OOn pahoillani et oon kiusannut sua täällä..saanko anteex? KUinka voisin hyvittää sul tekoseni?? en oo halunnut pahaa sull tai sun vauval...onnea raskauteesi ja toivon et oltas väleis jooko ja nimeni on Minna ja olen 26vuotias lempäälästä. ??
haluaisin pyytää anteex sult JIHUU! 17+!!!
Jihuu feikkari
51189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
aitoa..
Mä olen oikeasti pahoillani, kun menin mukaan provokaatioon. Olen joutunut siihen vipuun kerran ennenkin. Tämän päivän viestiketju oli kuitenkin jo liikaa.
Eli pyydän anteeksi, ja luen täst'edes kirjoitukset tarkemmin. Lisäksi yritän piristyä itse ja ymmärtää erilaisuutta. Kun on työharjoittelu, gradu ja tuhat ja sata hoidettavaa asiaa ennen vauvan tuloa (ja kaiken lisäksi pää pöntössä aamuisin) niin ei jaksa ottaa osaa muiden onneen. Eikä jaksa todellakaan olla joka päivä "Jihuu" ja miettiä positiivisia asioita. Aina ei vaan jaksa keskittyä syömiseen ja terveyteen, vaikka olenkin pysynyt absolutistina päihteiden ja makean suhteen.
Anteeksi!
Satun vaan olemaan peruspositiivinen luonne, joka johtuu pitkälti siitä että vasta viime vuosina olen päässyt nauttimaan elämästä ja siihen saakka kokenut paljon murheita ja vastoinkäymisiä. Kun ollut niin kurjaa joskus, sitä iloitsee kaikista pienistäkin jutuista. Sellaisista, joita ei aiemmin ole ollut.. Oikeassa elämässäkin huvittaa, kun joillakin ihmisillä on minusta sellainen käsitys, että olen saanut kaikkea ja todella helpolla.. ja se käsitys johtuu juuri siitä positiivisuudestani. En vaan osaa märehtiä pitemmän päälle tietyistä asioista, kun ne eivät tunnu miltään verrattuna johonkin mitä on kokenut. En silti väheksy heitä, jotka murehtivat niistä jutuista jotka eivät itseäni paljoa paina.. ihmisethän kokevat asiat eri tavoin. Toki sitä jotain "pientä" murhetta mahtuu nykyäänkin välillä elämään, mutta en anna sen lannistaa. Tänä viikonloppunakin olen joutunut kohtaamaan läheisen ihmisen (rakkaan mummoni joka käytännössä on minulle ollut äiti) kuoleman ja mieli on ollut sen myötä maassa, ja samalla on pitänyt pakkailla muuttolaatikoita kauan iloitusta muutosta, jonka tunnelmaa tämäkin juttu on lannistanut. Niin harmi, ettei vauva ehtinyt tavata tätä rakasta ihmistä.. Sitten kun vielä on tulossa hautajaiset jne.. eli kyllä niitä murheita on meillä jokapäivä-positiivisillakin, mutta käsittelen ne enemmän omissa oloissani kuin tällä palstalla. Pohjimmiltaan juuri siksi, että elämäni on loppujen lopulta paljon paremmin kuin koskaan ennen. Sitä on oppinut jaksamaan. Tähänkin tuli jo harvinaisen paljon avautumista :D Jos joku haluaa tieten tahtoen tästäkin jotain pilkkaa keksiä, niin voin sanoa sen minkä aiemminkin; ei paljon hetkauta. Elämässäni on tärkeämpääkin ajateltavaa kuin joku raukkamainen, röyhkeä palstailija.
besserwisserimäisyytesi ei. Hienoa, että jaksat olla positiivinen! En ole saanut tekstistäsi käsitystä, että olisit syntynyt kultalusikka suussa. Sinussa ärsyttää se, että puhut asiantuntijamaisesti asioista, joista sinulla ei ole kokemusta. Vaikutat siis jossain määrin ylpeältä. Toivottavasti osaat myös itse olla ottamatta nokkiisi, kun sinua kritisoidaan.
Jos joku kysyy johonkin asiaan neuvoa, niin kerron sen mitä olen vaikkapa itse kuullut neuvolassa tai jostain muualta tai muilta äideiltä jne. Ja neuvolan vinkithän perustuvat asiantuntevuuteen - ehkä siksi sävy teksteissäni voi kuulostaa siltä. Mutta ne eivät kuitenkaan ole MINUN neuvojani, vaan tulevat sieltä viisaammilta jotka sitten välitän täällä. Se ei mielestäni ole mitään besserwissermäisyyttä. Ei sekään, jos puhun synnytyksen erilaisista kivunlievitysmenetelmistä. Silloinhan puhun niistä menetelmistä eikä niistä tietämiseen tarvitse olla synnyttänyt, kuten jotkut ovat sanoneet. Jotkut myös kääntävät asiat niin, että minä hehkutan vaikkapa niitä kasviksia ja hedelmiä - mutta jokainenhan tietää sen terveellisen ruokavalion ja en ymmärrä, miksi jonkun pitää suuttua, jos joku täällä kysyy jotain ruokavaliosta ja minä siihen vastaan.