Kokoomus liittää Suomen Venäjään
Kirjoittanut: Systemaattisesti 27.3.2006 klo 10.55
Kyllä näin on. Katsokaa miten systemaattista on Kataisen-Niinistön ja bolshevikkijoukkonsa toiminta.
Puolustuskykyä he ovat ajamassa alas. Yrityksiä he ovat ajamassa pois Suomesta. Maatalouden he haluavat ajaa alas, jotta kriisiaikana Suomen joutuisi täysin riippuvaiseksi ulkopuolelta tulevasta avusta ja näin tuhoutuisi.
He haluavat ajaa Suomen alas, jotta kansa tuhoutuisi.
He haluavat tehdä Suomen yhä riippuvaisemmaksi Venäjästä ja Venäjän energiasta.
Ettekö näe mitä myyräntietä Halonen tekee isänmaamme tuhoamiseksi. Miten te ette näe? Katainen, Niinistö. Vihaan syvästi heitä kaikkia, niin syvästi vihaan. Kumpa pääsisimme heistä. Miksi noita maanpettureita ei viedä oikeuden eteen ja tuomita. Maanpetturuus on ankarin rikos, kuitenkin nuo bolshevikit saavat hallita. Bobrikov ja Mannerheim tulkaa takaisin!
Kirjoittanut: Systemaattisesti 27.3.2006 klo 10.55
Kyllä näin on. Katsokaa miten systemaattista on Kataisen-Niinistön ja bolshevikkijoukkonsa toiminta.
Puolustuskykyä he ovat ajamassa alas. Yrityksiä he ovat ajamassa pois Suomesta. Maatalouden he haluavat ajaa alas, jotta kriisiaikana Suomen joutuisi täysin riippuvaiseksi ulkopuolelta tulevasta avusta ja näin tuhoutuisi.
He haluavat ajaa Suomen alas, jotta kansa tuhoutuisi.
He haluavat tehdä Suomen yhä riippuvaisemmaksi Venäjästä ja Venäjän energiasta.
Ettekö näe mitä myyräntietä Halonen tekee isänmaamme tuhoamiseksi. Miten te ette näe? Katainen, Niinistö. Vihaan syvästi heitä kaikkia, niin syvästi vihaan. Kumpa pääsisimme heistä. Miksi noita maanpettureita ei viedä oikeuden eteen ja tuomita. Maanpetturuus on ankarin rikos, kuitenkin nuo bolshevikit saavat hallita. Bobrikov ja Mannerheim tulkaa takaisin!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi reppana parka. Noin käy kun uskoo loputtomiin vasemiston propagandaa ja agitaatiota. Oppii osoittamaan kaikki syytökset oikeistoa kohtaan, vaikka syypäät todellisuudessa löytyy omien riveistä. Nurinkurista tuollainen. Eikö sinusta?
-
Kokoomuksen tämän vaalikauden tavoiteissa lukee näin:
1. Suomi vahvistaa asemaansa Euroopan ytimessä
Suomen asema Euroopan myönteisenä jatkuvassa muutoksessa turvataan. Euroopan unionin syventyessä ja laajentuessa, Naton kehittyessä ja laajentuessa sekä Venäjän ja lännen suhteiden tiivistyessä Suomi arvioi tarvittaessa uudelleen omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa.
EU:n vahvistuminen hyödyttää pieniä maita. Suomi kehittää osaltaan unionia entistä avoimemmaksi, tuloksekkaammaksi ja kansainvälisesti vahvemmaksi jäsenvaltioiden ja kansojen liitoksi. Keskeistä on unionin ydintehtävien määrittely ja toiminnan tehostaminen. Jäsenvaltioiden ja unionin välistä tehtäväjakoa selkeytetään sekä kansalaisten unionia kohtaan tuntemaa luottamusta vahvistetaan kansallisista arvoista lähtien.
Eurooppalaiset asiat valmistellaan ja niistä päätetään EU:ssa yhteisiä pelisääntöjä kunnioittaen. Näin pienen jäsenmaan edut tulevat parhaiten huomioiduksi. EU:n instituutioiden vahva asema ja päätöksentekojärjestelmien tehostaminen sekä jäsenvaltioiden välinen tasavertaisuus ovat tästä syystä maamme etujen mukaisia tavoitteita seuraavassa EU:n hallitusten välisessä konferenssissa.
Maamme hallitus laatii selkeän strategian siitä, mitä Suomi tavoittelee seuraavalla EU:n rahoituskaudella 2007-2013. Tällöin arvioidaan myös ennakkoluulottomasti yhteisen maatalous- ja aluepolitiikan sekä niiden rahoitusperustan uudistamista. Kansalliset erityisintressimme turvataan samalla kun kannamme vastuuta meitäkin hyödyttävistä unionin yhteisistä eduista.
2. Suomen turvallisuudesta huolehditaan laaja-alaisesti
Suomen maanpuolustuksen uskottavuudesta pidetään huolta. Puolustusjärjestelmää ja kokonaismaanpuolustusta kehitetään uudet - myös muut kuin sotilaalliset - uhat ja turvallisuuspolitiikan eri linjavaihtoehdot huomioiden. Tämä asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi kun valtioneuvosto valmistelee vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoaan.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjavaihtoehtoja tarkastellaan analyyttisesti ja avoimesti. Valinta sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen välillä tehdään perusteellisen selvityksen pohjalta. Turvallisuusratkaisun valinnassa pyritään laajaan kansalliseen yhteisymmärrykseen.
Eurooppalaisten kriisien tehokas torjuminen on Suomenkin etu. Suomi tukee EU:n oman kriisinhallintakyvyn kehittymistä, joka tukeutuu tarpeen mukaan jo olemassa oleviin Naton rakenteisiin. Suomi edistää myös määrätietoisesti EU-yhteistyötä järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta, terrorismia ja laitonta maahanmuuttoa vastaan.
Hyvät naapuruussuhteet ja vakauden vaaliminen lähialueillamme ovat turvallisuutemme kivijalka. EU:n ja Naton laajeneminen Itämeren alueella lisää vakautta ja vahvistaa taloutta ympäristössämme. Suomi tukee tätä kehitystä. Läheinen yhteistyö muiden Pohjoismaiden ja jatkossa myös Baltian maiden kanssa on Suomelle voimavara myös EU:n päätöksenteossa. Suomi panostaa lisäksi jatkossa voimakkaasti hyviin kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa. Yhteistyön tavoitteena on myös Venäjän lähentäminen eurooppalaiseen ja euroatlanttiseen yhteyteen.
3. Yhteistyöllä parempi maailma
Suomi antaa tukensa kansainvälisille demokratiaa, ihmisoikeuksia, markkinataloutta, vapaakauppaa ja kehitysmaiden asemaa edistäville monenkeskisille järjestelyille. Olemme aktiivisesti mukana maailman demokraattisten valtioiden rintamassa puolustamassa yhteisiä arvojamme terrorismia, totalitarismia ja erilaisia ääriliikkeitä vastaan.
Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista jatketaan. Kehitysyhteistyössä erityistä huomiota kiinnitetään tyttöjen ja naisten asemaan sekä koulutukseen. Apua kohdennetaan sellaisiin maihin, joilla on aitoa pyrkimystä edistää ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja markkinatalouden toteutumista. Teollisuusmaat antavat raskaasti velkaantuneiden kehitysmaiden kaupalliseltakin pohjalta myönnettyjä vientiluottoja anteeksi ja avaavat omia markkinoitaan niiden tuotteille. Kaupan ja investointien vapauttaminen ovat välttämättömiä kehitysmaiden olojen paranemiselle ja kestävän kehityksen toteutumiselle globaalisti.
Elinympäristöömme vaikuttavia ilmasto- ja vesikysymyksiä ratkaistaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi korostaa ympäristöasioiden painoarvoa Itämeren maiden yhteistyön lisäksi myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikassa. Suomi jatkaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisten tavoitteiden toteuttamista niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.