Hedelmäkaruselli villitsee ikään katsomatta
Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle. Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle. Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat.
Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät. Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen.
Miksi ihminen pelaa? Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi. Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi. Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi.
Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen.
Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella. Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina. Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.
Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa, kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan. Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden. Tämän viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.
Ilkka Luoma
Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle. Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle. Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat.
Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät. Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen.
Miksi ihminen pelaa? Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi. Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi. Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi.
Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen.
Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella. Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina. Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.
Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa, kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan. Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden. Tämän viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.
Ilkka Luoma
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asiaan minulla ei ole mitään lisättävää...
Tekstisi oli vain niin suuri lukunautinto täällä lyhyitten, ytimekkäitten ja kärkkäitten tekstien joukossa.
:)
Lotto on hyvin suosittu viikonloppuhimo hyvin monille... pelaaminen tuottaa aina, ... valtiolle jaettavaksi eteenpäin poliittisilla päätöksillä.