Muistan nähneeni jyrkkää mäkeä varoittavan liikennemerkin, missä kaltevuudeksi oli merkitty 15%. Tiedättekö onko luku oikea vai läytyykö julkisen tieverkosta vielä jyrkempiä mäkiä?
Mäen maksini nousukulma
Mäenlaskija
3535885
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kyllä se varmasti pitää paikkansa se merkki! Kyllähän tietyt nousut ja nousukohdat ovat hyvinkin jyrkkiä Suomessakin! Esim. asfalttinousut Puijon tornille ja Vuokatinvaaraalle ovat jyrkkiä, niissäkin nousukulmat tietenkin vaihtelevat eri mäen kohdissa, kuten Puijonkin alkunousu on vaativan jyrkkä ensimmäiset 250 metriä, jonka jälkeen tulee jonkin verran loivempaa osuutta ja jälleen jykentyen mäen loppuosuudella, Puijon mäen pituus on noin 1350 metriä. Varmaankin eka 250 metrisen nousuprosentti on 15-18%.
Kolilla on aivan ylärinteessä merkin mukaan 20 % ja neulansilmäkaarre. Puijon tie on muistaakseni 14 %, mutta se taitaa olla koko rinteen keskiarvolukema.
Soratieverkolla on sitten pienillä nyppylöillä useinkin lyhyitä 10 - 15 % mäkiä ihan ilman merkkejä. Päällystetyillä teillä on harvoin yli 10 % ja pääteillä yli 6 %. Tohmajärvellä tiellä 70 on aika pitkällä matkalla muistaakseni 7 %, mutta siellä onkin raskaalle kalustolle merkitty kiertotie.
Muistelen joskus jostain lukeneeni, että moottoritiellä suurin sallittu nousuprosentti olisi 4. Pitääköhän paikkansa?
Moottoritiet tehdään isolla rahalla, jolloin on varaa tehdä enemmän massatöitä. Ei ole suunnitteluohjeita tässä nyt käytettävissä, mutta muistelen tuon 4 % olevan oikein. Tosin kuulemma jossakin Turun lähellä on ykköstiellä nousussa lisäkaista. Lieneeköhän siellä tullut edullisemmaksi näinkin kallis ratkaisu kuin ruveta hakemaan normaalia prosenttia painamalla tietä syvemmälle leikkaukseen?
Ei se Puijo 14 prosentin keskijyrkkyinen ole, jos se olisi noin jyrkkä, niin korkeuseron pitäisi olla ~170m ja se ei ole tuosta kuin noin puolet. Sitä on joskus mittailtukin ja se keskijyrkkyys oli jotain 7-8 prosenttia. Jyrkin kohta on jotain 12-14 prosentin luokkaa. Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä.
Jyrkät kohdat Suomen laskettelurinteissä ovat jotain 20 prosentin luokkaa (Tietty on jyrkempiäkin, mutta ei kovin paljon).
Puijo on tornin juurella 150 m yli Kallaveden pinnan, mutta lähtöristeyksen lukemaa minulla ei ole. Muistamani 14 % on sitten ilmeisesti alkurinteen lukema, koskapa välillä rinne loivenee selvästi. No, asia rupesi kiinnostamaan sen verran, että etsin tähän vielä pätevän tiedon.
Kolin 20 % on todella vaikuttava, selvästi jyrkempi kuin Puijon alkurinne. Tie on pitänyt rakentaa viimeisen käänteen kohdalla betonista. Tämä ei kuitenkaan ole pitkä pätkä ja pääosa noususta on selvästi loivempaa. Kaltevuuslukema on liikennemerkistä, enkä ole tarkistanut piirustuksia.
"Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä."
Jos kerran 100 % on 45 astetta, silloinhan 20 % pitäisi olla vain 9 astetta eli todella loiva nousu. Siis miten ne prosentit oikein nyt sitten menee???
Nousuprosentti saadaan jakamalla korkeusero vaakasuuntaan kuljetulla matkalla.
Koulutrigonometrian mukaisesti silloin prosentti on nousukulman tangentti ja kulma taas on prosenttiluvun arcustangentti. 20 prosentin nousussa jokaisella metrillä noustaan 20 cm, mikä voidaan ilmaista myös kaltevuussuhteena 1:5. Tällaista nousua vastaa kulma arctan(0,20) = 11,3 astetta. Eihän se paperilla ole kovin jyrkän näköinen, mutta maastossa sellainen mäki, että lumikelillä rengas lipsuu.
Vertailun vuoksi päätien luiska pientareen reunasta ojan pohjalle vapaassa maastossa on yleensä 1:5 - 1:3 eli 20 - 33 %. Korkealla penkereellä luiska saattaa olla 1:1,5 eli 67 %. Sellaisella luiskalla jalan kulkeminen on jo hieman hankalaa.
"Puijon tie on muistaakseni 14 %, mutta se taitaa olla koko rinteen keskiarvolukema."
Kyllä se 14% on jyrkin kohta...
Ovat+vissiin+prosentit+ja+asteet+menneet+sekaisin.+Suomen+mustimmat+rinteet+ovat+jyrkimmillään+kaiketi+noin+26°+luokkaa+=+44%.+Huttu-Ukko+tosin+on+jyrkimmillään+32°+eli+53%,+mutta+sitä+ei+enää+vuosiin+ole+ajettu+koneella+per+2021.
Levin+kisarinne+mainitaan+myös+tuossa+vähän+alempana.+52+%+(27,5+°).
Eikö vaakasuora ole 0 % ja pystysuora 100 %? 15 % kuulostaa loivalta.
100% on 45astetta. 1% tarkoittaa käytännössä yhden metrin nousua sadalla metrillä.
Nousu jaetaan vaakasuunnassa kuljetulla matkalla eli kaltevuusprosentti on nousukulman tangentti. 100 % on 45 astetta.
Tien kaarteet ja suorat linjataan nimittäin vaakatasoon projisoituina, jotta jokainen suunnitelmaan tehty pieni pystysuuntainen muutos ei vaikuttaisi pituuksiin. Todellisuudessa rengas pyörähtää 10 % mäessä Pythagoraan lain mukaisesti noin 0,5 % ylimääräistä, mutta näin jyrkkiä mäkiähän on vähän.
Miten tämä nousuprosentti nyt oikein lasketaan? Jos haluan päästä 30cm korkeammalle, niin kuinka pitkän matkan joudun kulkemaan, jos korkeus prosentti on saa olla 15% ?
että paljonko joudut kulkemaan... Jos metrillä matkalla pääset 15 cm korkeammalle 15% nousulla niin mitähän mahtaa olla 30 cm tarvittava matka?
Mäyrämäentie Kuusankoskella.
Mittasin Androidin astemittarilla (kahteen suuntaan ja keskiarvo) niin jyrkin kohta siinä kohtaa oli 16' (17,8%) ja kyseisen kohdan keskiarvo koko tien leveydeltä 14,3' (15,9%).
http://g.co/maps/jdb2c
Korjaan vielä että kaltevuusprosentit ovat n. 36% ja 32%!
..ja vielä...:
16' on 28,7%
14,3' on 25,5%
Mitenkähän noi prosentiti nyt oikeasti menevät. Levin kisarinteen 200 metriä pitkän jyrkänteen keskijyrkkyys on 52 prosenttia (27,5 astetta). Suhteellisen pieni pätkä kyseessä mutta noin prosentit on ilmoitettu.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Levi_Black.JPG
Tuollaisia lyhyitä tienpätkiä, jotka on jyrkkiä on siellä täällä ja pidempiäkin löytyy katuverkosta, mitä ei ole sen paremmin merkitty.
Meiltäkin päin löytyy kadun pätkiä, joissa auto liukuu talvella alas asti, jos erehtyy ajamaan tälläistä reittiä...
> Meiltäkin päin löytyy kadun pätkiä, joissa auto liukuu talvella alas
> asti, jos erehtyy ajamaan tälläistä reittiä...
Se ei vaan vaadi kovin kummoista mäkeä. Olen itse joutunut vastaavaan tilanteeseen suhteellisen loivassa mäessä. Kun on tarpeeksi liukasta ja huonot renkaat alla, minkäs siinä tekee enää... :)
Oltiin Englannissa kesällä ja siellä on monta 25% mäkiä. Ei kannata ihan ilman kunnon moottori sinne mennä.
Ei se "maailman jyrkinkään" katu ole kun 19'
http://g.co/maps/bfkx6
Asteet ja prosentit ovat eri asioita. Jyrkimmillään maailman jyrkimmän kadun nousukulma on noin 35 prosenttia.
https://goo.gl/maps/Kng78obwb3J7VtMm9
Menkää vaikka Alpeille ajelemaan, sieltä löytyy mäkiä joka lähtöön. Jännää jos talvella vielä joutuu laittamaan lumiketjut ja vieressä on kilometrin pudotus puisen suojakaiteen takana.
Sen jälkeen Suomen mäet näyttää Pohjanmaalta.
Inarissa Sovintovaaralle noustessa merkki kertoo mäen olevan 20%. Kokolailla pystynousulta se näyttää alhaalta katsottuna. Yllättäen ko. paikkaan on yhdistelmällä ajo kielletty. Muut väitelkööt asiasta lisää. Myös tuo ylempänä mainittu Kuusankosken nyppylä on kokeilemisen arvoinen, kesällä.
Olisipa mukava saada karttalinkit
inarin sovintovaaraan ja
kuusankosken mäyrämäkeen.
googlemaps ei niitä löytänyt.
Olivatko asfalttiteitä?
Kuusankosken Mäyrämäki on N 60,8950 ja E 26,6590
Tapiossa on sellainen 39 %:n nousukulma. Laskukulma jossain vaiheessa 100%.
Suomen jyrkät mäet ovat turhan lyhyitä, tuolla voi lomareissulla testata hieman pidemmälti
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=60.837122,6.683668&spn=0.00001,0.009645&geocode= &t=m&z=17&layer=c&cbll=60.837184,6.681752&panoid=lBFlmYIpBqqU2lIMlsc9nQ&cbp=12,59.27,,0,7.96
Ja jos oikeasti ylijyrkät kiinnostaa, niin Formula Off Roadissa pääsee ajamaan yli pystysuoria rinteitä
http://www.youtube.com/watch?v=s-FeDqbVhyA
Lukonmäki+Tampereella+aika+jyrkkä+12%.
Pispalassa taitaa kenties olla jyrkempiäkin pätkiä.
Kaltevuuskulma ja kaltevuus prosentteina
https://youtu.be/59vTpCM4vlI
Nousuprosentti saadaan jakamalla korkeusero vaakasuuntaan kuljetulla matkalla.