Kyllähän se vielä harmittaa ku kohta 18 ja on vielä poikamies :) Noh elämä on tämmöstä välillä.
Sitä tahtoo ollan sen verran ujo on että ei ole pokkaa mennä iskemään pimuja. Vähä vaikea silleesä.
Itte en ole koskaan ollut kenenkään kanssa. En edes kissaillut ketään. Oishan se jo nyt aika ja kyllä seuraavan 5 vuoden aikana on tehnyt monesti mieli :)
Sitäku ollaan oltu syntymästä asti kuitenkii kovasti tyttöjen perään.
Ihminen kyllä kaipaa kumppania. Se on kyllä ihan tosi asia.
Noh elämä on elämää ja elätään kun parhaaksi sen näen. Ootellaan ja antaa onnen mukana tulla. Ei sitä vielä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
Sitä tahtoo ollan sen verran ujo on että ei ole pokkaa mennä iskemään pimuja. Vähä vaikea silleesä.
Itte en ole koskaan ollut kenenkään kanssa. En edes kissaillut ketään. Oishan se jo nyt aika ja kyllä seuraavan 5 vuoden aikana on tehnyt monesti mieli :)
Sitäku ollaan oltu syntymästä asti kuitenkii kovasti tyttöjen perään.
Ihminen kyllä kaipaa kumppania. Se on kyllä ihan tosi asia.
Noh elämä on elämää ja elätään kun parhaaksi sen näen. Ootellaan ja antaa onnen mukana tulla. Ei sitä vielä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä se on asia niin, ettei tuossa iässä vielä tajua miten ihanaa oikea seurustelu on. Seksikin tuntuu paremmalta kun rakastaa.
Mun mielestä sun täytyis pitää rimaa korkealla, eikä panna ihan mitä vaan. Joku nainen vielä saattaa kummasti arvostaa.
"Joku nainen vielä saattaa kummasti arvostaa."
Tuollaista minäkin olen kuullut jo niin kauan, etten muistakaan. Kumma vaan, sitä jotakuta naista ei näy, eikä kuulu. Ja poikuus on tallella vielä 25-vuotiaanakin.
28v neitsyt, ei minkään tason kokemusta seurustelusta, asia ei kuitenkaan voisi vähempää kiinnostaa... omanikäiset naisetkin on kohta pahasti rupsahtaneita ja nuorempia varmaan kiinnostaa ihan hemmetin paljon. :D
Ja nyt kuvittelet että aikuinen ihminen muka ei pystyisi rakastamaan tuossa iässä? Siinäpä taas ikärasisti paikalla.
Meganaiselle.
Kyllä minustakin on karhunpalvelus uskotella nuorelle sällille, että kyllä sitä myöhemmin kohtaa vielä jonkun. Ei se ollenkaan niin selvää, että jos 18-vuotiaana jää jalat ristissä odottelemaan "parempia aikoja", niin löytyy joku. Ei minullakaan ole löytynyt, ja siitä on pian 6 vuotta kun olin 18-vuotias. Nykyään kaduttaa, etten ollut silloin nuorena aktiivinen, ja että kuuntelin kaiken maailman "kyllä sinullekin on jossain joku"-soopaa. Vanhemmiten seurustelunkumppanin löytäminen ei käy ainakaan helpommaksi, jos ei ole aiempaa kokemusta, vaan saa kokea suoranaista syrjintää: "jotain vikaahan tuossa on oltava, kun ei ole aikaisempia suhteita". 18-vuotiaana ei vielä ole hätää, mutta kyllä minä sanoisin, ettei kannata olla tarttumatta tilaisuuksiin pitää viatonta hauskaa vielä kun on nuori ja on siihen mahdollisuus, niin ei tarvi olla tiellä katkeruuteen ja todelliseen ikipoikamiehen elämään, jossa koko elämän kestävä täysselibaatti alkaa olemaan huomioonotettava mahdollisuus.
Miksi neitsyttytöt ja pojat ovat katkeroituneet jo alle 20v? "Kyllä se elämä tällästä on" "pitää sitten vietää elämä yksin", puhutaan kuin vanhat akat ja ukot. Ehditte katkeroitua myöhemminkin, sen takaan, joten nauttikaa nuoruudestanne. Se on ohimenevä aika. :)
Kaitpa se johtuu siitä, että ympärillä on niin paljon seksiä. Kyllä minäkin 18-vuotiaana olin surkeana siitä, että suurimmalla osalla ikäisistäni tuntui olevan aktiivinen seksielämä, kun itselläni ei ollut mitään tietoakaan tai sen kummemmin toivoa edes yksinkertaisesta "pidetään toisiamme kädestä kiinni"-suhteesta. Minustakin kyllä tuo katkeroituminen kuulostaa hieman yliampuvalta, neljännesvuosisadan kestävää selibaattia ja sinkkuutta lähestyttäessä alkaisi vasta olemaan aihetta katkeruuteen :) Nuoruuttaan ei siihen kannata käyttää, varsinkin kun se syö entisestäänkin niitä mahkuja saada jotain säpinää. Teinimasennuksen kyllä ymmärrän erittäin hyvin, ja aina harmittaa nähdä nuorten ajautuvan siihen, kun muistaa miten vaikeaksi se elämä sitä myötä muuttuu.
Niin, sitä ehtii katkeroitua myöhemminkin. Jos vielä 25v ei ole mitään kokemusta niin sitten voi jo tosissaan alkaa miettimään miksei ja tehdä jotain asian eteen. :) Ei se voivottelu tee muuta kuin pahenna asiaa. Ei pidä heittää kirvestä kaivoon, niin ei saa mitään.
Itsekkin ihmettelen katreroituneita tyttöjä. He kyllä saavat neitsyytensä pois jos vain haluavat. Ei tarvitse kun mennä baariin istumaan. Miehillä tilanne on toinen koska jos he eivät tee mitään mitään ei myöskään tapahdu. Jos on 18v neitsyt niin on myös todennäköistä että on myös 20v neitsyt,koska edessä on armeija ja töiden ja opiskelun alkaminen. Armeijan aikana harvemmin poikuutta menetetään koska se naisen halu näkyy kilometrien päähän. Opiskelujen ja töiden alkaminen vie taas oman energiansa eikä välttämättä jaksa panostaa naisten iskemis taitoihin. Sitten elämä rullaakin samoja rutiineja toistellen kunnes huomataan että olla 25 eikä ketään näy vierellä ja naiset varmasti katsovat kieroon jos on neitsyt vielä tuossa iässä.
Sama juttu täällä, mutta eipä ole mikään kiirekään :) tosin neitsyyden viejiähän olis ollut, vaan eipä mulle mieleistä. yhen yön jutut ei oikeen kiinnosta. paria märkää ja limaista suudelmantynkää lukuunottamatta olen myös täysin kokematon. enkä ole ainut.
sitä parempaahan se (toivottavasti) on, mitä kauemmin odottaa !
"tosin neitsyyden viejiähän olis ollut"
:)
ite menetin se vasta 24-vuotiaana. Sen jälkeen pesää on tippunutkin liiankin kanssa. Ei paineita kannata kuiteskaan ottaa..