Eipä ole köyhä eikä kallis aika, kun saa juhlia ja vielä yhteisillä rahoilla. Tottahan eduskunnan on noteerattava satavuotisuutensa, mutta nyt rahankäyttö on aivan holtitonta. Ei mikään yksityinen yritys, vaikkapa lehti, maksaisi kuvakirjasta 250 000 euroa (1,5 milj. mk).
On tilailtu uutta oopperaa ja juhlia järjestetään kasapäin. Porin jazzeilla muistetaan kansaakin eli ensi vuoden vaaleja. Juhlintaan valuu yhteensä osapuilleen kuusi miljoonaa euroa!
Mutta kallein ja arveluttavin idea on eduskunnan oma kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos. 50–60 tutkijan toimipaikka maksaa vuodessa kaksi, kolme miljoonaa euroa. Meillä on jo liian monta yliopistoa lukemattomine laitoksineen ja mm. Ulkopoliittinen instituutti.
Poliitikkojen valvoma instanssi tuottaisi sananmukaisesti "tilaustutkimusta". Helsingin yliopiston tyrvääläinen kansleri Kari Raivio on rohjennut tarpeeksi karskisti epäillä kalliin puuhastelun eettistäkin puolta.
Kun paljon puhuttanut metsäsektori työllisti vuonna 1970 noin 206 000 suomalaista, nyt luku on enää rapiat 80 000. Vaikka koko tehdasteollisuus lasketaan yhteen, ei päästä kuin 405 000:een. Maatiloja oli 1970 lähemmäs 300 000, nyt enää 70 000 ja vuonna 2010 vain 55 000. Näin kuihtuu konkreettista lisäarvoa – tavaraa ja ruokaa – tuottavan väestön osuus.
Palvelusektori jää teollisuudesta enää vain noin 20 000 päätä. Kuntien palveluksessa on noin 429 000 eli joka viides palkansaaja ja valtion leivissä on 124 000.
Vuosikymmenen aikana kolmannes kuntien väestä jää eläkkeelle. "Onneksi" käsiä vapautuu muualta. Mutta mistä palkat? Kuntatalouden kaavio on vaikea, kun 30 suurimman kunnan yhteenlasketut menot ovat isommat kuin 400 pienimmän. Pitkä on liitosten tie.
Helsinkiläisen professorin pojalta, kalastaja-kirjailija Pentti Linkolalta, 73, pitää aina kysyä, kun jotakin tapahtuu.
UPM:n irtisanomisuutinen sai Seuran liikkeelle. Linkola tiesi kohta, ettei suuria paperitehtaita olisi pitänyt rakentaakaan, että yltiökapitalismi tuotti – nyt tosin "muhkeata palkkaa ansainneita" – uhreja ja että pääsyyllinen oli Kekkonen, joka pakotti kansan lähtemään pientiloilta tehtaisiin.
Mutta suurelle ajattelijalle lähetetty kutsu Tampereen huhtikuiseen filosofikonferenssiin peruttiin lehtihaastattelun natsisympatioiden vuoksi. Suosituksi tietäjäksi Linkola kohosi 1980-luvulla muun muassa ehdotettuaan yritysten huippujohtajien tappamista. Siihen suhtauduttiin ymmärtävästi toisin kuin nyt ikämiehen arjalaishöpertelyyn.
Erkki Teikari
[email protected]
On tilailtu uutta oopperaa ja juhlia järjestetään kasapäin. Porin jazzeilla muistetaan kansaakin eli ensi vuoden vaaleja. Juhlintaan valuu yhteensä osapuilleen kuusi miljoonaa euroa!
Mutta kallein ja arveluttavin idea on eduskunnan oma kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos. 50–60 tutkijan toimipaikka maksaa vuodessa kaksi, kolme miljoonaa euroa. Meillä on jo liian monta yliopistoa lukemattomine laitoksineen ja mm. Ulkopoliittinen instituutti.
Poliitikkojen valvoma instanssi tuottaisi sananmukaisesti "tilaustutkimusta". Helsingin yliopiston tyrvääläinen kansleri Kari Raivio on rohjennut tarpeeksi karskisti epäillä kalliin puuhastelun eettistäkin puolta.
Kun paljon puhuttanut metsäsektori työllisti vuonna 1970 noin 206 000 suomalaista, nyt luku on enää rapiat 80 000. Vaikka koko tehdasteollisuus lasketaan yhteen, ei päästä kuin 405 000:een. Maatiloja oli 1970 lähemmäs 300 000, nyt enää 70 000 ja vuonna 2010 vain 55 000. Näin kuihtuu konkreettista lisäarvoa – tavaraa ja ruokaa – tuottavan väestön osuus.
Palvelusektori jää teollisuudesta enää vain noin 20 000 päätä. Kuntien palveluksessa on noin 429 000 eli joka viides palkansaaja ja valtion leivissä on 124 000.
Vuosikymmenen aikana kolmannes kuntien väestä jää eläkkeelle. "Onneksi" käsiä vapautuu muualta. Mutta mistä palkat? Kuntatalouden kaavio on vaikea, kun 30 suurimman kunnan yhteenlasketut menot ovat isommat kuin 400 pienimmän. Pitkä on liitosten tie.
Helsinkiläisen professorin pojalta, kalastaja-kirjailija Pentti Linkolalta, 73, pitää aina kysyä, kun jotakin tapahtuu.
UPM:n irtisanomisuutinen sai Seuran liikkeelle. Linkola tiesi kohta, ettei suuria paperitehtaita olisi pitänyt rakentaakaan, että yltiökapitalismi tuotti – nyt tosin "muhkeata palkkaa ansainneita" – uhreja ja että pääsyyllinen oli Kekkonen, joka pakotti kansan lähtemään pientiloilta tehtaisiin.
Mutta suurelle ajattelijalle lähetetty kutsu Tampereen huhtikuiseen filosofikonferenssiin peruttiin lehtihaastattelun natsisympatioiden vuoksi. Suosituksi tietäjäksi Linkola kohosi 1980-luvulla muun muassa ehdotettuaan yritysten huippujohtajien tappamista. Siihen suhtauduttiin ymmärtävästi toisin kuin nyt ikämiehen arjalaishöpertelyyn.
Erkki Teikari
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vietisi ei tule perille, sanat voidaan lukea mutta sisältö puuttuu. Monenlaisia numeroita esität, akaen eduskunnan juhlista. Kustannusarvio tulee palveluntarjoajien tarjouksista järjestelyille, päivän hintatason mukaan, ei muuta. Talkoillako pitäisi hoitaa?
Mitä haluat sanoa näillä ja muilla numeroilla.
Tuottavuus on lisääntynyt vuosikymmenien saatossa, ei tarvita yksinkertaista työtä koska tekniikka hoitaa sen. Kuntia on 444, hevospuomiaikana oli 2 osuuskauppaa joka kunnassa nyt 20 ja vähenevät, haluat kai takaisin siihen.
P Linkolalla on omia julistuksiaan, 1 pitää kutinsa maapallon resurssit eivät kasva.
Mutta ratkaisuja ongelmiin ei kuulu, vain vihjailuja ja vastarintaa, sellainen on helppoa.
Hän höpisee demokratiasta ja totalitäärisestä kontrollista "maailmanhallitus" , täysin vastakkaisia ajatuksista.