Teksti – 26. maaliskuuta 2006
Jos siis minä, vaikka olen Herra ja Opettaja, pesin teidän jalkanne, niin teidänkin pitäisi pestä toistenne jalat. (Joh. 13:14)
Lähellä Egyptin muinaista Theban kaupunkia (nykyistä Luxoria ja Karnakia), noin 500 kilometriä Kairosta etelään, on 18 metrin korkuinen farao Amenhotep III:n patsas. Tuota suunnatonta monumenttia katsellessa tuntee pakostakin itsensä pieneksi. Sen tarkoituksena oli epäilemättä herättää syvää kunnioitusta hallitsijaa kohtaan, ja se kuvastaa maailman näkemystä suuruudesta: ihmiset yrittävät itse näyttää mahdollisimman suurilta ja tärkeiltä ja saada toiset tuntemaan itsensä merkityksettömiksi. Verrataanpa tätä näkemystä suuruudesta siihen, mitä Jeesus Kristus opetti. Vaikka hän oli seuraajiensa ”Herra ja Opettaja”, hän korosti heille, että suuruus tulee toisten palvelemisesta. Maallisen elämänsä viimeisenä päivänä Jeesus pesi opetuslastensa jalat havainnollistaakseen heille sitä, mihin hän opetuksellaan tähtäsi. Se oli todella nöyrä palvelus. (Joh. 13:4, 5.) Palvella vai olla palveltavana – kumpi miellyttää sinua enemmän? w 1.8.04 1, 2a
Onko todistaja-vanhimmat aidosti nöyriä ja palvelunhaluisia? Vai onko tuo nöyryys vain heidän omaa sananhelinäänsä?
Onko käytännön esimerkkejä?
Jos siis minä, vaikka olen Herra ja Opettaja, pesin teidän jalkanne, niin teidänkin pitäisi pestä toistenne jalat. (Joh. 13:14)
Lähellä Egyptin muinaista Theban kaupunkia (nykyistä Luxoria ja Karnakia), noin 500 kilometriä Kairosta etelään, on 18 metrin korkuinen farao Amenhotep III:n patsas. Tuota suunnatonta monumenttia katsellessa tuntee pakostakin itsensä pieneksi. Sen tarkoituksena oli epäilemättä herättää syvää kunnioitusta hallitsijaa kohtaan, ja se kuvastaa maailman näkemystä suuruudesta: ihmiset yrittävät itse näyttää mahdollisimman suurilta ja tärkeiltä ja saada toiset tuntemaan itsensä merkityksettömiksi. Verrataanpa tätä näkemystä suuruudesta siihen, mitä Jeesus Kristus opetti. Vaikka hän oli seuraajiensa ”Herra ja Opettaja”, hän korosti heille, että suuruus tulee toisten palvelemisesta. Maallisen elämänsä viimeisenä päivänä Jeesus pesi opetuslastensa jalat havainnollistaakseen heille sitä, mihin hän opetuksellaan tähtäsi. Se oli todella nöyrä palvelus. (Joh. 13:4, 5.) Palvella vai olla palveltavana – kumpi miellyttää sinua enemmän? w 1.8.04 1, 2a
Onko todistaja-vanhimmat aidosti nöyriä ja palvelunhaluisia? Vai onko tuo nöyryys vain heidän omaa sananhelinäänsä?
Onko käytännön esimerkkejä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eivät ole.
Kyllä on!
Juttelin kerran erään jehnuvanhimman kanssa puhelimessa eräästä hänelle kiusallisesta asiasta, ja sen sijaan että asiaa olisi käyty läpi rakentavassa hengessä, tämä vanhin alkoi suorastaan haukkumaan minua ja huutamaan puhelimessa että "tämä ei jää tähän, hänen täytyy ottaa asia veljien kanssa esille"...jne... Syytä tuollaiseen räyhäämiseen ei missään tapauksessa ollut mutta sitähän ei sivulliset voineet tietää kun eivät kuulleet molempien osapuolien keskustelua. Voi vain kuvitella millaisen käsityksen tämän vanhimman perheen jäsenet saivat minusta vaikkeivät edes kuulleet keskustelua. Tosin tuo vanhin -lyötyään ensin luurin korvaani - soitti jonkin ajan kuluttua uudestaan ja ikäänkuin pahoitteli huonoa käytöstään, mutta se vaikutelma minulle jäi että hänen perheensä sai toisenlaisen käsityksen koko tilanteesta - ainakin lärvilukemien perusteella.
Vanhimmat ovat jehnulassa patriarkaalisia sovinistisikoja ja koska he ovat usein heikosti koulutettuja, niin heidän ainoa mahdollisuutensa on koittaa päteä leikkiessään johtajaa seurakunnassa, joten tuo asettaa liian korkean kynnyksen vanhinten nöyryydelle.
-Corrector-
Edellisen kirjoittajan tekstissä oli asiaa..
Onko fiksuja vanhimpia,he ovat kannuksensa
jo hankkineet,tuovat seurakuntaan uusia jäseniä
ovat empaattisia ja tasapainoisia,mutta nämä
kirvesmieslinjan edustajat,ketään ei tule mukaan
oma perhekin on "hiinä ja hiinä".He pätevät
jyrkkyydellä ja selkäänpuukotuksella,jos tällaista ilmaisua voisi käyttää.Itseltä paloi
"käpy" tulkintaan kuka pelastuu? Eiköhän Jehova
hoitele vasemmalla kädellä sen tuomintahomman?
Toinen mikä pienessä seurakunnassa inhottaa
on rajaisten pito.Et voi reilusti kääntyä
veljen tai sisren luo ja keskustella. Jotkut
eivät yksinkertaisesti siedä vieraita kotonaan.
JT:n nöyryys on pohjimmiltaan erilaista kuin normaalin kielenkäytön nöyryys. Jt-nöyryys on nöyristelyä, tavallinen nöyryys lähinnä suhteellisuudentajua ja sen aikaansaamaa vaatimattomuutta. Jt-nöyryyteen liittyy vaarallisesti myös nöyryyttäminen: hierarkiassa ylempänä oleva nöyryyttää alempana olevaa, joka nöyristelee ja puolestaan nöyryyttää itseään alempana olevaa jne.
Sen jälkeen kun itse olen ottanut etäisyyttä Jt-järjestöön, olen joutunut törmäämään useiden sanojen sanakirjamäärittelyjen ja jt:ien niille antamien merkitysten eroihin. On kysymys eri kielestä, vaikka sanat ovatkin samoja. Aivan turha väittää, että kysymyksessä olisi se ns. 'puhdas kieli'!