Vanhasen naisseikkailu

Kumpi on tärkeämpi IS Pravda?

Mitä köyhyyttä kansalle jaetaan. Paljonko nopean toiminnan joukot maksaa.

Katso eduskunta.fi
2116
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Valtioneuvoston viestintäyksikkö
21.3.2006 16.28
Hallitus sopi vuosien 2007 - 2011 menokehyksistä: työllisyys edelleen ykkösasiana
Sopiessaan valtion lähivuosien menoista kehysriihessään hallitus painotti päätöksissään edelleen koko vaalikauden ykköstavoitettaan eli työllisyyden kasvua. Hallitus vauhdittaa työllisyyskehitystä muun muassa laskemalla työvaltaisten palvelualan yritysten arvonlisäveroa ja tehostamalla kaavoitus- ja asuntopolitiikkaa.

Työllisyys lisääntyi viime vuonna ja hallituksen työllisyyttä ja talouskasvua tukevat toimenpiteet viittaavat myönteisen kehityksen jatkumiseen myös tänä ja ensi vuonna. Hallituskauden aikana on hyvät mahdollisuudet päästä liki hallitusohjelmassa asetettuun 100 000 uuden työpaikan tavoitteeseen. Ensi vuonna työllisyysasteen ennakoidaan nousevan 69,2 prosenttiin sekä työttömyysasteen laskevan 7,5 prosenttiin.

Työvoiman väheneminen yhdessä korkean rakenteellisen työttömyyden kanssa on keskeinen talous-kasvua rajoittava tekijä keskipitkällä aikavälillä. Talouskasvun turvaamisessa keskeisiä tekijöitä ovat työllisyysasteen nostaminen sekä työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden parantaminen, julkisten menojen kasvun hallinta ja julkisen talouden tuottavuuden parantaminen.

Vaikka työllisyyskehitys on ollut myönteistä, eräät yksittäiset elektroniikka- ja metsäteollisuudessa ilmoitetut yt-neuvottelut saattavat johtaa laajamittaisiin irtisanomisiin. Hallitus pitää tärkeänä, että neuvotteluissa etsitään kaikki keinot irtisanomisten välttämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Hallitus varautuu tukemaan vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja paikkakuntia harkinnanvaraisten rahoitusavustusten sekä koulutus-, työllisyys- ja investointitukien avulla.

Asuntopolitiikan tehostamiseksi hallitus antaa kaavoituksen sujuvuuden lisäämiseen tähtäävät lakiesityksen eduskunnalle kuluvan vuoden kevätistuntokaudella maaliskuulla mietintönsä jättäneen tonttitarjontatyöryhmän esitysten pohjalta. Hallitus keskittää Helsingin seudulla olevan, asuntorakentamiseen soveltuvan valtion kiinteistöomaisuuden omistajahallinnan Senaatti-liikelaitokselle, tarkoituksena kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen. Tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa kuntien kanssa käytäviä neuvotteluja. Samalla hallitus edellyttää seudun kuntienyhteistoimintaa valtion kanssa asuntotuotannon edistämisessä.

Työllisyyden tukemiseksi hallitus on päättänyt, että Suomi osallistuu EU:n työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokantakokeiluun kampaamo- ja parturipalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden osalta.



Maaseudun kehittämisvarat

Hallitus toimii neuvotteluissa EU:n komission ja jäsenmaiden kanssa sekä päättäessään omista ratkaisuistaan siten, että uudesta rahoituskaudesta 2007-2013 aiheutuvat vaikutukset viljelijöiden tuloihin jäisivät mahdollisimman pieniksi.



Valtiontalouden kehys vuosille 2007 - 2011

Hallituksen nyt sopima menokehys vuodelle 2007 on 30 211 miljoonaa euroa, 31 009 miljoonaa euroa vuodelle 2008, 30 974 miljoonaa euroa vuodelle 2009, 30 994 miljoonaa euroa vuodelle 2010 ja 31 012 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Menokehykseen sisältyy noin 3/4 valtion talousarvion määrärahoista.

Hallituksen kehyspäätöksellä ei muuteta aiempaa kehysmenojen kokonaistasoa koskevaa linjausta, vaan tarkistetaan vaalikauden kehys teknisesti vastaamaan vuoden 2007 hinta- ja kustannustasoa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia.

Menokehyksissä pysyminen edellyttää, että valtiontalouden kokonaiskehyksen ja hallinnonalojen kehysten yhteissumman väliin jää riittävä liikkumatila poliittista päätöksentekoa ja uusia, lähinnä lisätalousarvioiden kautta toteutuvia menotarpeita varten. Tulevan liikkumatilan varmistaminen vaatii pidättyvyyttä kaikkien menolisäysten suhteen sekä toimia menojen vähentämiseksi. Kehyspäätöksessä hallinnonaloille kohdennetaan menojen vähentämisehdotuksia yhteensä noin 146 miljoonaa euroa vuodelle 2007. Lisäksi harkinnanvaraisiin määrärahoihin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehdä hintatason muutokseen perustuvia tasokorotuksia. Jakamaton varaus vuodelle 2007 on kuitenkin edelleen vain 139 miljoonaa euroa. Seuraavaan vaalikauteen kuuluvien vuosien 2008-2011 jakamattomaksi varaukseksi on jätetty 300 milj. euroa vuosittain.

Hallitus on tehnyt eräitä linjauksia hallinnonalojen määrärahoihin. Hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteena on kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

Hallitusohjelmaan ja kehityspoliittiseen ohjelmaan kirjattu tavoite on edelleen hallituksen poliittinen tavoite. Hallitus kuitenkin katsoo tarkoituksenmukaiseksi, että kehitysyhteistyön kasvuluvuista seuraavalle vaalikaudelle päätetään vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusohjelma- ja kehysneuvotteluissa eikä siksi sisällytä tähän kehyspäätökseen vuosia 2008-2011 sitovia lukuja kehitysyhteistyön osalta.

Kehyspäätökseen ei sisälly tässä vaiheessa uusia väyläinvestointeja. Hallitus arvioi kuitenkin eduskunnan asiaa koskevan lausuman mukaisesti mahdollisuudet uusien väylähankkeiden aloittamiseen vuosina 2007 ja 2008 päättäessään esityksestään vuoden 2007 talousarvioksi ottaen huomioon valtiontalouden liikkumavaran ja mahdolliset valtion omaisuuden myynnistä kertyneet tulot.

Hallitus on hallitusohjelmaa täydentäen sopinut, että vuoden 2006 osakemyyntitulojen 500 miljoonan euron ylittävältä osalta voidaan käyttää enintään 20 prosenttia kertaluonteisiin lisämenoihin aiemman 10 prosentin sijaan. Näitä voivat olla lähinnä infrastruktuuri-investoinnit sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen.



Tuottavuutta hyvää henkilöstöpolitiikka noudattaen

Lähivuosina odotettavissa oleva väestön ikärakenteen muutos merkitsee työvoiman tarjonnan kääntymistä laskuun. Julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen on välttämätöntä paitsi julkisen talouden tasapainon myös talouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottavuutta. Valtionhallinnon tuottavuutta kohennetaan kaikilla hallinnonaloilla toteutettavilla toimilla. Ne perustuvat pääosin ministeriöiden tuottavuusohjelmissa esittämiin hankkeisiin, joista monet ovat jo käynnistyneet. Toimenpiteisiin kuuluu sekä toiminnallisia uudistuksia että tietotekniikan käytön tehostamista. Tuottavuuden paranemisen lisäksi monet hankkeet tuottavat kansalaisille ja yrityksille myös parempaa ja nopeampaa palvelua.

Valtionhallintoon perustetaan jo perustetut palvelukeskukset mukaan lukien viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin periaattein toimivan verkoston.

Hallituksen tarkoituksena on, että valtio kantaa hyvänä työnantajana kokonaisvastuuta henkilöstöstään ja pyrkii turvaamaan työn jatkuvuuden tuottavuuden parantamista ja alueellistamista koskevissa hankkeissa. Henkilöstöä tuetaan sijoittumaan uusiin tehtäviin. Tämän edistämiseksi valtio järjestää valmennusta uuteen työhön siirtymistä varten. Samalla näiden periaatteiden toteutuminen edellyttää henkilöstöltä valmiutta muutoksiin ja siirtymistä uuteen yksikköön tai uusiin työtehtäviin omalla työssäkäyntialueella.



Suomi mukaan työvaltaisten palvelualojen alv-kokeiluun

Suomi osallistuu EU:n työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokanta -kokeiluun kampaamo- ja parturipalveluiden, sekä pienten korjauspalveluiden (polkupyörien, kenkien, nahkatavaroiden, vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus) osalta. Näiden palveluiden verokanta lasketaan 22 prosentista 8 prosenttiin vuoden 2007 alusta lukien. Arvonlisäveronkannan alentamisen arvioidaan vähentävän valtion arvonlisäveron tuottoa noin 40 milj. eurolla.

Pientalojen lämmitystapamuutosinvestointeja uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käytön edistämiseksi tuetaan energia-avustuksella vuosina 2006-2007. Tarkoitukseen kohdennetaan energia-avustusta kehysten mukaisen määrärahan sisällä. Pellettivaraston rakentamisen työkustannukset otetaan kotitalousvähennyksen piiriin.



Valtiontalous tasapainossa

Ennakoitua paremman tulokehityksen ja maltillisten menolisäysten johdosta valtiontalouden ennustetaan olevan kansantalouden tilinpidon käsittein tasapainossa vuonna 2007. Hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikauden lopussa näyttäisi siten olevan saavutettavissa. Talous-, vero- ja tulopoliittiset linjaukset ovat tukeneet myönteistä työllisyyskehitystä ja talouden aktiviteetin kasvu on myös johtanut myönteiseen verotulokehitykseen. Vuonna 2006 valtionvelka säilyy euromääräisesti lähes ennallaan, mutta palaa laskevalle uralle jälleen vuonna 2007. Talouden kasvu ja positiiviset tulonäkymät pitävät valtion velkasuhteen laskussa koko kehyskauden. Bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen ja menojen lisäyspaineet uhkaavat kuitenkin vaarantaa velkasuhteen alenevan kehityksen vuosina 2008-2011.



Kuntatalouden menokehitys avainasemassa

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän edelleen kireänä. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta konkreettisia kuntarakennetta, palvelujen tuotantotapoja ja tuottavuuden parantamista koskevia päätöksiä. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä kuntatalouden rahoitustasapainon turvaamiseksi ja velkaantumisen kasvun rajoittamiseksi.

Valtionapuihin tulevia muita merkittäviä lisäyksiä ovat kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalihuollon hankkeen toteuttamiseen osoitetut lisäpanostukset yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihin vaikuttavat kehyskaudella tapahtuva ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän kehyskaudella 163 miljoonalla eurolla ja vastaavasti opetustoimen valtionosuuksien oletetaan alenevan noin 98 miljoonalla eurolla.

Kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 53 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Äänestä

23.3.06

Hallitus sopi vuosien 2007 - 2011 menokehyksistä: Työllisyys edelleen ykkösasiana
Valtioneuvosto päätti torstaina 23. maaliskuuta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007-2011 ja antoi eduskunnalle asiaa koskevan selonteon.
Kehysriihen tiedote 21.3.

Hallituksen päätös valtiontalouden kehyksistä

Tiedotustilaisuuden äänitallenne 21.3.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Budjettiriihi kirjoitti:

Kumpi on tärkeämpi IS Pravda?

Mitä köyhyyttä kansalle jaetaan. Paljonko nopean toiminnan joukot maksaa.

Katso eduskunta.fi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu