäkään seurustelu- eikä seksisuhdetta takana. Ihme kun olen ylipäätään ensisuudelmani kokenut. Se tapahtui runsas vuosi sitten. Jotenkin tämä kokemattomuus tuntuu taakalta ja esteeltä sukupuolielämäni synnylle, vaikka järjen mukaan on naisia, jotka eivät joko piittaa kokemattomuudesta, tai sitten se on heistä jopa kiihottavaa, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollisia ääriryhmittymiä. Erityisen surulliseksi tilanteen tekee se, etten minä näe ympärilläni vapaita naisia. On vain naimisissa/avoliitossa/vakituisessa suhteessa olevia naisia, lesboja ja niitä, joita nyt ei vaan kiinnosta koko asia. Jos haluaisin itselleni tyttöystävän ilman, että pitäisi tulla toisten parisuhteen väliin rikkomaan se, niin minun pitäisi suunnata kulkuni lähimpään yläasteen pihaan. Sitä en aio tehdä.
Minä täytin just vasta 29v. Mielestäni kenenkään tilannetta ei voi suoraan verrata kenenkään toisen tilanteeseen. jokaisella on sittenkin erilainen elämäntilanne.
Itse olen tässä vaiheessa jo satavarma, että poikuus säilyy läpi elämän. Sinun ei tarvitse moisesta ottaa mitään paineita. Se on tullakseen jos tulee mutta samaten jos ei tule niin sitten ei. Itseänikin ärsyttää suunnattomasti nämä "kyllä se sieltä tulee jutut". Kuten sanoin, en ole yli 5v:n edes yrittänyt lähestyä tyttöjä ja silti edelleen on poikuus tallella eli siinä meni sekin klisee tuhannen päreiksi että kun ei liikaa etsi niin homma hoituu itsestään. Tuo logiikkahan on samaa tasoa jos sanoisi työttömälle, että kun et aktiivisesti töitä etsi niin kohta Nokian pääjohtaja tarjoaa sinulle uuden sukupolven kännyköiden suunnittelupestiä, heh.
Sinulla on aivan terve asenne. Pidä siitä kiinni. Itse olen jo luovuttanut ja keskityn ja uppoudun täysin töihini. Itseni kohdalla koko asia on hautautunut täysin jonnekin mielen taka-alalle ja jo sellainenkin inhimillinen heikkous kuin ylpeys estää minua enää pistämään tikkuakaan ristiin. Aiemmin minullakin oli pääni sisällä kovaa jaakobinpainia tämän asian tiimoilta mutta nyttemmin asia on tasaantunut.
Mutta, en usko että sinulla on mitään hätää mutta pidä kiinni periaatteistasi.
että naisille toi ulkonäkö hommelit on jostai syystä kamalan tärkeitä,taRTTEE OLLA LIHAKSIA YNNÄ MUUTA ÄLYTÖNTÄ,MIES EI KELPAA SELLASENA KUIN ON VAAN ETSITÄÄ NAAMAN PERUSTEELLA SEURAA..TOKI NÄITÄ ASENNE VAMMAISIA LÖYTYY MYÖS MIEHISTÄ..
Hanki joku kinky domina, ne tykkää sellaisista joilla on kova psyyke. Sellainen joka pukeutuu mustaan nahkaan ja ajaa harrikalla. Prinsessat juoksevat sinua karkuun joten etsi muunlaisia naisia.
Sori nyt vaan mutta en pysty uskomaan että päällesi on räitty ja sanottu noin kun olet mennyt juttelemaan. Normaaleille ihmisille ei tapahdu sellaista. Jos todellakin on noin käynyt niin sinussa täytyy ihan oikeasti olla jotain vikaa.
se totuus, että minussa täytyy olla jotain perusteellista vikaa. En kai minä tuollaista juttua keksisi?! Ok, noin on tapahtunut vain kerran ja se tyttö oli aika humalassa mutta se olikin vain jäävuoren huippu. Nimittelyä ja haukkumista ja vittuun painumisen toivotelua ei kukaan jaksa loputtomiin kuunnella.
laita sormus vasempaan nimettömään, niin jo alkaa naiset kiinnostua!
Ronkelit runkkaa.
Ainahan sitä joskus tulee tylyt pakit, yleensä olen ollut silloin liian kännissä..ehkä en muistakkaan kaikkia.
jos on avoimella mielellä liikkeellä, niin yleensä jotain kiinostusta löytyy.
Sitä ei ole tarvinnut erikseen säilyttää.Olen jo mainitsemasi 45v.iän ohittanut yksinäinen mies.En ole koskaan seurustellut,en suudellut kunnolla enkä nainut.Ulkonäössäni,puheessani ja olemuksessani on puutteita ja virheitä.Luonteeltani olen ristiriitainen ja voimakas,joten olen selvinnyt elämässäni eteen tulleista vastoinkäymisistä.Minulla ei ole läheisiä ystäviä ja työskentelen yksin.En ole kuitenkaan erakko vaan osallistun ympäristöni sosiaaliseen elämään kohtuullisesti.
Elämääni on helpottanut se että n.25-vuotiaana ymmärsin ja tein itselleni selväksi että suurella todennäköisyydellä joudun elämään elämäni yksin.En sulkenut ehdottomasti naissuhteen mahdollisuutta pois,mutta minunlaiseni miehen olisi ollut turha hakemalla hakea naista itselleni.Kapakoissa ja tansseissa en ole menestynyt,en tosin ole joutunut kokemaan noin inhottavaa kohtelua kuin sinä.
Onhan poikuus tämänikäisellä nolo asia mutta en ota sitä kovin raskaasti koska se on seurausta puutteistani, joille en voi itse mitään.Jonkinlaista katkeruutta kuitenkin tunnen elämää kohtaan, mutta siinä se on mennyt,koska olen saanut hyviäkin ominaisuuksia.
Kommentoin eräitä tässä keskustelussa esiin tulleita asioita:
Ihmettelen nykyajan trendiä, jonka mukaan neitsyys/poikuus on menetettävä viimeistään 18-v.,muuten on epäonnistunut hylkiö.Ihmisen henkinen kasvu kestää keski-ikään asti,joten omasta kokemattomuudestaan kannattaa huolestua vasta lähellä 30 v.ikää.Kokemattomuus ja uuden oppiminen kuuluvat nuoruuteen.
Kun mies ja nainen ovat aloittaneet parisuhteen,perustaneet perheen ja elävät arkipäivän elämää asuntovelkoineen ja lapsineen ;onkohan naiselle silloin tärkeää muistaa minkä ikäisenä hänen miehensä on päässyt poikuudestaan?
Itsetuhoisten ajatusten tullessa mieleen kannattaa muistaa että elävällä miehellä on ainakin teoreettinen mahdollisuus päästä pukille,toisin kuin kuolleella.
Menestystä poikuuden kanssa tuskaileville,naisen kanssa tai ilman!
"Itsetuhoisten ajatusten tullessa mieleen kannattaa muistaa että elävällä miehellä on ainakin teoreettinen mahdollisuus päästä pukille,toisin kuin kuolleella."
Hyvin sanottu siellä takana.
Tosin voihan pukille pääsyn mahdollisuudet parantua nekrofiilisiä taipumuksia omaavien naisten kanssa.
mulla ei oo ollu ikinä vaikeeta pillun saanti. vaikka oon ujo mut oon ilmeisesti naisten mieleen ko oon pitkä ja komee.. oon aina baareissa nakit silmillä ja silti saisin aina jos haluisin.. ei siinä paljo ovulaatioita huomaa:) en kuitenkaan jaksa nykysin enää pahemmin yhden illan juttuja. joskus se on hienoo ko sulle tunematon tyttö antaa joka asennossa ja ottaa myös multa kaiken irti...;) tekis mieli tavata sellanen mukava ja nätti tyttö mitä jaksas katella pitempäänki. se onki toinen juttu......
Älä nyt ihmeessä luovuta. Seksikkyys on luonteessa ja luonnetta voi kehittää. On monia tapoja kohottaa itseluottamusta jos se siitä kiikastaa.
Minähän sanoin, että olen jo vuosia sitten ns luovuttanut. Ei ole ollut kertaakaan syytä muuttaa mieltäni. Elän tällä hetkellä paljon tasapainoisemmin kuin aikaisemmin.
Usein mielentila on tällainen kun näkee niin paljon kauniita naisia jokapuolella. Ja en halua pelkkää seksiä, vaan haluaisin myös läheisyyttä ja kumppanuutta.
http://70.86.201.113/imageserv2/temporary/PBF076BCtheManwithNoPenis.gif
Jos oikeasti haluat naista etkä halua ollakin marttyyri niin mene huorille.
Jos pelkäät epäonnistumista (kulli ei seiso) niin harjoittele runkkausta privaattishowssa.
Mene uudelleen huoriin. Toista muutama kerta niin naisista katoaa turha mystisyys ja tavisnaisen nussiminen sujuu pian vanhalla rutiinilla!
Olet verbaalisesti lahjakas! Kirjoita viisaita nettiin ja valitse aluksi pelkkää panoa etsiviä vanhempia rouvia netistä. Kirjoita eroottisia juttuja niin vanhempi rouva on valmiiksi imarreltu ja antaa pillua kun tapaatte ensikerran.
(Testattuja keinoja)
Itsekin menetin neitsyyden vasta 24-v ja mietin onko minussa jotain vikaa. Olen aina ollut huono iskemään naisia baarista ja yleensä varmaankin annan heille huonomman ensivaikutelman itsestäni, mitä oikeasti olen. Olin kuitenkin hyvä ystävä monelle naispuolisille ja nyt huomaan, että naiset ovat arvostaneet sitä, koska useampi heistä on sanonut minulle haluavansa minulta enemmän. Taidanpa kuitenkin pitää ystävät ystävinä. Naiset arvostaa rehellisyyttä ja omana itsenä oloa ja se kantaa hedelmää silloin kuin sitä vähiten odotat.