... pitääköhän se tieto paikkansa ?
Oikeistolaiset keskimääräistä
tyhmempiä ?
12327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vaikuttaa ...
...koska ovat varsin päteviä hankkimaan maallista mammonaa lisää niille joilla sitä on ennestäänkin runsaasti. Ei sellainen tyhmällä päällä onnistu.
Eipä noita kokoomuslaisten mielipiteitä voi nauramatta kuunnella, mutta nauruhan pidentää ikää, joten joka asiassa on aina hyviäkin puolia.
Se että oikeistolaiset ovat keskimääräistä tyhmempiä voi pitää paikkansa.
Samaan vetoon on kuitenkin todettava, että onneksi tyhmyys leviää.
SDP on nykyään melko tyhmä puolue, verrattuna Sorsan aikaan!
Kepu on huomattavasti tyhmentynyt Kekkoseen verrattuna, Esko Aho tyhmensi puoluetta kiitettävästi.
Vasemmistoliiton älykkyys on laskenut mielettömästi, tosin Siimeksen ero aiheutti ilmeisesti notkahduksen tyhmenemisessä.
Vihreätkin on tyhmentyneet tosi paljon verrattuna aiempaan, kiitos ilmeisesti virkojen jaon kautta tulleesta etabloitumisesta hyvä-veli verkostoon.
Oikaestaan kaikki ovat aikaisempaa tyhmempiä paitsi Kokoomus joka jatkaa johdonmukaisesti jo ennestään tuttua tyhmää linjaa.
ei ole mitään järkeä äänestää kokoomusta jos ei tienaa vähintään 10000€ kuussa.
silti ne tyhmät äänestää.
ON NE!
...etten äänestänyt Niinistöä, vaikka tammikuun palkka ylitti ylitöineen pari tonnia brutto. Minä hölmö kun luulin, että alkaisi jo olla siinä rajoilla...
YHTÄ TYPERIÄ VIESTIKETJUJEN ALOITTAJIA SUURIN OSA ...
NIM . KOKOOMUKSESSA TYHMYYS TIIVISTYY
ETTÄ TÄLLÄISELLA YHDENTEKEVÄLLÄ VIESTILLÄ ON PALJON ENEMMÄN LUKIJOITA JA KOMMENTTEJA , KUIN ASIALLISILLA JA FIKSUILLA VIESTEILLÄ :) ... HAH-HAA ... NAURAN TEILLE VAAN :) !!!
Tilastojenkin mukaan ne eivät enää kehtaa edes kouluttaa itseään. Puutteellisen tiedon ja puutteellisen taidon takia he ovat keskimääräistä enemmän tyytymättömiä elämäänsä.
Mutta epäilen kovasti vasemmiston älykkyyttä. Eivät he ainakaan tietääkseni näillä palstoilla älykkyydellään loista.
Toisin voit toki väittää, mutta se että sinulta löytyisi älykkyyttä vielä perustella väittämäsi, niin siihen en usko!
Ei sellaista ole vielä täällä tapahtunut ainakaan aikaisemmin, että joku vasemmiston nimiin vannova olisi osannut kommentoida ainoatakaan keskustelua asiallisesti, ilman mielikuvituksellisa agitaatio termejä.
Me emme voi ilmaista muuta kuin omaa sisäistä todellisuuttamme. Meissä ei ole mitään muuta, mikä voisi tulla esiin, kuin oma sisäinen maailmamme. Sillä ei ole mitään väliä, onko se tiedostettua vai ei. Me kommunikoimme joka hetki omaa todellisuuttamme, ja vain omaa todellisuuttamme. Jos olemme liian pelokkaita puhumaan totta ja valehtelemme, kertomalla valheita me kommunikoimme sisäistä todellisuuttamme, sen suurta ja määräävää pelon aaltoa. Jos me teeskentelemme, me teemme sen jostakin syystä, ja silloin me kommunikoimme tätä syytä. Jos me vetäydymme ja olemme hiljaa, hiljaa olemalla me kommunikoimme sisäistä todellisuuttamme. Itse asiassa me usein tunnistamme sisäisen todellisuutemme vasta kun näemme, mitä ja millä tavoin me kommunikoimme. Me saatamme tunnistaa sen "itsestään" tapahtuvan nopean reaktion kautta, kun huomaamme, minkälaisen vasteen me annoimme. Me saatamme tunnistaa sen myös jo aietasolla, jos esimerkiksi suunnittelemme kertovamme valheita.
Muut saavat meistä sen käsityksen, mitä me kommunikoimme heille. Jos me annamme sisäisestä todellisuudestamme heille johdonmukaisesti toisenlaisen kuvan kuin se on, he ottavat sen totena vastaan. Mutta jos se on sisäisesti ristiriitainen tai jos siinä paljastuu valheita, heidän on vaikea uskoa sitä, ja silloin he alkavat epäillä sitä kuvaa jonka annoimme. Mutta siihen saakka he pitävät sitä todellisena ja edustava kuvauksena meidän sisäisestä todellisuudestamme. Vain me itse olemme ristiriidassa antamamme kuvan kanssa.
Vaikka olisimme olemme rehellisiä ja avoimia, me voimme silti olla ristiriidassa kommunikoimamme kuvan kanssa. Jos emme tunne omaa sisäistä todellisuuttamme tai jos emme osaa tai halua hyväksyä jotakin osaa siitä, se tulee silti esiin ja me annamme siitä oikean kuvan, mutta itse pidämme kommunikoimaamme kuvaa vääränä. Meidän käyttäytymisemme ja puheemme lähettävät alitajuisia viestejä, jotka voivat olla itseltämmekin näkymättömissä. Kun nämä viestit sitten palaavat meille takaisin, me sanomme, että emme lähettäneet niitä. Mutta jos myönnymme siihen, että me tiedämme mitä me sanoimme vasta sitten, kun puheemme ja tekomme palaavat meille takaisin, me voimme alkaa hyväksyä alitajuntamme ilmentymiä ja päästä näkemään alitajuntaamme.
nim. viestiketjun aloittaja
Eikö riitä, että pitää huolta ja välittää vain itselle tärkeistä, läheisistä ihmisistä, ystävistä ja sukulaisista? Näinhän se tietyssä mielessä meneekin. Muistelen, että jokin sanonta kuuluu, että olisi julmaa rakastaa naapurin lapsia enemmän kuin omiaan. Tämä tuntuu itsestään selvältä ja vähemmän tekopyhältä kuin pelkästään abstraktilla tasolla liikkuva ihmisrakkaus. Mutta toisaalta…eräs toinen, intiaaneilta perua oleva huomio kuului jokseenkin niin, että länsimainen ihminen osaa kyllä kehittää mahtavia laitteita ja pyrkiä aina vain kohti suurempaa vaurautta, mutta omistaan hän ei kuitenkaan osaa tai halua pitää huolta.
Vähäisenkin ymmärryksen ja kokemuksen omaaminen ihmisenä olemisen moninaisesta problematiikasta luulisi johtavan siihen, että kovuuden ja välinpitämättömyyden sijasta tuntisikin tietynlaista empatiaa kanssaihmisiään kohtaan. Jos tähän ei kykene, vika ei ehkä olekaan kohdatuissa ihmisissä, vaan kohtaajassa itsessään.
Eipä silti, moderni hektisyys, tehokkuusajattelu ja heikoimman lenkin ilakoiva poissulkeminen pitävät kyllä huolen siitä, että monelta empatian tuntemisen kyky surkastuu. Kapitalistisen markkinatalouden kaanon opettaa ihmisille, että mikäli haluaa menestyä elämässään, on osattava käyttää teräviä kyynärpäitä, ”tarttua tilaisuuteen” ja ajatella vain itseään. Tällaista ajattelua ja toimintaa kritisoivia pidetään lähinnä hurahtaneina idealisteina, joilla on täysin epärealistiset ja virheelliset luulot ihmisluonnosta. Tästä päästäänkin siihen vulgaaridarwinistiseen julkilausumaan, joka muistuttaa, että ihminen on eläin ja yhteiskunta oma viidakkonsa lakeineen. Parempi vain keskittyä hedonistisesti ja egoistisesti omiin nautintoihin; jokainen on oman onnensa seppä, jne. ad nauseam.
Sanon nyt, 34-vuotiaan elämänkokemuksella, että kaikki tuo kylmyyden, kovuuden, tehokkuuden ja yltiöpäisen individualismin ihannointi ja oikeana pitäminen edustaa mitä suurinta sokeutta. En ole koskaan ollut mikään edistyksen ja tehokkuusajattelun ylin puolestapuhuja, mutta jonkin sortin kyynistä individualistia olen tässä matkan varrella yrittänyt esittää. Nyt sitä sitten ajoittain pysähtyy ihmettelemään, miten typeriä asioita sitä onkaan joskus pitänyt aitoina ja oikeina.