Intelligent Designiä tukeva tutkimus
ken
6544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minun on myönnettävä, etten ensi lukemalla löydä mitään loogisia virheitä. Tutkimushan käsittelee tällaista jokaisen havaittavissa olevaa ihmettä. Todistelun matemaattinen puoli vaikuttaa sen verran raskaalta, etten oikein jaksanut syventyä :)
Olen itse havainnut tämän saman ilmiön hernekeittoa keitellessäni! Jollakin ihmeen ilveellä keitossa kiehuvat pippurit osaavat ujuttautua herneiden sisään ja aiheuttaa näin yllättäviä makuelämyksiä.
Voi kuinka mukava keittokirja.
Mutta tällainen kysymys askarruttaa: Evoluution kuluessa lajeille on syntynyt uuteen tarkoitukseen käytettäviä elimiä. Nyt minäkin olen oppinut, että kalan evästä on kehittynyt raaja (jalka), joten otetaan se esimerkiksi. Silloin kun kyseinen raaja on suurinpiirtein valmis, sillä on mitä ilmeisimmin kyseiselle yksilölle jotakin hyötyä, ja "luonnonvalinta" voi suosia tämän yksilön selviytymistä. Mutta entä kun raaja on vasta kehittymässä? Kun evä on vähän muotoutunut "sinne päin"? Miksi luonnonvalinta suosisi tällaista yksilöä, jonka evän muodosta ei sille ole vielä mitään hyötyä?
Ja sitten näistä fossiililöydöistä. Miksi yhtäkään fossiilia ei ole löydetty, jossa eläimen saama mutaatio ei ole ollut suosiollinen? Vaikkapa ylimääräisiä ja turhia ulokkeita olisi kasvanut eläimelle. Sen sijaan fossiililöydöt ovat ilmeisen aina "kauniin säännönmukaisia" eli eliö on aina sen hetkisen kehityksen "kärkipäässä".
No sitten vaikkapa krokotiili. Miksi sen älykkyys ei ole enää vuosimiljoonien saatossa kehittynyt? Luonnonvalinnan luulisi suosivan krokotiilin aivoissa tällaisia mutaatioita, koska mitä älykkäämpi eläin, sen paremmin se osaa saalistaa.
Sum summarum: Mielestäni evoluutiota ei yksin pystytä selittämään sattumalla ja luonnonvalinnalla, vaan evoluutiolla on ollut selvä "tarkoitushakuisuus". Tällä hetkellä evoluutioteoriassa kielletään evoluutiolla olevan jotakin päämäärää. Todetaan, että evoluution tutkiminen ei sinänsä tällaista oletusta tarvitse.
"Mutta entä kun raaja on vasta kehittymässä? Kun evä on vähän muotoutunut "sinne päin"? Miksi luonnonvalinta suosisi tällaista yksilöä, jonka evän muodosta ei sille ole vielä mitään hyötyä?"
Pienikin positiivinen muutos nostaa geenimuunnoksen tilastollista selviytymiskykyä. Esim. jos 1 % mutanttieliöistä saisi muunnoksensa seurauksena vallattua uuden lammikon, yleistyisi tämä muunnos, koska mikään muu ei samaan paikkaan pääse kutemaan. Aina parhaiten sopeutunut yksilö on tilastollisesti parhaimmassa asemassa.
"No sitten vaikkapa krokotiili. Miksi sen älykkyys ei ole enää vuosimiljoonien saatossa kehittynyt? Luonnonvalinnan luulisi suosivan krokotiilin aivoissa tällaisia mutaatioita, koska mitä älykkäämpi eläin, sen paremmin se osaa saalistaa."
Krokotiilin saalismenestystä ei kasvava älykkyys parantaisi. Saalistustavan muutos, kuten laumametsästys vaatisi kokonaan toisenlaisia ominaisuuksia. Ja koska nykyinen strategia toimii, ei sitä ole syytä vaihtaa.
"Sum summarum: Mielestäni evoluutiota ei yksin pystytä selittämään sattumalla ja luonnonvalinnalla, vaan evoluutiolla on ollut selvä "tarkoitushakuisuus"."
Mielestäni esim. tuo kroko osoittaa, että eliöt eivät kehity tarkoitushakuisesti, vaan kehitystä rajoittavat fenotyypin ominaisuudet.
Ei se kala tee mitään sillä evän ja jalan sekotuksella. Ja vaikka sillä oliskin jonkun näköset jalat, niin mitä se teksin niillä, kun kalat ei oikein pärjää maalla, niiden kidukset pystyy ottamaan happee vaan vedestä.
Ja mitä ne kalat tekis missään lammikoissa? Meressä on parhaimmat mahdollisuude elää kalalle. Se, että myös järvissä ja lammikoissa saattaa olla kaloja, todistaa siitä, että joskus ne on ollu yhteydessä toisiinsa.
"Ja vaikka sillä oliskin jonkun näköset jalat, niin mitä se teksin niillä, kun kalat ei oikein pärjää maalla, niiden kidukset pystyy ottamaan happee vaan vedestä. "
Googletappa keuhkokala...
Kokeile myös liejuryömijällä.
"Ja mitä ne kalat tekis missään lammikoissa? Meressä on parhaimmat mahdollisuude elää kalalle."
No esim. hypoteettisesti: Lammikossa on vähemmän kilpailua, eli sinne tavalla tai toisella päätyneet kalat pääsisivät huseeraamaan rauhassa, Miten sitten periaatteessa esim. hiukkasen vahvemmista evistä voisi olla hyötyä?
Ajatellaanpa vuorovesirannikkoa. Meillä on kaksi kalaa, Simppu Särkinen ja Reino Räpyläinen. Simppu Särkisellä on normaali evä ja Reino Räpyläisellä onnellisen mutaation kautta hiukkasen vahvempi evän rakenne. Molemmat jäävät laskuveden tullessa ansaan matalaan lammikkoon, Simppu Särkinen koettaa rimpuilla kohti merta, mutta huonosti käy kun ei ruis riitä eikä evän rakenne kestä. Reino Räpyläinen sen sijaan selviää syvempään lammikkoon, koska Reino Räpyläisellä on juuri hitusen vahvempi rakenne ja lihaksisto evässään. Ero ei ole suuri, mutta se on ratkaiseva ja kas, Reino Räpyläinen selviää levittämään geeniään jossa tuo mutaatio jyllää. Simppu Särkinen sen sijaan jää kuivuneeseen matalaan lammikkoon pitelemään henkeään seuraavaan nousuveteen saakka.
"Se, että myös järvissä ja lammikoissa saattaa olla kaloja, todistaa siitä, että joskus ne on ollu yhteydessä "
Pitää varmaan monessa tapauksessa paikkansa. Entä sitten?
Heitetään vielä kommentti:
Kyseisen prosessin aikaansaamiseen on tarvittu melkoinen ID, kun ensin on vedetty vesijohdot, rakennettu alumiinipata ja tehty symmetriseen pahvipakettiin pakattuja säännönmuotoisia pastoja. Eikä unohdeta sähköenergian käyttöäkään. Tuskin tässäkään tapauksessa "uusi eliömuoto" on tietoinen suunnittelijastaan.