Mäen maksini nousukulma

Mäenlaskija

Muistan nähneeni jyrkkää mäkeä varoittavan liikennemerkin, missä kaltevuudeksi oli merkitty 15%. Tiedättekö onko luku oikea vai läytyykö julkisen tieverkosta vielä jyrkempiä mäkiä?

35

35775

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pyk

      Kyllä se varmasti pitää paikkansa se merkki! Kyllähän tietyt nousut ja nousukohdat ovat hyvinkin jyrkkiä Suomessakin! Esim. asfalttinousut Puijon tornille ja Vuokatinvaaraalle ovat jyrkkiä, niissäkin nousukulmat tietenkin vaihtelevat eri mäen kohdissa, kuten Puijonkin alkunousu on vaativan jyrkkä ensimmäiset 250 metriä, jonka jälkeen tulee jonkin verran loivempaa osuutta ja jälleen jykentyen mäen loppuosuudella, Puijon mäen pituus on noin 1350 metriä. Varmaankin eka 250 metrisen nousuprosentti on 15-18%.

    • Karjalan poika

      Kolilla on aivan ylärinteessä merkin mukaan 20 % ja neulansilmäkaarre. Puijon tie on muistaakseni 14 %, mutta se taitaa olla koko rinteen keskiarvolukema.

      Soratieverkolla on sitten pienillä nyppylöillä useinkin lyhyitä 10 - 15 % mäkiä ihan ilman merkkejä. Päällystetyillä teillä on harvoin yli 10 % ja pääteillä yli 6 %. Tohmajärvellä tiellä 70 on aika pitkällä matkalla muistaakseni 7 %, mutta siellä onkin raskaalle kalustolle merkitty kiertotie.

      • Kallonkutistaja

        Muistelen joskus jostain lukeneeni, että moottoritiellä suurin sallittu nousuprosentti olisi 4. Pitääköhän paikkansa?


      • Karjalan poika
        Kallonkutistaja kirjoitti:

        Muistelen joskus jostain lukeneeni, että moottoritiellä suurin sallittu nousuprosentti olisi 4. Pitääköhän paikkansa?

        Moottoritiet tehdään isolla rahalla, jolloin on varaa tehdä enemmän massatöitä. Ei ole suunnitteluohjeita tässä nyt käytettävissä, mutta muistelen tuon 4 % olevan oikein. Tosin kuulemma jossakin Turun lähellä on ykköstiellä nousussa lisäkaista. Lieneeköhän siellä tullut edullisemmaksi näinkin kallis ratkaisu kuin ruveta hakemaan normaalia prosenttia painamalla tietä syvemmälle leikkaukseen?


      • Ren

        Ei se Puijo 14 prosentin keskijyrkkyinen ole, jos se olisi noin jyrkkä, niin korkeuseron pitäisi olla ~170m ja se ei ole tuosta kuin noin puolet. Sitä on joskus mittailtukin ja se keskijyrkkyys oli jotain 7-8 prosenttia. Jyrkin kohta on jotain 12-14 prosentin luokkaa. Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä.

        Jyrkät kohdat Suomen laskettelurinteissä ovat jotain 20 prosentin luokkaa (Tietty on jyrkempiäkin, mutta ei kovin paljon).


      • Karjalan poika
        Ren kirjoitti:

        Ei se Puijo 14 prosentin keskijyrkkyinen ole, jos se olisi noin jyrkkä, niin korkeuseron pitäisi olla ~170m ja se ei ole tuosta kuin noin puolet. Sitä on joskus mittailtukin ja se keskijyrkkyys oli jotain 7-8 prosenttia. Jyrkin kohta on jotain 12-14 prosentin luokkaa. Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä.

        Jyrkät kohdat Suomen laskettelurinteissä ovat jotain 20 prosentin luokkaa (Tietty on jyrkempiäkin, mutta ei kovin paljon).

        Puijo on tornin juurella 150 m yli Kallaveden pinnan, mutta lähtöristeyksen lukemaa minulla ei ole. Muistamani 14 % on sitten ilmeisesti alkurinteen lukema, koskapa välillä rinne loivenee selvästi. No, asia rupesi kiinnostamaan sen verran, että etsin tähän vielä pätevän tiedon.

        Kolin 20 % on todella vaikuttava, selvästi jyrkempi kuin Puijon alkurinne. Tie on pitänyt rakentaa viimeisen käänteen kohdalla betonista. Tämä ei kuitenkaan ole pitkä pätkä ja pääosa noususta on selvästi loivempaa. Kaltevuuslukema on liikennemerkistä, enkä ole tarkistanut piirustuksia.


      • tietämätön ihmettelijä
        Ren kirjoitti:

        Ei se Puijo 14 prosentin keskijyrkkyinen ole, jos se olisi noin jyrkkä, niin korkeuseron pitäisi olla ~170m ja se ei ole tuosta kuin noin puolet. Sitä on joskus mittailtukin ja se keskijyrkkyys oli jotain 7-8 prosenttia. Jyrkin kohta on jotain 12-14 prosentin luokkaa. Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä.

        Jyrkät kohdat Suomen laskettelurinteissä ovat jotain 20 prosentin luokkaa (Tietty on jyrkempiäkin, mutta ei kovin paljon).

        "Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä."


        Jos kerran 100 % on 45 astetta, silloinhan 20 % pitäisi olla vain 9 astetta eli todella loiva nousu. Siis miten ne prosentit oikein nyt sitten menee???


      • Karjalan poika
        tietämätön ihmettelijä kirjoitti:

        "Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä."


        Jos kerran 100 % on 45 astetta, silloinhan 20 % pitäisi olla vain 9 astetta eli todella loiva nousu. Siis miten ne prosentit oikein nyt sitten menee???

        Nousuprosentti saadaan jakamalla korkeusero vaakasuuntaan kuljetulla matkalla.

        Koulutrigonometrian mukaisesti silloin prosentti on nousukulman tangentti ja kulma taas on prosenttiluvun arcustangentti. 20 prosentin nousussa jokaisella metrillä noustaan 20 cm, mikä voidaan ilmaista myös kaltevuussuhteena 1:5. Tällaista nousua vastaa kulma arctan(0,20) = 11,3 astetta. Eihän se paperilla ole kovin jyrkän näköinen, mutta maastossa sellainen mäki, että lumikelillä rengas lipsuu.

        Vertailun vuoksi päätien luiska pientareen reunasta ojan pohjalle vapaassa maastossa on yleensä 1:5 - 1:3 eli 20 - 33 %. Korkealla penkereellä luiska saattaa olla 1:1,5 eli 67 %. Sellaisella luiskalla jalan kulkeminen on jo hieman hankalaa.


      • ei tod.

        "Puijon tie on muistaakseni 14 %, mutta se taitaa olla koko rinteen keskiarvolukema."

        Kyllä se 14% on jyrkin kohta...


      • Anonyymi
        Ren kirjoitti:

        Ei se Puijo 14 prosentin keskijyrkkyinen ole, jos se olisi noin jyrkkä, niin korkeuseron pitäisi olla ~170m ja se ei ole tuosta kuin noin puolet. Sitä on joskus mittailtukin ja se keskijyrkkyys oli jotain 7-8 prosenttia. Jyrkin kohta on jotain 12-14 prosentin luokkaa. Tommonen 15 prosentin nousu on jo todella jyrkkä ja toi 20 prosenttia mitä pätkän Kolilla pitäisi olla on jo käytännössä pystyjyrkkä.

        Jyrkät kohdat Suomen laskettelurinteissä ovat jotain 20 prosentin luokkaa (Tietty on jyrkempiäkin, mutta ei kovin paljon).

        Ovat vissiin prosentit ja asteet menneet sekaisin. Suomen mustimmat rinteet ovat jyrkimmillään kaiketi noin 26° luokkaa = 44%. Huttu-Ukko tosin on jyrkimmillään 32° eli 53%, mutta sitä ei enää vuosiin ole ajettu koneella per 2021.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ovat vissiin prosentit ja asteet menneet sekaisin. Suomen mustimmat rinteet ovat jyrkimmillään kaiketi noin 26° luokkaa = 44%. Huttu-Ukko tosin on jyrkimmillään 32° eli 53%, mutta sitä ei enää vuosiin ole ajettu koneella per 2021.

        Levin kisarinne mainitaan myös tuossa vähän alempana. 52 % (27,5 °).


    • tietämätön ihmettelijä

      Eikö vaakasuora ole 0 % ja pystysuora 100 %? 15 % kuulostaa loivalta.

      • Kallonkutistaja

        100% on 45astetta. 1% tarkoittaa käytännössä yhden metrin nousua sadalla metrillä.


      • Karjalan poika

        Nousu jaetaan vaakasuunnassa kuljetulla matkalla eli kaltevuusprosentti on nousukulman tangentti. 100 % on 45 astetta.

        Tien kaarteet ja suorat linjataan nimittäin vaakatasoon projisoituina, jotta jokainen suunnitelmaan tehty pieni pystysuuntainen muutos ei vaikuttaisi pituuksiin. Todellisuudessa rengas pyörähtää 10 % mäessä Pythagoraan lain mukaisesti noin 0,5 % ylimääräistä, mutta näin jyrkkiä mäkiähän on vähän.


      • En tajua
        Karjalan poika kirjoitti:

        Nousu jaetaan vaakasuunnassa kuljetulla matkalla eli kaltevuusprosentti on nousukulman tangentti. 100 % on 45 astetta.

        Tien kaarteet ja suorat linjataan nimittäin vaakatasoon projisoituina, jotta jokainen suunnitelmaan tehty pieni pystysuuntainen muutos ei vaikuttaisi pituuksiin. Todellisuudessa rengas pyörähtää 10 % mäessä Pythagoraan lain mukaisesti noin 0,5 % ylimääräistä, mutta näin jyrkkiä mäkiähän on vähän.

        Miten tämä nousuprosentti nyt oikein lasketaan? Jos haluan päästä 30cm korkeammalle, niin kuinka pitkän matkan joudun kulkemaan, jos korkeus prosentti on saa olla 15% ?


      • GNBNA
        En tajua kirjoitti:

        Miten tämä nousuprosentti nyt oikein lasketaan? Jos haluan päästä 30cm korkeammalle, niin kuinka pitkän matkan joudun kulkemaan, jos korkeus prosentti on saa olla 15% ?

        että paljonko joudut kulkemaan... Jos metrillä matkalla pääset 15 cm korkeammalle 15% nousulla niin mitähän mahtaa olla 30 cm tarvittava matka?


      • J
        GNBNA kirjoitti:

        että paljonko joudut kulkemaan... Jos metrillä matkalla pääset 15 cm korkeammalle 15% nousulla niin mitähän mahtaa olla 30 cm tarvittava matka?

        Mäyrämäentie Kuusankoskella.
        Mittasin Androidin astemittarilla (kahteen suuntaan ja keskiarvo) niin jyrkin kohta siinä kohtaa oli 16' (17,8%) ja kyseisen kohdan keskiarvo koko tien leveydeltä 14,3' (15,9%).

        http://g.co/maps/jdb2c


      • J
        J kirjoitti:

        Mäyrämäentie Kuusankoskella.
        Mittasin Androidin astemittarilla (kahteen suuntaan ja keskiarvo) niin jyrkin kohta siinä kohtaa oli 16' (17,8%) ja kyseisen kohdan keskiarvo koko tien leveydeltä 14,3' (15,9%).

        http://g.co/maps/jdb2c

        Korjaan vielä että kaltevuusprosentit ovat n. 36% ja 32%!


      • J
        J kirjoitti:

        Korjaan vielä että kaltevuusprosentit ovat n. 36% ja 32%!

        ..ja vielä...:
        16' on 28,7%
        14,3' on 25,5%


      • Anonyymi
        Kallonkutistaja kirjoitti:

        100% on 45astetta. 1% tarkoittaa käytännössä yhden metrin nousua sadalla metrillä.

        Mitenkähän noi prosentiti nyt oikeasti menevät. Levin kisarinteen 200 metriä pitkän jyrkänteen keskijyrkkyys on 52 prosenttia (27,5 astetta). Suhteellisen pieni pätkä kyseessä mutta noin prosentit on ilmoitettu.

        https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Levi_Black.JPG


    • Nyppy täys 5

      Tuollaisia lyhyitä tienpätkiä, jotka on jyrkkiä on siellä täällä ja pidempiäkin löytyy katuverkosta, mitä ei ole sen paremmin merkitty.
      Meiltäkin päin löytyy kadun pätkiä, joissa auto liukuu talvella alas asti, jos erehtyy ajamaan tälläistä reittiä...

      • > Meiltäkin päin löytyy kadun pätkiä, joissa auto liukuu talvella alas
        > asti, jos erehtyy ajamaan tälläistä reittiä...

        Se ei vaan vaadi kovin kummoista mäkeä. Olen itse joutunut vastaavaan tilanteeseen suhteellisen loivassa mäessä. Kun on tarpeeksi liukasta ja huonot renkaat alla, minkäs siinä tekee enää... :)


    • Very vell tänkjuu

      Oltiin Englannissa kesällä ja siellä on monta 25% mäkiä. Ei kannata ihan ilman kunnon moottori sinne mennä.

      • J

        Ei se "maailman jyrkinkään" katu ole kun 19'
        http://g.co/maps/bfkx6


      • Anonyymi
        J kirjoitti:

        Ei se "maailman jyrkinkään" katu ole kun 19'
        http://g.co/maps/bfkx6

        Asteet ja prosentit ovat eri asioita. Jyrkimmillään maailman jyrkimmän kadun nousukulma on noin 35 prosenttia.

        https://goo.gl/maps/Kng78obwb3J7VtMm9


    • 1+6

      Menkää vaikka Alpeille ajelemaan, sieltä löytyy mäkiä joka lähtöön. Jännää jos talvella vielä joutuu laittamaan lumiketjut ja vieressä on kilometrin pudotus puisen suojakaiteen takana.

      Sen jälkeen Suomen mäet näyttää Pohjanmaalta.

    • kurki-alli

      Inarissa Sovintovaaralle noustessa merkki kertoo mäen olevan 20%. Kokolailla pystynousulta se näyttää alhaalta katsottuna. Yllättäen ko. paikkaan on yhdistelmällä ajo kielletty. Muut väitelkööt asiasta lisää. Myös tuo ylempänä mainittu Kuusankosken nyppylä on kokeilemisen arvoinen, kesällä.

    • mäkimiekkonen

      Olisipa mukava saada karttalinkit
      inarin sovintovaaraan ja
      kuusankosken mäyrämäkeen.

      googlemaps ei niitä löytänyt.
      Olivatko asfalttiteitä?

    • Mäyrämäki sijainti

      Kuusankosken Mäyrämäki on N 60,8950 ja E 26,6590

    • testattu on

      Tapiossa on sellainen 39 %:n nousukulma. Laskukulma jossain vaiheessa 100%.

    • No pussies
    • Anonyymi

      Lukonmäki Tampereella aika jyrkkä 12%.

      • Anonyymi

        Pispalassa taitaa kenties olla jyrkempiäkin pätkiä.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Nousuprosentti saadaan jakamalla korkeusero vaakasuuntaan kuljetulla matkalla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      192
      2010
    2. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      129
      1104
    3. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      113
      1063
    4. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      21
      795
    5. 58
      786
    6. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      33
      700
    7. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      42
      628
    8. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      175
      574
    9. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      45
      538
    10. Auto ajoi päälle?

      Ja pakeni luin iltapäivälehdestä. ! Ken on kuski joka tuollee teki
      Kuusankoski
      9
      522
    Aihe