MIKÄ ON LAMPPU?

tuntuu olevan liian paljon ymmärrettävää joskus!En millään käsitä tätä!

SÄHKÖISKU & POIKA -video
Opettajan opas








Sisältö:
Sähköä turvallisesti
Vaaran paikat
Valokaari-ilmiö
Sähköisku
Sähkötapaturmat Suomessa
Sähkö kotona ja ulkotiloissa
Muistilista
Keskusteluaiheita ja teemoja oppitunneille
Sähköisku & Poika -video
Sähköä turvallisesti

Sähkö on turvallista, kun siihen suhtautuu maltilla ja riittävällä kunnioituksella. Sähkötapaturmat johtuvat usein huolimattomuudesta ja varomattomuudesta, joskus suorastaan uhkarohkeudesta ja järjettömästä kokeilunhalusta. Joka vuosi maassamme kuolee muutama ihminen sähkötapaturmiin ja sattuu lukuisia "läheltä piti" -tilanteita. Lisäksi huonot sähköasennukset ja sähkölaitteiden väärä käyttö aiheuttavat tulipaloja ja suuriakin omaisuusvahinkoja.
Vaaran paikat

Sähköä on ympäristössämme joka puolella: ilmajohdoissa ja maakaapeleissa, sähköasemilla ja muuntamoissa, sähköistetyissä junaradoissa jne. Vaarapaikoissa on varoituskilpiä ja vaarallisimmat alueet, kuten sähköasemat ovat aidattuja.

Sähkölinjoissa, muuntamoissa ja sähköradoissa jännitteet ovat erittäin suuria. Kun kotisähkön jännite on 230 V, niin ympäristössämme kulkevien sähkölinjojen, esimerkiksi tavallisimpien ilmajohtojen jännite on 20 000 V (=20kV). Voimansiirtolinjoissa jännite on jopa 400 000 V.

Sähköistetyt rata-alueet ja ratapihat ovat vaarallisia paikkoja. Nuoria on kuollut esimerkiksi heidän kiipeillessä junien katoille. Myös sähköradan varressa tai sähköasemalla puuhasteleva graffittimaalari asettaa itsensä hengenvaaraan.

Sähkölinjojen läheisyydessä on muistettava varovaisuus, etenkin jos käytetään pitkiä esineitä. Hiilikuituiset onkivavatkin ovat sähköä johtavina esineinä aiheuttaneet sähkötapaturmia sähkölinjojen alla kulkeville onkijoille. Myös leijan lennätykseen kannattaa etsiä paikka, jossa sähkölinjat eivät ole lähellä. Leijan lennätinnaruksi ei koskaan saa valita sähköä johtavaa materiaalia. Tyypillisiä työtilanteissa sattuneita onnettomuuksia ovat työkoneiden tai autonostureiden kosketukset jännitteisiin suurjännitejohtoihin.

Klikkaamalla näet kuvan suurempana.

Valokaari-ilmiö

Suurjännitteisten sähkölinjojen ja -laitteiden (esim. muuntajat) läheisyydessä ei sähköiskuun tarvita edes kosketusta. Virta hyppää johtavaan aineeseen, jos se on riittävän lähellä sulkemaan virtapiirin. Esimerkiksi talojen sementti- ja kivipinnat ja putkisto, ulkona maa ja vesi muodostavat sähkölinjan johtimiin nähden toisen navan, jota myös kutsutaan maapotentiaaliksi.

Sähkölinjan läheisyydessä oleva ilma on ionisoitunutta; sitä voimakkaammin mitä lähempänä johtoa. Jos maapotentiaalissa oleva ihminen tai esine tulee liian lähelle johdinta, syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan valokaareksi sen näkyvyyden takia. Valokaaren lämpötila on jopa 3000 ºC.

Jos ihminen on valokaarivirtapiirin osana, eivät sähköiset suojalaitteet välttämättä tunnista vikaa ja kytke johdinta jännitteettömäksi ihmiskehon suurehkon sähkövastuksen (=resistanssin) takia. Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita. Usein tämäntyyppisiin onnettomuuksiin liittyy vielä putoaminen.

Sähköisku

Ihmiskeho johtaa hyvin sähköä. Vereen ja muihin ruumiin nesteisiin on liuenneena natriumkloridia ja muita suoloja, jotka tekevät ihmisen sähköä johtavaksi.

Kun ruumiin läpi kulkevan sähkövirran voimakkuus ylittää tuntokynnyksen, reagoivat hermot lähettäen aivoihin kipuviestin. Jos kosketuspinta-ala on pistemäinen, tuntokynnys saavutetaan olemattoman pienellä virralla, noin muutamalla kymmenellä µA:lla. Vaaraton, vaikkapa metallisesta ovenkahvasta käteen saatava sähköisku (staattisen sähkön purkaus) on virranvoimakkuudeltaan tuota luokkaa. Vasta yli tuhatkertainen virta (yli 50 mA) saattaa olla vaarallinen.

Klikkaamalla näet kuvan suurempana.

Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista sähköiskua. Tosin jo yli 20 V tuntuu kostealla iholla. Sen sijaan tavallisesta 230 V:n sähköverkosta saatu isku on voi viedä hengen. Tällöin ei enää ole merkitystä kosketuspinnan suuruudella ja ihon kosteudella, niinkuin alhaisemmilla jännitteillä.

Koska verkkovirta on vaihtovirtaa (50 Hz) tulee lisävaaratekijäksi kiinnijäämisen mahdollisuus. Vaihtovirrassa jatkuva sähkökentän muutos pitää nimittäin yllä lihaskouristusta toisin kuin tasavirrassa, jossa vaikutus hermostoon on kertaluonteisempi. Apuun tulevan henkilön on varottava saamasta itse sähköiskua autettavasta. Joko virta on ensin saatava katkaistua tai auttajan on huolehdittava siitä, ettei hänen kauttaan synny virtapiiriä. Autettavan irrottamista voi yrittää eristävällä esineellä, esim. kuivalla puunkappaleella.

Jos sähköiskun saa siten, että virta kulkee keskiruumiin, esim. kummankin käden tai käden ja jalan kautta, voi sähkö sekoittaa sydämen lyöntirytmin. Syntyy sydänkammiovärinä, joka lopettaa veren pumppauksen. Paljon riippuu siitä, millä kohtaa sydämen toimintajaksoa isku saadaan ja kuinka pitkäaikaisesti. Jos sydänkammiovärinä syntyy, on heti paikalla annettava uhrille puhallus-paineluelvytystä aivojen hapensaannin varmistamiseksi ja hälytettävä apua numerosta 112.

Jos verkkovirrasta sähköiskun saanut säästyy sydämen toiminnan lamaannuttavalta kammiovärinältä, hän selviää yleensä jonkinasteisella palovammalla ilman muita jälkiseuraamuksia. Palovamman vakavuus riippuu virran vaikutusajasta ja kosketusolosuhteista.

Esimerkkejä jännitteistä:
Tavallinen sauvaparisto
Auton akku
Kodin verkkojännite
Tavallinen ilmajohto, muuntamo
Junien ajojohdot
Sähköasemat, alueelliset voimansiirtolinjat
Valtakunnalliset voimansiirtolinjat    1,5 V
12 V
230 V
20 000 V
25 000 V
110 000 V
400 000 V

Sähkötapaturmat Suomessa

Suomessa menehtyy joka vuosi 3-4 ihmistä sähköiskuun. Lisäksi viranomaisille ilmoitetaan vuosittain 40-50 muuta vakavaa sähkötapaturmaa. Muun muassa omat sähköviritykset ovat aiheuttaneet onnettomuuksia. Myös varomattomuus sähkölinjojen lähellä on ollut kohtalokasta.Tyypillisiä nuorten onnettomuustilanteita ovat kiipeilyt sähköpylväisiin ja junien katolle. Kotioloissa sähköiskukuolemat ovat nykyisin erittäin harvinaisia.

Vuosina 1930-1997 on Suomessa menehtynyt sähköiskuun yhteensä 813 henkeä. Vaikka kuolemantapauksia edelleen sattuu, on sähköturvallisuus Suomessa kokonaisuudessa erittäin hyvä. Kuolemantapausten määrä on roimasti alentunut, vaikka sähkön kulutus on kasvanut moninkertaiseksi. Sähkötuotteiden ja -asennusten turvallisuus on parantunut sähkön käytön alkuajoista ja ihmisten tietämys sähköstä on lisääntynyt.

sähkötaulukko

Sähkö kotona ja ulkotiloissa

Kodin sähkö on turvallista, kun sähköasennukset on tehty oikein, ne pidetään hyvässä kunnossa ja sähkölaitteita muistetaan käyttää käyttöohjeiden mukaan.

Sähkölaitteiden turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo ostovaiheessa. Ostajan kannattaa vaatia, että tuotteen mukana on selkeä ja ymmärrettävä käyttöohje sekä tieto laitteen maahantuojasta tai valmistajasta ja huollosta. Testauslaboratorion merkki kertoo, että laitteen mallikappale on läpäissyt puolueettoman turvallisuustarkastuksen. CE-merkki sen sijaan on valmistajan tai maahantuojan oma vakuutus tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Se tulee nykyisin olla kaikissa myytävissä verkkovirralla toimivissa laitteissa.

Testauslaboratorioiden merkkejä:

Testauslaboratorioiden merkkejä

Sähkölaitetta ostettaessa on syytä ottaa huomioon sen tuleva käyttöpaikka. Ulkona ja kosteissa tiloissa käytettävät laitteet ovat rakenteeltaan erilaisia kuin kuiviin sisätiloihin tarkoitetut. Jos laitteen pistotulppa ei sovi pistorasiaan, laite on väärässä käyttöpaikassa.

Kylpy- ja pesuhuoneessa pitää olla erityisen varovainen, jotta sähkölaite ja sähköä johtava vesi eivät yhdessä aiheuta hengenvaaraa. Ulkotilojen sähkölaitteeseen saa ottaa sähköä vain ulkopistorasiasta, ei koskaan sisätiloista. Jatkojohtojen kunto on hyvä tarkistaa ennen käyttöä. Ulkona turvallisimpia ovat ladattavat, akkukäyttöiset työkalut.

Ulkotilojen sähköturvallisuutta voidaan parantaa vikavirtasuojakytkimellä, joka liitetään pistorasian ja -tulpan väliin. Se toimii sulakkeen tavoin toimii sulakkeen tavoin katkaisttenn virran ongelmatilanteissa tavallista sulaketta nopeammin ja ehkäisee välittömän hengenvaaran syntymisen. nopeamminUudet ulos ja kosteisiin tiloihin sijoitettavat pistorasiat onkin nykyisin varustettava kiinteästi asennettavalla vikavirtasuojakytkimellä.

Sähkötöitä saavat tehdä vain rekisteröityneet sähköurakoitsijat, jotka ovat sähköalan ammattilaisia. Maallikoille sallittuja töitä ovat ainoastaan eräät vähäiset työt, kuten

* sulakkeen tai lampun vaihtaminen,
* pistorasian ja valaisinkytkimen kannen vaihtaminen,
* valaisimen kiinnittäminen sokeripalaan tai valaisinpistorasiaan sekä
* yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen.

Näitäkin töitä saa tehdä vain, jos on riittävän hyvin perehtynyt niihin ja osaa tehdä työt varmasti turvallisesti.

Muistilista

Sähkö on turvallista, kun käyttää tervettä järkeä ja muistaa ainakin seuraavat perusasiat:

* ole varovainen sähkölinjojen ja muuntamoiden lähellä
* käytä sähkölaitteita aina käyttöohjeiden mukaan
* älä tee omia virityksiä, sähkötyöt kuuluvat turvallisuussyistä vain ammattilaisille
* pidä sähkölaitteet ja asennukset hyvässä kunnossa
* käytä ulkona vain ulkotiloihin tarkoitettuja sähkölaitteita
* muista varovaisuus kylpyhuoneessa, keittiössä ja muissa kosteissa tiloissa

Keskusteluaiheita ja teemoja oppitunneille

Millaisissa tilanteissa voi kotona saada sähköiskun? Entä kesämökillä?

Missä lähiympäristössäsi on vaara joutua valokaaren uhriksi?

Miten sähköiskulta voi edellä mainituissa tilanteissa välttyä?

Miten onnettomuustilanteissa voi uhrille antaa ensiapua?

Mitä kannattaa muistaa sähkölaitetta ostaessa?


Sähköisku & Poika -video

Sähköisku & Poika -video kertoo nuorille sähköturvallisuudesta. Video on tarkoitettu ensisijassa peruskoulujen 6-9 luokille ja sitä voidaan käyttää opetuksen oheisaineistona esimerkiksi fysiikan, teknisten töiden tai kotitalouden opetuksessa. Videon kustantaja on Turvatekniikan keskus (TUKES), joka toimii Suomessa mm. sähköturvallisuutta valvovana ja kehittävänä viranomaisena. Videon on tuottanut TopEye Oy.

Lainaus ja myynti:
Inforviestintä Oy
PL 147, 00131 Helsinki
Pohjoisesplanadi 35, 00100 Helsinki
Puhelin (09) 131 511, faksi (09) 651 525

lamput kirjoitti:

SÄHKÖISKU & POIKA -video
Opettajan opas








Sisältö:
Sähköä turvallisesti
Vaaran paikat
Valokaari-ilmiö
Sähköisku
Sähkötapaturmat Suomessa
Sähkö kotona ja ulkotiloissa
Muistilista
Keskusteluaiheita ja teemoja oppitunneille
Sähköisku & Poika -video
Sähköä turvallisesti

Sähkö on turvallista, kun siihen suhtautuu maltilla ja riittävällä kunnioituksella. Sähkötapaturmat johtuvat usein huolimattomuudesta ja varomattomuudesta, joskus suorastaan uhkarohkeudesta ja järjettömästä kokeilunhalusta. Joka vuosi maassamme kuolee muutama ihminen sähkötapaturmiin ja sattuu lukuisia "läheltä piti" -tilanteita. Lisäksi huonot sähköasennukset ja sähkölaitteiden väärä käyttö aiheuttavat tulipaloja ja suuriakin omaisuusvahinkoja.
Vaaran paikat

Sähköä on ympäristössämme joka puolella: ilmajohdoissa ja maakaapeleissa, sähköasemilla ja muuntamoissa, sähköistetyissä junaradoissa jne. Vaarapaikoissa on varoituskilpiä ja vaarallisimmat alueet, kuten sähköasemat ovat aidattuja.

Sähkölinjoissa, muuntamoissa ja sähköradoissa jännitteet ovat erittäin suuria. Kun kotisähkön jännite on 230 V, niin ympäristössämme kulkevien sähkölinjojen, esimerkiksi tavallisimpien ilmajohtojen jännite on 20 000 V (=20kV). Voimansiirtolinjoissa jännite on jopa 400 000 V.

Sähköistetyt rata-alueet ja ratapihat ovat vaarallisia paikkoja. Nuoria on kuollut esimerkiksi heidän kiipeillessä junien katoille. Myös sähköradan varressa tai sähköasemalla puuhasteleva graffittimaalari asettaa itsensä hengenvaaraan.

Sähkölinjojen läheisyydessä on muistettava varovaisuus, etenkin jos käytetään pitkiä esineitä. Hiilikuituiset onkivavatkin ovat sähköä johtavina esineinä aiheuttaneet sähkötapaturmia sähkölinjojen alla kulkeville onkijoille. Myös leijan lennätykseen kannattaa etsiä paikka, jossa sähkölinjat eivät ole lähellä. Leijan lennätinnaruksi ei koskaan saa valita sähköä johtavaa materiaalia. Tyypillisiä työtilanteissa sattuneita onnettomuuksia ovat työkoneiden tai autonostureiden kosketukset jännitteisiin suurjännitejohtoihin.

Klikkaamalla näet kuvan suurempana.

Valokaari-ilmiö

Suurjännitteisten sähkölinjojen ja -laitteiden (esim. muuntajat) läheisyydessä ei sähköiskuun tarvita edes kosketusta. Virta hyppää johtavaan aineeseen, jos se on riittävän lähellä sulkemaan virtapiirin. Esimerkiksi talojen sementti- ja kivipinnat ja putkisto, ulkona maa ja vesi muodostavat sähkölinjan johtimiin nähden toisen navan, jota myös kutsutaan maapotentiaaliksi.

Sähkölinjan läheisyydessä oleva ilma on ionisoitunutta; sitä voimakkaammin mitä lähempänä johtoa. Jos maapotentiaalissa oleva ihminen tai esine tulee liian lähelle johdinta, syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan valokaareksi sen näkyvyyden takia. Valokaaren lämpötila on jopa 3000 ºC.

Jos ihminen on valokaarivirtapiirin osana, eivät sähköiset suojalaitteet välttämättä tunnista vikaa ja kytke johdinta jännitteettömäksi ihmiskehon suurehkon sähkövastuksen (=resistanssin) takia. Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita. Usein tämäntyyppisiin onnettomuuksiin liittyy vielä putoaminen.

Sähköisku

Ihmiskeho johtaa hyvin sähköä. Vereen ja muihin ruumiin nesteisiin on liuenneena natriumkloridia ja muita suoloja, jotka tekevät ihmisen sähköä johtavaksi.

Kun ruumiin läpi kulkevan sähkövirran voimakkuus ylittää tuntokynnyksen, reagoivat hermot lähettäen aivoihin kipuviestin. Jos kosketuspinta-ala on pistemäinen, tuntokynnys saavutetaan olemattoman pienellä virralla, noin muutamalla kymmenellä µA:lla. Vaaraton, vaikkapa metallisesta ovenkahvasta käteen saatava sähköisku (staattisen sähkön purkaus) on virranvoimakkuudeltaan tuota luokkaa. Vasta yli tuhatkertainen virta (yli 50 mA) saattaa olla vaarallinen.

Klikkaamalla näet kuvan suurempana.

Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista sähköiskua. Tosin jo yli 20 V tuntuu kostealla iholla. Sen sijaan tavallisesta 230 V:n sähköverkosta saatu isku on voi viedä hengen. Tällöin ei enää ole merkitystä kosketuspinnan suuruudella ja ihon kosteudella, niinkuin alhaisemmilla jännitteillä.

Koska verkkovirta on vaihtovirtaa (50 Hz) tulee lisävaaratekijäksi kiinnijäämisen mahdollisuus. Vaihtovirrassa jatkuva sähkökentän muutos pitää nimittäin yllä lihaskouristusta toisin kuin tasavirrassa, jossa vaikutus hermostoon on kertaluonteisempi. Apuun tulevan henkilön on varottava saamasta itse sähköiskua autettavasta. Joko virta on ensin saatava katkaistua tai auttajan on huolehdittava siitä, ettei hänen kauttaan synny virtapiiriä. Autettavan irrottamista voi yrittää eristävällä esineellä, esim. kuivalla puunkappaleella.

Jos sähköiskun saa siten, että virta kulkee keskiruumiin, esim. kummankin käden tai käden ja jalan kautta, voi sähkö sekoittaa sydämen lyöntirytmin. Syntyy sydänkammiovärinä, joka lopettaa veren pumppauksen. Paljon riippuu siitä, millä kohtaa sydämen toimintajaksoa isku saadaan ja kuinka pitkäaikaisesti. Jos sydänkammiovärinä syntyy, on heti paikalla annettava uhrille puhallus-paineluelvytystä aivojen hapensaannin varmistamiseksi ja hälytettävä apua numerosta 112.

Jos verkkovirrasta sähköiskun saanut säästyy sydämen toiminnan lamaannuttavalta kammiovärinältä, hän selviää yleensä jonkinasteisella palovammalla ilman muita jälkiseuraamuksia. Palovamman vakavuus riippuu virran vaikutusajasta ja kosketusolosuhteista.

Esimerkkejä jännitteistä:
Tavallinen sauvaparisto
Auton akku
Kodin verkkojännite
Tavallinen ilmajohto, muuntamo
Junien ajojohdot
Sähköasemat, alueelliset voimansiirtolinjat
Valtakunnalliset voimansiirtolinjat    1,5 V
12 V
230 V
20 000 V
25 000 V
110 000 V
400 000 V

Sähkötapaturmat Suomessa

Suomessa menehtyy joka vuosi 3-4 ihmistä sähköiskuun. Lisäksi viranomaisille ilmoitetaan vuosittain 40-50 muuta vakavaa sähkötapaturmaa. Muun muassa omat sähköviritykset ovat aiheuttaneet onnettomuuksia. Myös varomattomuus sähkölinjojen lähellä on ollut kohtalokasta.Tyypillisiä nuorten onnettomuustilanteita ovat kiipeilyt sähköpylväisiin ja junien katolle. Kotioloissa sähköiskukuolemat ovat nykyisin erittäin harvinaisia.

Vuosina 1930-1997 on Suomessa menehtynyt sähköiskuun yhteensä 813 henkeä. Vaikka kuolemantapauksia edelleen sattuu, on sähköturvallisuus Suomessa kokonaisuudessa erittäin hyvä. Kuolemantapausten määrä on roimasti alentunut, vaikka sähkön kulutus on kasvanut moninkertaiseksi. Sähkötuotteiden ja -asennusten turvallisuus on parantunut sähkön käytön alkuajoista ja ihmisten tietämys sähköstä on lisääntynyt.

sähkötaulukko

Sähkö kotona ja ulkotiloissa

Kodin sähkö on turvallista, kun sähköasennukset on tehty oikein, ne pidetään hyvässä kunnossa ja sähkölaitteita muistetaan käyttää käyttöohjeiden mukaan.

Sähkölaitteiden turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo ostovaiheessa. Ostajan kannattaa vaatia, että tuotteen mukana on selkeä ja ymmärrettävä käyttöohje sekä tieto laitteen maahantuojasta tai valmistajasta ja huollosta. Testauslaboratorion merkki kertoo, että laitteen mallikappale on läpäissyt puolueettoman turvallisuustarkastuksen. CE-merkki sen sijaan on valmistajan tai maahantuojan oma vakuutus tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Se tulee nykyisin olla kaikissa myytävissä verkkovirralla toimivissa laitteissa.

Testauslaboratorioiden merkkejä:

Testauslaboratorioiden merkkejä

Sähkölaitetta ostettaessa on syytä ottaa huomioon sen tuleva käyttöpaikka. Ulkona ja kosteissa tiloissa käytettävät laitteet ovat rakenteeltaan erilaisia kuin kuiviin sisätiloihin tarkoitetut. Jos laitteen pistotulppa ei sovi pistorasiaan, laite on väärässä käyttöpaikassa.

Kylpy- ja pesuhuoneessa pitää olla erityisen varovainen, jotta sähkölaite ja sähköä johtava vesi eivät yhdessä aiheuta hengenvaaraa. Ulkotilojen sähkölaitteeseen saa ottaa sähköä vain ulkopistorasiasta, ei koskaan sisätiloista. Jatkojohtojen kunto on hyvä tarkistaa ennen käyttöä. Ulkona turvallisimpia ovat ladattavat, akkukäyttöiset työkalut.

Ulkotilojen sähköturvallisuutta voidaan parantaa vikavirtasuojakytkimellä, joka liitetään pistorasian ja -tulpan väliin. Se toimii sulakkeen tavoin toimii sulakkeen tavoin katkaisttenn virran ongelmatilanteissa tavallista sulaketta nopeammin ja ehkäisee välittömän hengenvaaran syntymisen. nopeamminUudet ulos ja kosteisiin tiloihin sijoitettavat pistorasiat onkin nykyisin varustettava kiinteästi asennettavalla vikavirtasuojakytkimellä.

Sähkötöitä saavat tehdä vain rekisteröityneet sähköurakoitsijat, jotka ovat sähköalan ammattilaisia. Maallikoille sallittuja töitä ovat ainoastaan eräät vähäiset työt, kuten

* sulakkeen tai lampun vaihtaminen,
* pistorasian ja valaisinkytkimen kannen vaihtaminen,
* valaisimen kiinnittäminen sokeripalaan tai valaisinpistorasiaan sekä
* yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen.

Näitäkin töitä saa tehdä vain, jos on riittävän hyvin perehtynyt niihin ja osaa tehdä työt varmasti turvallisesti.

Muistilista

Sähkö on turvallista, kun käyttää tervettä järkeä ja muistaa ainakin seuraavat perusasiat:

* ole varovainen sähkölinjojen ja muuntamoiden lähellä
* käytä sähkölaitteita aina käyttöohjeiden mukaan
* älä tee omia virityksiä, sähkötyöt kuuluvat turvallisuussyistä vain ammattilaisille
* pidä sähkölaitteet ja asennukset hyvässä kunnossa
* käytä ulkona vain ulkotiloihin tarkoitettuja sähkölaitteita
* muista varovaisuus kylpyhuoneessa, keittiössä ja muissa kosteissa tiloissa

Keskusteluaiheita ja teemoja oppitunneille

Millaisissa tilanteissa voi kotona saada sähköiskun? Entä kesämökillä?

Missä lähiympäristössäsi on vaara joutua valokaaren uhriksi?

Miten sähköiskulta voi edellä mainituissa tilanteissa välttyä?

Miten onnettomuustilanteissa voi uhrille antaa ensiapua?

Mitä kannattaa muistaa sähkölaitetta ostaessa?


Sähköisku & Poika -video

Sähköisku & Poika -video kertoo nuorille sähköturvallisuudesta. Video on tarkoitettu ensisijassa peruskoulujen 6-9 luokille ja sitä voidaan käyttää opetuksen oheisaineistona esimerkiksi fysiikan, teknisten töiden tai kotitalouden opetuksessa. Videon kustantaja on Turvatekniikan keskus (TUKES), joka toimii Suomessa mm. sähköturvallisuutta valvovana ja kehittävänä viranomaisena. Videon on tuottanut TopEye Oy.

Lainaus ja myynti:
Inforviestintä Oy
PL 147, 00131 Helsinki
Pohjoisesplanadi 35, 00100 Helsinki
Puhelin (09) 131 511, faksi (09) 651 525

Lue lisää

sähkö ja sähkö...-paljon oli asiaa,mutta mikä on sähkö?

n.k kirjoitti:

sähkö ja sähkö...-paljon oli asiaa,mutta mikä on sähkö?

Sen tiedän että lamppua vaihdettaessa ei kannata työntää sormeaan tiettyyn paikkaan. Tämä on sit tosi juttu, tiedän koska olen kokeillut. Muuten en sit ymmärrä mitä se on.

n.k kirjoitti:

sähkö ja sähkö...-paljon oli asiaa,mutta mikä on sähkö?

Mitä sähkö on?

   

Lamppu valaisee, metrojuna liikkuu, keittolevy kuumentaa, pakastin jäähdyttää ja stereot soittavat musiikkia. Sähkö saa aikaan kaiken tämän. Miten ?

Luonnossa kaikki aineet muodostuvat atomeista, jotka sisältävät elektroneja (-) ja protoneja ( ). Jos kappale sisältää normaalia enemmän elektroneja, sillä on negatiivinen (-) sähkövaraus. Positiivisesti ( ) varautuneella kappaleella on normaalia vähemmän elektroneja.

Luonnossa elektronien erilaiset määrät eri kappaleissa pyrkivät tasoittumaan, niin että elektronit lähtevät liikkeelle. Tämä elektronien liike on sähkövirtaa, jota me voimme käyttää hyväksi.

Mitä sähkö on?

   

Lamppu valaisee, metrojuna liikkuu, keittolevy kuumentaa, pakastin jäähdyttää ja stereot soittavat musiikkia. Sähkö saa aikaan kaiken tämän. Miten ?

Luonnossa kaikki aineet muodostuvat atomeista, jotka sisältävät elektroneja (-) ja protoneja ( ). Jos kappale sisältää normaalia enemmän elektroneja, sillä on negatiivinen (-) sähkövaraus. Positiivisesti ( ) varautuneella kappaleella on normaalia vähemmän elektroneja.

Luonnossa elektronien erilaiset määrät eri kappaleissa pyrkivät tasoittumaan, niin että elektronit lähtevät liikkeelle. Tämä elektronien liike on sähkövirtaa, jota me voimme käyttää hyväksi.

tuputuu kirjoitti:

Sen tiedän että lamppua vaihdettaessa ei kannata työntää sormeaan tiettyyn paikkaan. Tämä on sit tosi juttu, tiedän koska olen kokeillut. Muuten en sit ymmärrä mitä se on.

Lue lisää

työntää "tiettyyn"paikkaan:))?Mikähän se oikein mahtaa olla..

*ajattelee kaksimielisiä ajatuksia...*

Alien-8 kirjoitti:

työntää "tiettyyn"paikkaan:))?Mikähän se oikein mahtaa olla..

*ajattelee kaksimielisiä ajatuksia...*

Minä olen kuullut ja nähnyt aikas monenmoista elämäni varrella mutta sähkölamppufetissi oli minulle todella uusi ilmiö!!!

tuputuu kirjoitti:

Minä olen kuullut ja nähnyt aikas monenmoista elämäni varrella mutta sähkölamppufetissi oli minulle todella uusi ilmiö!!!

Aina oppii uutta,kun vanhaksi elää..

Alien-8 kirjoitti:

Aina oppii uutta,kun vanhaksi elää..

Kollia myötäillekseni sanon että pitkälti.

syttyy sinun pääsi päälle kun sinulla välähtää!!!

tuputuu kirjoitti:

syttyy sinun pääsi päälle kun sinulla välähtää!!!

sitä salamana!