Suomeen rakennettiin ristiretkien jälkeen useita kivikirkkoja joihin uskonnollisten kuvien lisäksi koristeltiin myös vaakunoita.
Ketkä rahoittivat pystytyksen ja mitä tämä kehitys tavoitteli, vallan ja kirkon yhdistämistä ristiretkihengessä?
Ketkä rahoittivat pystytyksen ja mitä tämä kehitys tavoitteli, vallan ja kirkon yhdistämistä ristiretkihengessä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
No kukahan niitä kivikirkkoja rakenteli ...
Koita arvata.
tietenkin, hä?
http://www.suol.fi/raamattunet/raunikko.html
http://www.nba.fi/fi/mjhkohteethame
Paljon yksinkertaisemmat syyt määrittelivät kivikirkkojen rakentamista, kuin joku 'ristiretkihenki'.
Euroopassa ja Suomessa kaikkein merkittävimmät kirkot rakennettiin pääosin vapaaehtoisvoimin. Vain kovimmat ammattilaiset (esim. muurarit, jotka tuolloin olivat sekoitus arkkitehtiä ja rakennusmestaria) saivat vakinaista palkkaa vaivoistaan. Muut tekivät työn yhteisönä ja esim. Euroopan suurimmat katherdaalit ja Pietarin Kirkko ovat vapaaehtoisten rakentamia.
Mitä taas syihin tulee, niin kokolailla kaikki uskonnolliset ym. muistomerkit Stonehengestä Eifel torniin ovat rakennettu samasta syystä, eli 1/4 uskontoa tai nationalismia, 1/4 halua jättää ikuinen jälki maailmaan ja 2/4 puhdasta näyttämisen halua.
Pitäähän kylän kirkon näyttää paremmalta, kuin noiden naapurikyläläisten. Lisäksi kauppias voi hyvinkin lahjoittaa veistoksen, joka esittää neitsyt Mariaa, mutta jolla kauppiaan vaimon naama.
Näin rakennettiin useimmat kirkot keskiajalla, jolloin rahaa tai palkkatyötä ei ollut olemassa. Olisi myös väärin olettaa, että ihmiset pakotettiin tähän. Tietenkin nykyihmistä yhteisöpainostus kammottaa, mutta tuolloin ajateltiin kylän ja perheen tulevan ennen yksilöä, joten se kuului osana elämään.
Missään tapauksessa kyseinen toiminta ei ollut kirkon keksintö. Uskonnollisia muistomerkkejä oli rakenneltu samaan tapaan jo 3000 vuotta ekr. Muistomerkit rakennettiin aina valtauskonnon nimissä, luullakseni siksi, ettei haluttu suututtaa jumalia/henkiä tai vastaavia, mutta silti rakennettiin jotain joka olisi pysyvää ja siten taistelisi aikaa vastaan. Aika onnistunutta, kun ajattelee Pyramideja ja Stonehengeä, 5000 vuotta vanhoja ja yhä seisomassa aikaa vastaan.
rakennutti Suomeen?
Viitteitä on Viron ja Ruotsin suuntiin.
Dominikaanit?
Miten rakennettiin tavalliset kivikirkot pikkukuntiin? Luultavin teoria on aina yksinkertaisin.
Eli. Alkuperäinen puusta rakennettu kirkko otti ja paloi poroksi. Tätä sattui, kun ainoa lämmitys ja valaistus menetelmä oli avotuli, joskin salaman tuho tai yli porhaltava metsäpalo olisivat myös aivan mahdollisia lähtökohtia.
Pitäjä kuitenkin tarvitsee kirkon, joten useimmissa tapauksissa rakennettiin vastaava tilalle. Mutta joskus paikalla sattui olemaan joku, jolla oli tarmoa, kunnianhimoa ja puhetaitoja. Esimerkiksi pappi, suurtilallinen tai pitäjän maallinen johtohahamo. Jolla on suunnitelma.
Eli hän haluaisi rakentaakin kirkon kivestä ja todistelee muille hankkeen mielekkyyttä. Kivikirkko ei syty tuleen ja lisäksi se toisi mainetta ja 'turisteja' pitäjään. Eri tekijöistä riippuen (onko kirkko palanut kahdesti miesmuistiin, onko pitäjässä kauppiaita, jotka näkevät taloudellista hyötyä, haluaako pitäjä mainetta jne. jne.) työ lopulta päätetään aloittaa.
Päinvastoin kuin nykyään, melkein kaikki tehdään rahatta. Keskiajan ihmiset olivat taito-ihmisiä nykyajan tieto-ihmisiin verrattuna. Heillä oli kaikkeen päähämme ahdetun tiedon sijasta päähän ahdettuja taitoja. Esimerkiksi maatalo pystyi valmistamaan kaiken tarvitsemansa itse, kenties suolaa ja rautaa lukuunottamatta, mikä on melkoinen osoitus taitojen määrästä, joka oli pieneenkin yhteisöön ahdettu.
Tälläinen yhteisö kun päättää rakentaa kirkon, se ei tarvitse ulkopuolista 'rakennuttajaa'. Se jää sunnuntaisin tekemään sitä kirkkoa kirkonmenojen jälkeen, jotka luultavasti pidettiin väliaikaisessa kirkossa. Tai yhtähyvin pappi saattoi päättää, että työ korvasi kirkonmenot.
Louhos avattiin itse, kivet siirrettiin itse, rakennustelineet, ruuat työväelle, kaikki tehtiin paikanpäällä sellaisena, mitä nykyään kutsuttaisiin talkoiksi. Ainoat, johon saatettiin tarvita rahaa oli mestari muurarin palkkaaminen, joka oli kiertelevä (tai 'vapaa', josta Vapaamuurarit) ammattilainen ja omasi jo Rooman ajoilta lähtöisin olevia rakennusteknisiä niksejä, jotka siirtyivät mestarilta kisällille. Hän osasi suunnata kirkon laivan auringon mukaan oikein ja tiesi miten tehdä kirkon kulmista täsmälleen suorakulmaiset ja miten holvi pystytään rakentamaan. Hän oli siis hivenen lähempänä tieto-ihmistä ja siksi rahan arvoinen, joskin myös hän sai palkkansa yleensä ylläpitona ja maataloustuotteina tai kankaana.
Myös koristeita saatettiin ostaa, esimerkiksi puuveistoksia ja maalauksia, mutta yleensä pitäjästä löytyi aina joku, joka sellaiset teki.
Tämä on luultavin selitys. Ei Ruotsin kuningasta kiinnosta pätkääkään, millainen kirkko Pälkäneellä, tai Tampereen Messukylässä on. Eikä sen enempää Dominikaanejakaan. Mutta Pälkäneeltä ei ole hirvittävä pitkä matka Messukylään ja siinä on vielä yksi selitys kivikirkoille. Kumpi rakennettiin ensin, sitä en tähän hätään viitsi selvittää, mutta toisesta kunnasta käytiin varmasti katsomassa moista ihmettä, kun se oli valmis.
Ja kun todennäköisyykien mukaan ennemmin tai myöhemmin oma kirkko paloi poroksi, niin sitten rakennettiin uusi kivestä, ihan jottei hävittäisi naapuripitäjälle. Kateus on kantava voima, kun puhutaan ihmisistä.
Niistä Dominikaaneista. Dominikaanien ainoa yhdysside on tassun kaiverrus Pälkäneen kirkon ovenpielessä ja kuka hyvänsä päätelmän on tehnyt, on tehnyt sen näin: Tassu = Koira = Dominius Canes = Dominicanes. Eikö yhtähyvin, Tassu = Kauppias Tassun puumerkki, sen joka lahjoitti uuteen kirkkoon alttaritaulun?
Tietenkin Dominikaanit rakensivat kirkkoja, mutta ajatus heistä kiertelemässä ympäri Suomea tätä tarkoitusta varten on todistamaton ja aika hatara. Kirkothan rakennettiin sen jälkeen, kun Suomi jo oli Länsikristitty maa ja joka pitäjässä oli jo kirkko ja pappi, eikä niiden rakentamisen syitä siten voi mielestäni pitää mitenkään kristinuskon levityksen tai kirkkojen kilpailun merkkeinä. Eli pysyn alkuperäisessä väitteessäni, kyseessä on tietyssä mielessä pelkkä näyttämisen halu.
siitä, että saksalaisen ritarikunnan jäseniä on tullut lahden yli Suomeen.
"Suomen" kivikirkko on maahanmuuttajien rakennuttama.
Perustele, käytettiinkö kirkkojen rakentmiseen esim. ulkomaista työvoimaa ...
Vai ohjattiinko Suomeen mahdollisesti Eurooppalaisten kirkkojen verovaroja ...
Vai oliko mahdollisesti raaka-aineet tuotu tullitta maahan ...