onnistuuko tämä temppu

Kerrohan mitä :) Ja sitte auttais se että männän päällinen päälystäis samalla tai sitte jollain pinnotteella mikä ei johda lämpöö esim kulta

faafsd kirjoitti:

Kerrohan mitä :) Ja sitte auttais se että männän päällinen päälystäis samalla tai sitte jollain pinnotteella mikä ei johda lämpöö esim kulta

lähtien kulta on lakannut johtamasta lämpöä?

Uuno Utelias kirjoitti:

lähtien kulta on lakannut johtamasta lämpöä?

klo. 10:00

tapahtui kirjoitti:

klo. 10:00

No katos kun kullan ominaislämpökapasiteetti on pieni niin siitä päättelin.. olisko joku alle 200 ku vedel joku alle 5000 !

dfsllsdk kirjoitti:

No katos kun kullan ominaislämpökapasiteetti on pieni niin siitä päättelin.. olisko joku alle 200 ku vedel joku alle 5000 !

on täysin eri asia kuin lämmönjohtokyky.
Lämpötekniikan peruskäsitteet löytynee jokaisesta fysiikan oppikirjasta. Olisi hyödyllistä osata ne jo tavallisen arkielämänkin ilmiöiden ymmärtämiseksi.

sitroen. kirjoitti:

on täysin eri asia kuin lämmönjohtokyky.
Lämpötekniikan peruskäsitteet löytynee jokaisesta fysiikan oppikirjasta. Olisi hyödyllistä osata ne jo tavallisen arkielämänkin ilmiöiden ymmärtämiseksi.

Lue lisää

Sanoisin kyllä että aineet joka varastoivat runsaasti lämpöä, myös johtavat sitä hyvin.

Termit ovat kyllä eri, mutta niilla voi olla selkeä yhteys.

hmmmmmmm...... kirjoitti:

Sanoisin kyllä että aineet joka varastoivat runsaasti lämpöä, myös johtavat sitä hyvin.

Termit ovat kyllä eri, mutta niilla voi olla selkeä yhteys.

Sitroenin kehoitusta, eikä mutuilla peränsä pitämättömiä ilmiöitä...
Arkisin esimerkki taitaa olla vesi:
Sillä on suuri ominaislämpökerroin, mutta johtaa huonosti. Sensijaan se liikkuvana aineena siirtää lämpöenergiaa hyvin...
Edellisestä on sanomatta, että kulta on erinomainen HEIJASTIN lämpösäteilylle, mikäli se on hiotun sileällä pohjalla ja ehdottomasti puhdas pinnaltaan. Vaikea toteuttaa edes vesisumutuksella, sillä niin puhdasta vettä vaatii tislausta, joka maksaa...

gasman kirjoitti:

Sitroenin kehoitusta, eikä mutuilla peränsä pitämättömiä ilmiöitä...
Arkisin esimerkki taitaa olla vesi:
Sillä on suuri ominaislämpökerroin, mutta johtaa huonosti. Sensijaan se liikkuvana aineena siirtää lämpöenergiaa hyvin...
Edellisestä on sanomatta, että kulta on erinomainen HEIJASTIN lämpösäteilylle, mikäli se on hiotun sileällä pohjalla ja ehdottomasti puhdas pinnaltaan. Vaikea toteuttaa edes vesisumutuksella, sillä niin puhdasta vettä vaatii tislausta, joka maksaa...

Lue lisää

Jos kansi, mäntä ja sylinteri ovat keramiikkaa, ne sietävät korkeita lämpötiloja. Jos joka puolelta palotilaa ympäröi kuumassa lämpötilassa oleva keramiikka, lämpöä saattaa johtua vähemmän työkaasuista palotilan seinämiin. Mutta puristustahdin aikana se kostautuu. Kun kylmä kaasu tuleen imutahdin aikana palotilaan, se alkaa paisua tulikuumista seinämistä irtoavan lämmön ansiosta. Tamä paineennousu vastustaa puristustahtia. Eli se mikä työtahdissa voitetaan, se puristustahdissa menetetään.

Esim dieselmoottorin männän ja kannen pinnassa usein on musta nokikarstakerros jonka pinta on kuumempi kuin paljas metallipinta, eikä siitä huolimatta karstaantuneen dieselin ja karstaantumattoman dieselin hyötysuhteissa ole juuri eroa.

Yksi ratkaisu ongelmaan olisi se, että puristustahdi tehdään metallisylinterissä ja kuuminen kaasujen paisuntatahti kuumassa keraamisessa sylinterissa. Silloin saadaan suuri kasvu hyötysuhteessa.


lisäksi kuumat keraamiset sylinteripinnat saattavat sytyttää bensahöyryn ennen yläkäännekohtaa, joten se johtaa nakutukseen.

Keraamisia, öljyttömiä moottoreita aikanaan
kokeiltiin aikanaan monella autotehtaalla. Keramiikka oli kestävää, sieti kulumista ilman öljyjä. Mutta se tais kaatua siihen, että keraaminen moottori ei purista. Moottoriöljyn tehtävänä on voitelun lisäksi pitää puhtaana, suojella korroosiolta ja saada puristustiiviys aikaan. Öljyton keraamien moottori oli falskaava.

Taffel kirjoitti:

Jos kansi, mäntä ja sylinteri ovat keramiikkaa, ne sietävät korkeita lämpötiloja. Jos joka puolelta palotilaa ympäröi kuumassa lämpötilassa oleva keramiikka, lämpöä saattaa johtua vähemmän työkaasuista palotilan seinämiin. Mutta puristustahdin aikana se kostautuu. Kun kylmä kaasu tuleen imutahdin aikana palotilaan, se alkaa paisua tulikuumista seinämistä irtoavan lämmön ansiosta. Tamä paineennousu vastustaa puristustahtia. Eli se mikä työtahdissa voitetaan, se puristustahdissa menetetään.

Esim dieselmoottorin männän ja kannen pinnassa usein on musta nokikarstakerros jonka pinta on kuumempi kuin paljas metallipinta, eikä siitä huolimatta karstaantuneen dieselin ja karstaantumattoman dieselin hyötysuhteissa ole juuri eroa.

Yksi ratkaisu ongelmaan olisi se, että puristustahdi tehdään metallisylinterissä ja kuuminen kaasujen paisuntatahti kuumassa keraamisessa sylinterissa. Silloin saadaan suuri kasvu hyötysuhteessa.


lisäksi kuumat keraamiset sylinteripinnat saattavat sytyttää bensahöyryn ennen yläkäännekohtaa, joten se johtaa nakutukseen.

Keraamisia, öljyttömiä moottoreita aikanaan
kokeiltiin aikanaan monella autotehtaalla. Keramiikka oli kestävää, sieti kulumista ilman öljyjä. Mutta se tais kaatua siihen, että keraaminen moottori ei purista. Moottoriöljyn tehtävänä on voitelun lisäksi pitää puhtaana, suojella korroosiolta ja saada puristustiiviys aikaan. Öljyton keraamien moottori oli falskaava.

Lue lisää

Täysin adiabaattisen moottorin eduista on käyty keskustelua kaiketi niin kauan kuin polttomoottoreita on ollut käytössä.

Keraamiset tai hiilipohjaiset eristeet ovat kyllä tehokkaita, mutta heikon mekaanisen kestävyytensä takia sopimattomia palotilan eristykseen.
Ne keraamiset tai komposiittimateriaalit jotkä kestävät hyvin mekaanisia kuormia eivät eristeenä sitten ole kovin hyviä..

Hyvån eristeen ominaisuuksiin kuuluu myös se, että se sitoo itseensä huonosti lämpöä ja vaikka lämpöä ei sylinteristä johtuisikaan sen seinämien kautta, niin palotilan ja sylinterinseinämän lämpömäärä olisivat vain murto-osa siitä, mitä se on nykyisissä lämpöä sitovissa metallisissa raaka-aineissa.

Bensiinimoottoreissa polttoaineen höyrystymislämpö pitää tilanteen kurissa nykyisinkin ja ongelman aiheuttaa vain asiaankuulumaton aine joka saattaa hehkua palotilassa.

Dieseleissä se ei ole samalla lailla vaikuttava ja puristustahdin aikana lämpömäärästä johtuva kaasun lämmön ja paineen nousu antaa sitten saman hyödyn työtahdin aikana, joten energiataseen kannalta sillä ei merkitystä ole.
Lämpövoimakoneessa ei ole väliä, onko paisuvan kaasun lämpösisältö peräisin palamistapahtumasta tai sylinterin seimämistä, joten mitään etua ei erillisillä puristus ja paisuntatiloilla saavuteta.

Jos moottorin puristussuhde on 10 niin sen terminen hyötysuhde ei täysin eristetyssä moottorissakaan ole edes 60 %, ja seinämien kautta kulkeutuva lämpöhukka on käyntilämpöisessä moottorissa selvästi vähemmän kuin 10% kokonaishyötysuhteesta.

Moottorin taloudellisuutta ajatellessa on siis niin, että polttoaineen lämpöenergiasta yli 40 % hukkuu pakokaasujen mukana ja palotilan eristämisellä ei teoriassakaan voida kokonaistaloutta muuttaa kuin muutama prosentti.

Pakokaasujen energian talteenotolla voitaisi kokonaishyötysuhde helposti jopa kaksinkertaistaa.

Toistaiseksi raakaöljyn hinta on sen verran alhainen, että taloudellisesti ei ole järkevää uhrata laitteisiin tai raaka-aineisiin, joiden säästö elinkaarensa aikana ei tuota murto-osaakaan kustannuksista.

Pakokaasujen lämpöenergian talteenotosta on jotain huhuja kuulunut, ja sieltä kai se hyöty olisi helpommin haettavissa, jos kokonaishyötysuhdetta halutaan parantaa.

faafsd kirjoitti:

Kerrohan mitä :) Ja sitte auttais se että männän päällinen päälystäis samalla tai sitte jollain pinnotteella mikä ei johda lämpöö esim kulta

nih, nomex kuitua tai jotain vastaavaa ainetta.