Miks ei jehovat mene armeijaan.
Itse kävin armeijan 89 kun terveet miehet oli mentävä sinne.
Nyt on kaikenlaista homoa, jehovaa,äidin letunsyöjää ja muut nössöt jotka sinne ei mene.
Onneksi Suomessa on sentään motivoituneita nuoria naisenalkuja jotka turvaavat maatamme tarvittaessa kun jehovat ja sivari letun mussuttajat kutovat sukkia sotilaille.
Itse kävin armeijan 89 kun terveet miehet oli mentävä sinne.
Nyt on kaikenlaista homoa, jehovaa,äidin letunsyöjää ja muut nössöt jotka sinne ei mene.
Onneksi Suomessa on sentään motivoituneita nuoria naisenalkuja jotka turvaavat maatamme tarvittaessa kun jehovat ja sivari letun mussuttajat kutovat sukkia sotilaille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mitä vikaa on letuissa?
Tuo armeijahomma on sinänsä arvostettavaa, mutta kokemukseni mukaan tarvitaan aika paljon suurempaa rohkeutta kieltäytyä aemeijasta, kuin mennä sinne muun joukon mukana. Se pilkka ja halveksunta jonka joutuu asian vuoksi kantamaan, vaatii selkärankaa.
Tuntuu että kirjaimellisesti pitää paikkansa se, että kun äly loppuu niin lihakset (aseet) puhuvat. Vertaapa mielipidettäsi Yrjö Suuren (se amerikkalainen presidentti) ajatuksiin. Kuinka hyvin hän varmisti rauhaa sotimalla?
Mee sit lettui mässää.
Nii teki sotaveteraanitkin kun pelasti tämän maan.
Kotona lettuja syämäsä.
Lainaus: "...suurempaa rohkeutta kieltäytyä aemeijasta, kuin mennä sinne muun joukon mukana. Se pilkka ja halveksunta jonka joutuu asian vuoksi kantamaan, vaatii selkärankaa. "
Ai, vaatii. Minusta pilkka -ja etenkin halveksunta-osuu ihan oikeaan paikkaan. Nykyään syvän rauhantilan (yli 60 vuotta )aikana unohdetaan helposti historian tapahtumat. Ei sodan mahdollisuutta Suomea kohtaan ole "poistettu"-ei 1930-luvulla monikaan maailmassa uskonut suursodan olevan vain muutaman vuoden päässä. Suomen historiassa yli 6o:n vuoden rauhan jakso on harvinaisen - ellei ainutlaatuisen- pitkä.
Kyllä selkärankaa vaatii se, että hyväksyy sen mahdollisuuden, että joutuu tussari kädessä sodan helvettiin tappamaan ja vaikka vammautumaan. Sanoisin vielä, että se on sotiemme veteraanien ja sen ajan poliitikkojen ansiota, että jt:kin ovat saaneet ynistä UM:n jakeen tynkää Suomessa vapaasti.
Olen käynyt armeijan ja vannonut sotilasvalan. Ajattelen, että jos tämän valan velvoitteet -ja 11kk-riittää (omalta pieneltä osaltani) siihen , että Suomi säilyy valtiona, niin uhraus on pieni. Kyllä jokaisen normaalin nuoren se pitäisi pystyä suorittamaan.
Jotenkin ei tunnu vaan oikealta ajatus, että mahdollisen kriisin kohdatessa joutuu puolustamaan turvassa vankilassa jt-kirjallisuutta tavaavia, fyysisesti terveitä jt-"miehiä".
Suomi on vähäväkinen maa: krisin sattuessa tarvitaan jokaisen panosta.
No olet varmaan oikeassa, mutta minäpä kirjoitan lapsesta saakka jehtod. tuomitun kannalta.
Muistan aina ensimmäiset kutsunnat ja sen pilkan joka tuli koska en mennyt inttiin. Olisin itse halunnut, mutta koska asuin kotona niin en oikein uskaltanut muutakaan tehdä. Sitten kun sain lykkäystä niin tietenkin ehdin naimisiin jo 19v. Seuraavien kutsuntojen tullessa olin hankkinut perhettä ja velkaa, joten lykkäys oli ainut mahdollisuus jne. 28v saakka sain olla pelko persiissä, että jos minua ei katsotakaan aktiiviseksi jt:si niin intti kutsuu ja talous romahtaa. Vaimokin varmaan olisi jättänyt mokoman militaristin...
Sen lisäksi kaikki ne työpaikat, jotka olen menettänyt koska en omaa sotilasarvoa, sekä yleinen halveksunta. Helpompaa olisi ollut käydä asepalvelus, mutta mitä vaihtoehtoja minulla olisi ollut? Ei mitään.
Kyllä minä voin sodan tullessa mennä miinoja polkemaan jos joku sitä vaatii, mutta se on paskapuhetta, ettenkö olisi osaani antanut yhteiskunnan puolesta ja ettenkö olisi joutunut kaikenlaista sietämään aseistakieltäytymisen vuoksi...
Lainaus: "No olet varmaan oikeassa, mutta minäpä kirjoitan lapsesta saakka jehtod. tuomitun kannalta. "
Enpä voi arvata mitä on kunkin nimimerkin/viestin takana. Kirjoitin enemmän yleisesti asiasta , kun sanoin halveksunnan osuvan oikeaan paikkaan: eli tarkoitin lähinnä manpuloivaa jt-järjestöä, keksittyine, hulvattomine sääntöineen. Kelju tilanne sulla on ollut, täytyy myöntää.
Lainaus: "...ettenkö olisi osaani antanut yhteiskunnan puolesta ja ettenkö olisi joutunut kaikenlaista sietämään aseistakieltäytymisen vuoksi..."
En mielestäni ole sitä epäillyt.
armeijasta- kieltämättä.
Ok. Itsekin ilmaisin tilanteeni huonosti alussa. Hyvä kun kuitenkin ymmärtämystä riittää tällaisellekin armeijapakolaiselle....
kieltäytymisen yhteydessä aiemmin?
Toimitko selärangallisesti vai vanhempiesi ja JT järjestön mallioppilaana?
Tiedän henkilökohtaisesti mitä paineita ja odotteita lapsesta saakka JT mukana olleella ihmisellä voi olla. Olen myös kokenut helpotuksen jättäesäni JT uran taakseni. Muistoissani säilyy tietenkin paljon hyviä ja huonoja asioita niiltä ajoilta. Se että kävin vankilassakin asian puolesta ei tietenkään pelasta minua JT todistajien murhaavilta katseilta, mutta onneksi JT järjestössä kasvoi tuota selkärankaa ja voin häpeilemättä katsoa ystävällisesti takaisin.
Puhumme samasta asiasta.
Sinä pääsit helpolla koska muutaman kuukauden linnareissu kuittasi isänmaanpetturuuden.
Minun aikanani oli pakko olla aktiivi jt 28v saakka, jotta olisi saanut vapautuksen. Samanlaiset paineet koimme varmaan molemmat.
Jälkeenpäin ajatellen helpoimmalla olisi päässyt, jos olisi jättänyt uskonsa ja menettänyt sukulaisensa ja ystävänsä jo 18v. Nyt niin on kuitenkin käynyt ja kaiken lisäksi ilman sotilasarvoa.
Paska homma. Paska uskonto...
pentuna voinut tajuta kaikkea elämän realiteetteja, mutta hyvä kun vanhempana on voinut elämässään tehdä ratkaisuja ja jättää järjestö orjuus.
Nyt voi olla vapaa JT ahdistuksesta ja näennäisestä veljes kaveruudesta joka perusteena on vain uskonto.
Jatkoja sinulle ja muille toisin ajatteleville. Ehkä pienet kommenttimme auttavat niitä jotka painivat JT järjestössä ongelmien kanssa.
oli kova sana niihin aikoihin kun kieltäydyin ase & palveluksesta. No linnaahan siitä tuli ja "palvelus kuitattua".
Nykyiset JT selviää naureskellen ja eivätkä arvosta "vanhoja konkareita", jotka lusivat heidän puolestaa armeija vapautuksen.
Aikanani, jos olis mennyt sivariin olis oitis potkittu JT järjestöstä ulos, mutta nyt se on sallittu. Kuka JT sivariin nyt menee kun kieltäytymällä saa vapauden koko palveluksesta!!
JT järjestölle käytäntö hyvin sopii. Nuoret miehet pysyy hyvin ohjauksessa, kun parin vuoden välein tarvitaan seurakuntatodistus kutsuntalautakunnalle.
Nuoret miehet vääntäytyvät salille kravatti kaulassa tarvittavat vuodet ja pudottaa pienen kenttäraportin kuukausittai ja intti on vältetty!
Joskus aikanaan vedottiin JT nuorten evankelioimiseen, miten tänään? Taitaa aikaa hurahtaa kapakoissa enemmän kuin saarnaamistyössä!