Mitä totaalikieltäytyjä ajattelee suomen historiassa tärkeän tapahtuman käsittelevästä tekeleestä, eli tuntemattomasta sotilaasta??
tuntematon sotilas
kiinnostaa todella
161715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En tiedä, kun en ole totaali. Mutta onhan se aika tekele.
Olen sivari ja mielestäni elokuva on törkeän sotamyönteinen.
Mielenkiintoinen ja poikkeava näkökulma elokuvaan vai elokuviin? Aiheestahan on tunnetusti tehty kaksi elokuvaa, ensimmäinen ja ehkä tunnetumpi Edwin Laineen toimesta ja jälkimmäinen Rauni Mollbergin toimesta.
Voinet perustella mielipidettäsi lyhyesti sillä Tuntematonta elokuvana ja erityisesti romaanina on pidetty kerrassaan sodanvastaisena. Samoin koen itse ao. elokuvan ja nähdäkseni siinä ei pienimmässäkään määrin pyritä luomaan sodalle minkäänlaista hohtoa tai roolihahmoille sankariroolia kuten tyypillisissä Rambotyyppisissä sota- ja toimintakuvissa.
http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/printthread.php?Cat=&Board=kirja&main=514488&type=thread
"…Varsinkin kohdat, joissa arvostellaan sodanjohtoa ja sotaa instituutiona ovat mielenkiintoisia: ne tuovat kirjan SODANVASTAISUUDEN minusta vielä selkeämmin esille."
http://www.leffatykki.com/pages/index.php?submit=review&elokuva_id=559
Voinet perustella mielipidettäsi lyhyesti mikä ihme saa sivarin näkemään Tuntemattomassa minkäänlaista sotamyönteisyyttä?
Puhun nyt vain Edwin Laineen elokuvasta.
Siis mua on aina naurattanu tuo, että sitä pidetään sodanvastaisena. Siis en käsitä miten joku voi löytää siitä sodanvastaisuutta, kun koko elokuvan henki on se, että sodassa on kivaa ja huumori lentää äijien kesken.
Siinä on päällimmäisenä se huumori ja kuinka on äijien kesken kivaa ja heitetään läppää. Välillä juodaan viinaa ja käydään naisissa Viipurissa. Kirjan kirjoittajalla on ilmeisesti päällimmäisenä jäänyt ne mukavat muistot sodasta. Ihmisen mielihän toimii juuri näin. Kun aikaa kuluu, muistaa asioista ne hyvät puolet ja synkemmät muistot jää taka-alalle.
Päällimmäisenä elokuvassa on se niin kutsuttu "reilu meininki", ja kuinka kaikki on mukavia äijiä. Sitten rivien välissä, ne jotka pelkäävät, siinähän on muutamia henkilöitä jotka pelkäävät, kuvataan raukoiksi piruparoiksi, jotka ansaitsevatkin kuulan kalloon. Tätä perusvirettä ei Tuntematonta käsittelevissä kritiikeissä ole nostettu esiin.
Tuntematon ON sotapropagandaelokuva.
Myönnä pois, kun itsekin katsot Tuntematonta, ajattelet, että tuollahan olisi mukava ollut olla, haluaisit itsekkin tuonne. Haluaisit olla Rokka, Lammio tai joku muu elokuvan sankareista.
Tällöin elokuva on absoluuttisesti sodanmyönteinen.
Haloo, niistä ajoista on jo, elokuvan teostakin, 50 vuotta. Pitää nähdä se aikansa ilmiönä ja sotapropagandana.
Ainoat hyvät kohdat elokuvassa ovat "Äiti, polttaa!" -kohtaus ja "Mennäänpä tuon suon yli niin että heilahtaa" -kohtaus.
Summa summarum. Elokuvan henki ja perusvire ON sodanmyönteinen.
Suosittelen kuuntelemaan Veikko Lavin sodasta kertovia lauluja, ne antavat paljon realistisemman kuvan Suomen sodasta. Ja NE ovat sodanvastaisia.
Tuntematon Sivari sanoo:
"kun koko elokuvan henki on se, että sodassa on kivaa ja huumori lentää äijien kesken."
Sattuma-Google aiheesta taasen sanoo:
http://www.leffatykki.com/pages/index.php?submit=review&elokuva_id=559
"Vaikka Tuntematon sotilas on joidenkin mielestä liian humoristinen eikä läheskään niin sodanvastainen kuin kirja, mielestäni elokuvan sodanvastaisuus tulee hyvin esille. Huulta heitetään, koska siitä saadaan lohtua, eikä elokuva missään nimessä ole mikään komedia. Huumori vain sattuu kuulumaan osaksi suomalaisuutta ja sitä elokuva haluaa myös kunnioittaa. Kyseessä on ennen kaikkea kaikkien aikojen suomalainen elokuva."
"Laineen näkemys sodasta on lähes yhtä pasifistinen kuin Linnan, tosin Laine pystyy sillä paremmin vaikuttamaan."
-----------------------------------------
Pahin harhalaukaus Tuntemattomalta Sivarilta:
"Pitää nähdä se aikansa ilmiönä ja sotapropagandana."
-Linnan Tuntematon Sotilas oli ilmestyessään AIKANAAN enemmän kuin kulttuuriskandaali. Se oli monienkin mielestä pyhäinhäväistyksen luokkaa oleva irvikuva jolla eräiden tahojen mielestä oli todella propagandistisia merkityksiä mutta nimenomaan ei sodanmyönteisyyden suuntaan. Sama päti myöhemmin tehtyyn Laineen elokuvaaversioon aiheesta jota ei kuitenkaan aivan yhtä sodanvastaisena pidetty.
Uskon että kirjallisuuden lähihistoriaan perehtyneiltä löytyy asiasta roppakaupalla täsmätietoa; nyt ei oikein ehdi googlella asiaa penkomaan enempää.
Jokainen meistä tunnetusti peilaa maailmanmenoa omaa kokemuspohjaansa vasten ja Tuntemattoman Sivarin silmin elokuva näköjään vaikuttaa hyvinkin sotamyönteiselle. Itse en näkemykseen pysty millään ilveellä yhtymään. Samoin asia alkoi sen verran kiinnostaa että käytin puolen tuntia googlaillessa aiheen tiimoilla. En löytänyt ensimmäistäkään näkemystä joka olisi ollut Tuntemattoman Sivarin näkemyksien mukainen. Itse asiassa pidin hiukan yllättävänä jopa mainintaa "...Tuntematon sotilas on joidenkin mielestä liian humoristinen"
Kyse on kuitenkin mielipiteestä joka ei ole absoluuttisella ja yhteismitallisella mittarilla verrattavissa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla mitä asiasta sanovat Laineen elokuvan tuoreeltaan 1955 nähnyt; eiköhän heitäkin vielä palstalla ole. Samoin kirjallisuutta tai elokuva-alaa opiskelleet ovat takuulla tutustuneet aiheeseen syvemmin koska sekä romaania että elokuvaa pidetään tietyllä tapaa kansalliseepoksena huolimatta sen kiistattomasta sodanvastaisuudestaan militaristisessa Suomessa...
"Samoin kirjallisuutta tai elokuva-alaa opiskelleet ovat takuulla tutustuneet aiheeseen syvemmin..."
Voin kuule sanoa sulle, että elokuva-alaa opiskelevat lähinnä nauravat tuolle Tuntemattomalle. Voi Jeesus missä kantissa suomen elokuvataide olisi, jos tuota elokuvaa vakavissaan opetettais jossain elokuvakoulussa. :)
Siellä katsotaan opetustarkoituksessa elokuvaTAIDETTA. Kuten Eisensteinin Panssarilaiva Potemkinia ja Orson Wellesin Citizen Kanea, Nicolas Roegia, Felliniä, Sergio Leonea, Alfred Hitchcockia, Cocteauta jne.
Toinen harhalaukaus Mr TS
Ei ollutkaan kyse siitä pidetäänkö Tuntemattoman elokuvaversiota kansainvälisenä alan mestariteoksena vaan siitä onko se sodan vastainen- vai myönteinen.
Etkö keksi/löydä mitään tukea näkemyksellesi kun sorrut väheksymistaktiikkaan...?
No ensinnäkin tuo sinun väite, että elokuvassa ei ole sankareita. Siinähän on monia sankareita; he ovat vain elokuvakielellä ilmaistuna anti-sankareita, epätodennäköisiä sankareita. He eivät näytä sankareilta, mutta ovat sitä. Elokuvassa sankareita ovat mm. Rokka (päivänselvä antisankari), Koskela, ja sitten se savolaisittain puhuva vitsiniekka, sekä tietenkin Åke Lindman.
Tämä mitä koitin ajaa takaa, että elokuva on sodanmyönteinen, koska sen yleisvire ja henki on sodanmyönteinen. Sen henki on se, että niillä on kivaa "siellä jossain". Tiedän, että elokuvassa on sodanvastaisuuksiakin, esim. puheet karjalan mäntyyn pään lyömisestä ym. Mutta nämä muutamat sodanvastaisuudet jäävät elokuvan perusmyönteisyyden alle. Kuten tuolla sinun kaivamassa kritiikisskin joku oli kirjoittanut, että elokuva on ehkä liiankin humoristinen, niin sitähän se juuri onkin.
Elokuvan "reilu meininki" henki peittää alleen kaiken sen sodanvastaisuuden mitä siinä on. Ja katsojalle jää loppupeleissä myönteinen kuva sodasta.
Kun kuuntelen Veikko Lavin kappaleita hänen sotakokemuksistaan, minulle tulee tunne, että tuonne en ikinä haluaisi joutua. Ja tulee sääli sodassa olleita kohtaan.
Se on sitä sodanvastaisuutta.
Antisankari a'la' Tuntematon Sivari:
"Siinähän on monia sankareita; he ovat vain elokuvakielellä ilmaistuna anti-sankareita, epätodennäköisiä sankareita. He eivät näytä sankareilta, mutta ovat sitä"
Antisankari a'la'Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Antisankari#Antisankareita_kirjallisuudessa
"Antisankari voi olla esimerkiksi henkilö, joka epäonnistuu toistuvasti, tai henkilö, joka pyrkii tavoitteisiinsa keinoja kaihtamatta. Siinä missä perinteinen sankari on hyveellinen, ihanteellinen ja pyyteetön, on antisankari usein pikemminkin hyötyajattelua korostava henkilöhahmo."
Se termistöstä. Kuten sanoin aikaisemmin, sodanvastaisuuden mieltämisessä ei ole kyse absoluuttisesti mitattavasta arvosta vaan ymmärtääkseni siitä miten kukin yksilönä asian kokee. Vallitseva käsitys mediassa ja itsellä on kuitenkin Tuntemattoman kohdalla erittäin sodanvastainen ja juuri tästä poikkeava TS:n näkemys herätti mielenkiinnon miksi joku näkee sen toisin ja siihen tuli vastaus.
ja sitten vaihdoin kanavaa
leffa kestää reilu kaks tuntia, se alku onkin pikkasen tylsä mut se menee kyl sitten mielenkiintosemmaks. parhaimpii sota elokuvii mitä on!!!
Tuntemattomassa sotilaassa Väinö Linna kuvaa varsin hyvin ja realistisesti jatkosotaa miehistön näkökulmasta. Linna itse oli sotaan mennessään alikersantti reservissä ja komennettiin alikersanttina ryhmänjohtajaksi sotaan. Linna osasi hyvin kuvata sitä mitä yksittäiset henkilöt ajattelivat ja kokivat. Kuvaus on varsin realistinen ja Linna antaa omaa näkökulmaansa suomalaisesta sotilaasta ja Suomen armeijasta: sehän oli perin merkillinen, kun miehet marssivat ja kulkivat kuin joku kulkuriporukka ja järjestyksessä oli usein vakaviakin päällepäin näkyviä vikoja. Ei sellaista armeijaa varmasti ollut nähty, kuten Linna asiaa kuvaakin. Mutta sitten taistelussa ja sodassa suorituskyky oli maailman parasta luokkaa. Senkin Linna kuvaa oikein.
Kuitenkaan Linna ei kykene kuvaamaan sotaa laajemmalta ja korkeammalta näkökannalta, koska oli vain alikersantin tasolla itse ja koki itsekin sodan sieltä ryhmän/joukkueen tasalta. Ei häneltä kukaan olisi voinutkaan odottaa että hän kykenisi ottamaan realistista kantaa sotaan kokonaisuudessaan tai käsittelemään sitä kuten prikaatin komentaja ymmärtää asian. Siis syvällisesti ja monitasoisesti. Linna kykeni luomaan myös johtajien arkkityypit hyvin. Kuitenkin siinä ilmenee mielestäni populismia ja hieman epärealistisuutta. Kansalle on helppoa näyttää että Lammion kaltainen johtaja on ehdottoman huono ja että Koskelan kaltainen johtaja ehdottoman hyvä. Totuus ei vain ole noin mustavalkoinen.
Alikersantin tasolla.Kylläpä lennetään korkealla.Et varmaan tunne edes kyseisen rykmentin tunnusta/numeroa.Tunnen henkilökohtaisesti erään tämän rykmentin veteraanin.Tunsi muuten Viljami Pylkäksen,erään henkilön esikuva Tuntemattomassa,et taida tietää edes sitäkään.
Ryanissa solttujen suolet pursuavat mahasta ulos ja aivot lentelevät kankaalle, sitähän sota on, ei ole vastaavia kohtauksia tuntemattomassa. Sota on siinä suorastaan siistiä.
Tämän Rauni Mollbergin version loppupuoli on hyvää, jos se on sodan kuvausta mitä kenties silloin tapahtui.
Olen katsellut todellisia videopätkiä, joissa tuhotaan tankkeja, rakennuksia, ammutaan siviilejä ja teloitetaan sotilaita. Nämä muutaman sekunnin kuvat ovat vahvempia ja järkyttävämpiä kokemuksia, kuin joku elokuva.
Yes katoin joskus video pätkän jossa tsestseeni sahas kurkun auki venäläiseltä sotilaalta oli aika järkyttävä sillon. Nykysin kun on töissään nähny kaikea pahaa se ei enää järkytä