Jumala ei ole ihmisen ulkopuolella oleva erillinen olento, jonka hän voi kutsua avukseen, vaan sisäinen todellisuus ja elämän voima, johon hän voi astua sisälle. Näin ollen kysymykseen: "Missä Jumala on?", voimme vastata: "Hän on elämän rajaton keskus, joka löytyy jokaisen ihmisen sisimmästä."
Taivas ei ole ihmiselämän ulkopuolella oleva paikka, johon saavumme sen jälkeen kun kuolemme. Taivas on sen sijaan sisäinen todellisuus, jossa voimme elää jo inhimillisen elämämme puitteissa. Taivas sijaitsee olemuksemme ytimessä. Me saavutamme "taivaan" olemalla rehellisiä itsellemme ja kuuntelemalla itseämme, so. sisintämme. Taivas on olotila, jonka saavuttaa pysähtymällä oman olemuksensa äärelle.
Ihminen voi elää myös ilman Jumalaa. Silloin hän elää erossa todellisesta itsestään. Tällainen ihminen kärsii helvetistä jo eläessään. Mitään tuonpuoleista helvettiä ei näet olekaan. Helvetti on olotila, joka on seurausta siitä, että ihminen elää erossa sisimmästään. Tällainen ihminen on pakomatkalla oman olemuksensa ydintä.
Helvetistä voi pelastua. Se tapahtuu pysähtymällä oman itsensä äärelle. Joskus pysähtymiseen tarvitaan sairaus, onnettomuus tai joku muu vakava asia. Mutta pysähtyminen on hyväksi. Se on pelastukseksi.
Kun pysähdymme, huomaamme että nk. oravanpyörässä, jossa ennen juoksimme, ei ole lainkaan moottoria. Me itse pidimme sen liikkeellä. (lainaus Tommy Hellstenin kirjasta "Muutos")
Elämä on pelastus. Pysähtykäämme sen äärelle.
Taivas ei ole ihmiselämän ulkopuolella oleva paikka, johon saavumme sen jälkeen kun kuolemme. Taivas on sen sijaan sisäinen todellisuus, jossa voimme elää jo inhimillisen elämämme puitteissa. Taivas sijaitsee olemuksemme ytimessä. Me saavutamme "taivaan" olemalla rehellisiä itsellemme ja kuuntelemalla itseämme, so. sisintämme. Taivas on olotila, jonka saavuttaa pysähtymällä oman olemuksensa äärelle.
Ihminen voi elää myös ilman Jumalaa. Silloin hän elää erossa todellisesta itsestään. Tällainen ihminen kärsii helvetistä jo eläessään. Mitään tuonpuoleista helvettiä ei näet olekaan. Helvetti on olotila, joka on seurausta siitä, että ihminen elää erossa sisimmästään. Tällainen ihminen on pakomatkalla oman olemuksensa ydintä.
Helvetistä voi pelastua. Se tapahtuu pysähtymällä oman itsensä äärelle. Joskus pysähtymiseen tarvitaan sairaus, onnettomuus tai joku muu vakava asia. Mutta pysähtyminen on hyväksi. Se on pelastukseksi.
Kun pysähdymme, huomaamme että nk. oravanpyörässä, jossa ennen juoksimme, ei ole lainkaan moottoria. Me itse pidimme sen liikkeellä. (lainaus Tommy Hellstenin kirjasta "Muutos")
Elämä on pelastus. Pysähtykäämme sen äärelle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sie taijat olla gnostikko vai? :)
No eipä siinä mitään, gnostismi on varsin piristävää vaihtelua tylsälle ja tasapaksulle kansankirkon opille. Ajatus jumalasta joka puolella (myös sisällämme) on paljon järkevämpi kuin ajatus jostain persoonallisesta Jumalasta, joka katselee meitä pilven reunalla.
on Jeesuksella ajatuksissasi ?