Kerron mielelläni!
Kirjoittanut: Sevenistin ex 1.2.2005 klo 15.15
Oon kattonu vierestä kun ex-poikaystävä lähti hullun kiilto silmissä Sevenin toimintaan mukaan, hän oli aivan varma että rahaa tulee pian ovista ja ikkunoista.
Jätkä oli illat tekemässä tätä hommaansa, tuli kotiin yleensä 10 ja 12 välillä. Palkkaahan hommasta ei tullut mutta kun jaksoi uskoa siihen, että joku päivä vielä tulee ja älyttömästi siksi jatkoi.
Rahaa hän pisti palamaan mm. aloituspakettiin, sen lisäksi piti ostaa kaikenlaista "rekvisiittaa" jotta olisi uskottavampi, no uusi puku, salkku ja jotain muutakin, maksoi pääsymaksut "herätyskokouksiin", bensarahat, kun piti ajaa keskustaan pitämään esitelmöintejä, puhelinlaskut aivan järkyttävät, aina noin sadan euron kieppeillä. Näiden lisäksi on muitakin asioita joihin rahaa paloi ja kun ei sitä meinannut riittää normaaliin elämiseenkään, jostain sitä silti sai revittyä Sevenin juttuihin.
Tienasi Sevenillä ehkä muutamia kymmeniä euroja mutta verrattuna välittömiin ja välillisiin kustannuksiin, homma toi persnettoa niin että heilahti.
Noin vuoden ajan jatkui tuo järjetön hypetys, kunnes meno alkoi hiipua, kännykkäliittymienkin kohdalla totesi ajan kuluessa jollekin kaverilleen "eihän ne todellisuudessa ole kovin halpoja..." vaikka alussa nekin olivat "maan edullisimmat". Mikään järkipuhe ei tähän jätkään uponnut ei ennen eikä jälkeen Seveniin liittymisen. Olin alusta asti tätä toimintaa vastaan, oli mielestäni niin järjetön idea mennä mukaan ja laittaa vielä rahojaan peliin!
Vuoden kovan yrittämisen jälkeen kysyin mitä tälle bisnekselle nyt kuuluu niin vastaukseksi sain epämääräistä mutinaa, ilmeisesti alkoi tajuta ettei homma tule tuottamaan ja rahat ovat menneet.
Kyseisenä aikana tämä poika laiminlöi taitavasti myös suhteemme, kun mikään muu ei tuntunut olevan tärkeämpää kuin hilluminen iltamyöhään keskustan baareissa hehkuttamassa tämän systeemin toimintaa muille. Myös viikonloppuisin aikaa meni näiden "bisnesten" kimpussa. Kuinkas kävi, no eipä enää jaksanut katsoa moista helposti höynäytettävää, todella yksinkertaista ja ahnetta ihmistä, jolle raha merkitsee jotain elämää suurempaa. Sai jätkä lähteä. Tarinan opetus: meni rahat, meni akka.
Kirjoittanut: Sevenistin ex 1.2.2005 klo 15.15
Oon kattonu vierestä kun ex-poikaystävä lähti hullun kiilto silmissä Sevenin toimintaan mukaan, hän oli aivan varma että rahaa tulee pian ovista ja ikkunoista.
Jätkä oli illat tekemässä tätä hommaansa, tuli kotiin yleensä 10 ja 12 välillä. Palkkaahan hommasta ei tullut mutta kun jaksoi uskoa siihen, että joku päivä vielä tulee ja älyttömästi siksi jatkoi.
Rahaa hän pisti palamaan mm. aloituspakettiin, sen lisäksi piti ostaa kaikenlaista "rekvisiittaa" jotta olisi uskottavampi, no uusi puku, salkku ja jotain muutakin, maksoi pääsymaksut "herätyskokouksiin", bensarahat, kun piti ajaa keskustaan pitämään esitelmöintejä, puhelinlaskut aivan järkyttävät, aina noin sadan euron kieppeillä. Näiden lisäksi on muitakin asioita joihin rahaa paloi ja kun ei sitä meinannut riittää normaaliin elämiseenkään, jostain sitä silti sai revittyä Sevenin juttuihin.
Tienasi Sevenillä ehkä muutamia kymmeniä euroja mutta verrattuna välittömiin ja välillisiin kustannuksiin, homma toi persnettoa niin että heilahti.
Noin vuoden ajan jatkui tuo järjetön hypetys, kunnes meno alkoi hiipua, kännykkäliittymienkin kohdalla totesi ajan kuluessa jollekin kaverilleen "eihän ne todellisuudessa ole kovin halpoja..." vaikka alussa nekin olivat "maan edullisimmat". Mikään järkipuhe ei tähän jätkään uponnut ei ennen eikä jälkeen Seveniin liittymisen. Olin alusta asti tätä toimintaa vastaan, oli mielestäni niin järjetön idea mennä mukaan ja laittaa vielä rahojaan peliin!
Vuoden kovan yrittämisen jälkeen kysyin mitä tälle bisnekselle nyt kuuluu niin vastaukseksi sain epämääräistä mutinaa, ilmeisesti alkoi tajuta ettei homma tule tuottamaan ja rahat ovat menneet.
Kyseisenä aikana tämä poika laiminlöi taitavasti myös suhteemme, kun mikään muu ei tuntunut olevan tärkeämpää kuin hilluminen iltamyöhään keskustan baareissa hehkuttamassa tämän systeemin toimintaa muille. Myös viikonloppuisin aikaa meni näiden "bisnesten" kimpussa. Kuinkas kävi, no eipä enää jaksanut katsoa moista helposti höynäytettävää, todella yksinkertaista ja ahnetta ihmistä, jolle raha merkitsee jotain elämää suurempaa. Sai jätkä lähteä. Tarinan opetus: meni rahat, meni akka.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Typerä akka yrittänyttä ei saa panna(pihalle)
Kyllä oli uskottava tarina:):):)
ei vois pitää paikkaansa?
Sama kuvio toistuu,veikkaan että juuri ennen Moven oikeudenkäyntiä,S2E kehittyy ja vaihtaa taas nimeä...mikähän on edustajaksi päivityksen ja organisaatio pisteiden uudet nimikkeet?
Se, että VM hörhöllä olisi ollut tyttöystävä XD
Kieltämättä poika porukoissahan he pyörivät.Mitähän nää "kundit" tilailevat aktiivisina Sex Avenuelta?
Pidetäänköhän DTM:ssä lyhkäreitä? = )
Toistan saman, minkä kirjoitin viimeksi kun tarina kerrottiin, vaikka joku sanoi sen osuvammin (tyhmä akka): Mikä tahansa pienyrittäjä tekee työtä juuri samalla tavalla, ja useimmiten hän on tämän lisäksi satsannut ideaansa kymmeniätuhansia euroja.
Tässä (seven-move esim.) riski on pieni, idea ja konsepti valmiina. Se vaati vain työtä. MUTTA: kyllä se vaatii myös että kotikenttä tukee yrittäjää ja ymmärtää mistä on kyse, niin tässä kuin "tavallisessa" yritystoiminnassakin!
Jaaha, että riski on PIENI, kun mielenterveys voi jokaisella mennä, kun saa selville, että on tullutkin kusetetuksi ja ystävät on menetetty sekä rahat.
Vaikeinta tuossa toipumisessa on mielestäni hyväksyä totuus, varsinkin jos on pitkään ollut mukana verkostointimarkkinoinnissa.
perustaa yrityksen, niin kannattaa olla perustamatta.
Kyllähän yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää, että tietää mitä tekee, ja että taustavoimat (perhe) tukee yrittäjää. Jos perustaisi vaikka autokorjaamon tai baarin, historia olisi aivan sama, paitsi että rahallinen riski on tuhat kertaa suurempi kuin NWM:ssa tai NWS-alalla.
Esim. Moven edustaja, joka tekee työtä niin sitoutuneesti kuin tarinan mies, menestyy taatusti, mutta yrityksen rakentaminen vaatii sitoutumista. Ymmärtämätön vaimo tai mies voi kyllä sabotoida yrittäjän menestymismahdollisuudet kokonaan.
Ei voi kun säälittää. Vika ei ole yrittäjässä eikä liikeideassa, vaan siinä, ettei perhe ole ymmärtänyt lainkaan mistä on kyse.
Ennen kuin taas levitätte tällaisia tarinoita, tai samaa tarinaa taas uudelleen, kannattaisi mennä vaikka autokorjaamoon, joka on rakennetty paljain käsin, ja kysyä mitä mahdollinen menestys on maksanut, paljonko yrittäjä on joutunut uhraamaan.
Tilastoiden mukaan on tavallista että pienyrittäjä tekee 70 tuntia työtä viikossa, eikä pidä kuin korkeintaan viikon lomaa.
Wake up to reality, ihmiset!
... mene.
Juttuhan on niin, että mikäli joku aloittaa normaalin yritystoiminnan, niin se on pitkä prosessi. Se kypsyy silleen pikkuhiljaa pääkopassa. Harkitsija hankkii tietoa kaikista mahdollisista paikoista esim. käy keskustelemassa kunnan elinkeinonharjoittamisesta tietävien henkilöiden kanssa, selvittää mahdolliset starttirahat ja muut avustukset, käy ehkä myös pienen "aiotko yrittäjäksi -kurssin", hän myös saa katsoa netistä kaikkea yrityksen perustamiseen liittyvää. Hän on melko varmasti keskustelut perheenjäsentensä kanssa aikeistaan. Näihin kaikkiin menee aikaa.
Mitä tekee VM-hihhuli? Edellisenä iltana joku kymmen vuotta sitten samassa koulussa ollut heppu soittaa ja pyytää kahville. VM-tyyppi lähtee heti. Hän tuleekin sitten kotiin parin tunnin kuluttua silmät onnen kyyneileitä tihkuen ja aivan ekstaasissa. Hänestä on tullut "yrittäjä" parissa tunnissa. Onhan se luonnollista että puoliso saattaa saada sätkyn.
Huomaatko eron?
Ja mitaan ette voi...
en anna kovin paljon arvoa, koska sinä olet niin lukossa ja täynnä vihaa, ettet näe, että maailma on muuttunut. Myöskään vm-edustaja, joka ottaa asian vakavasti, ei lähde sokeana tähän hommaan, vaan hän kouluttautuu ja oppii ja harkitsee ja kulkee määrätietoisesti kohti päämääräänsä. Tulos tulee kuitenkin ainoastaan trial and errorin, eli kantapään kautta. Parasta olisi oppia myös muiden, ei vain omien virheiden kautta. Siihen pyritään Movessa.
Minä en saanut kovinkaan arvokasta yrittäjäkoulutusta yrittäjäksi ryhtymisen yhteydessä, vaikka uusyrityskeskus, te-keskus, eu-projektit ja muut antoivat "koulutusta". Vasta liityttyäni NWS-alaa yritykseni toimenkuvaan, olen saanut arvokasta koulutusta, tietotaito, josta on suoraa hyötyä yritykselleni, siis myös muuhun yritystoimintaani.
Sinä kuvailet ihannetilannetta, yhtä kaukana todellisuudesta kuin täystyöllisyys.
olla, että Sinun ja Sinun kavereiden maailma on noin mustavalkoinen ja kehittymätön, Sinun ei tuolla asenteella ja tyylillä kannatakkaan alkaa pitkäjänteiseen liiketoimintaan.
Mutta tavan henkilö, joka harkitsee yrityksen perustamista, ja omaa mahdollisuuten menestyä markkinointi alalla, saa paljon paremman onnistumis mahdollisuuden NWS konseptilla, kuin normaalin markkinointiyrityksen perustamalla. NWS alalla taloudelliset riskit muuhun yritystoimintaan nähden ovat olemattomat.
Ainoana riskinä voidaan pitää ajan menettämistä, mutta huomioni mukaan suurin osa alalla toimivista ja vielä menestymättömistä ihmisistä on saanut henkistäpääomaa ja positiivisen asenteen elämään.
(Monesta suusta olen kuullut, että kävipä niin tai näin, hetkeäkään en kadu).
Täällä pelotellaan ystävien menetyksellä. Omassa ja läheisteni ympäristössä ei moista ole ollut havaittavissa, päin vastoin. Entiset ystävät ovat samalla tavalla yhteydessä kuin ennenkin, meillä ei ole osto- ja osallistumispakkoa. Ne ihmiset, jotka löytävät meidän valikoimistamme tarpeellisen tuotteen tai palvelun hankkivat sen ilomielin suosittelumme pohjalta.
Suurimpana pääomana tästä toiminnasta on tullut ympärille positiivisten ja iloisten kanssa ihmisten verkko, jotka nauttivat elämästään, tekemisestään ja joiden vanne ei kiristä ensimmäisen vastoinkäynnin jälkeen. Elämä on paljon nautittavampaa kun ei ole kokoajan mielessä, että mistähän nyt pääsisin rutisemaan ja kitisemään, tai kanssa ihmisen päivän pilaaminen pelastaa oman päivän (tuntuuko AdaFlink tutulta).
Jatkoksi tälle kirjoitukselle; verkostomarkkinointi on tavaroiden ja palveluiden jakelukanava, aivan samoin kuin perinteisempi kivijalkakauppa, jos olet kivijalkakauppiaana, menetkö ostamaan tarvitsemasi tuotteet saman alan muusta liikkeestä. (Nämä niin sanotut ''pakko-ostot'').
Hinta- ja laatutasolla keskimäärin ei ole eroa mitä jakelukanavaa käytetään, molemmissa on pakolliset kulunsa. Joillekin ihmiselle merkitsee lisäarvoa, että suosittelija on oma tuttava, ystävä, sukulainen, naapuri tai työkaveri. Joillekin sama asia on tietysti punainen vaate (hyötyykö tuo minun kaveri.............).
Molempia säätelee kuluttajansuojalaki, joka Suomessa on Euroopan kireimpiä ja suojaa asiakkaan edut, jos hän kokee tulleensa väärin kohdelluksi.
Vai että mustavalkoista on vastustajan elämä :D
Toki riski menettää rahaa on suhteessa oikeaan yrittämiseen pieni, mutta jos riski hävitä nekin vähät rahat on liian suuri, ei homma kannata. Turha selittää mitään "oikein tekemisestä" ja "väärin tekemisestä", matematiikan avulla verkostomarkkinointi on jo moneen kertaan todistettu mahdottomaksi tavaksi ansaita.
Onneksi movettajan maailma ei ole mustavalkoinen:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/5/56/B23.land_of_psychedelic_illuminations.jpg/270px-B23.land_of_psychedelic_illuminations.jpg
... arvoa, eikä armoa. Mähän vastasin vaan edelliseen viestiin ja kerroin, jotta mulla on erilainen mielipide asioista ja yleensäkin yrityksen perustamisesta.
Kyllä se maailma muuttuu, mutta tietyt lainalaisuudet eivät muutu. Arvaa naurattaako toi sun kommenttis: """Tulos tulee kuitenkin ainoastaan trial and errorin, eli kantapään kautta"""?
Mä väitän, että perustettaessa yritystä hyvin suunnitellulla aloituksella on "sodasta" jo puolet voitettu. Järkevä, jalat maassa oleva yrittäjä, joka todellakin hakee jatkumoa toiminnalleen, ei lähde yhden illan huu-haa-han mukaan.
Kyllä ensimmäisenä tehtävänä on selvittää esim. kilpailu alalla. Miten markkinoille pääsee sisään? Miten siellä pärjää? Onko tuote sellainen, että sillä pystyy kilpailemaan? Tuotteen käyttäjäryhmät... yms..
Raha ratkaisee. Rahoitusta suunnitellaan ja pähkäillään aivan varmasti. Järkevä yrittäjä-alokas aivan varmasti selvittelee pankkien ja elinkeinoelämää tuntevien kanssa mahdollisuuksiaan.
Varmaankin yrittäjäksi aikovalla on sen tuhat asiaa punnittavanaan, tässä vaan muutamia esimerkkejä. Asioita selvittämällä ei tarvitse ihan kaikkea opetella ja kokea "kantapään kautta". Takapakkienkin sattuessa järkevä yrittäjä on jo niihin ehtinyt ennakoida ja valmistautua.
VM-edustaja nimenomaan lähtee "soitellen sotaan". Ei VM:n rekryissä anneta aikaa miettiä ja pähkäillä asioita, tai ainakin hyvin harva värvääjä antaa aikaa viikkoa, saati sitten kuukautta, asioiden selvittämiseen. Se on yhden... kahden illan hurlum-hei-tunnelman hurmassa tehtävä päätös.
Rohkenetko todellakin väittää, että tossa mun yrittäjyyskommentissani olisi jotain väärää?
Sanoit: """"Sinä kuvailet ihannetilannetta, yhtä kaukana todellisuudesta kuin täystyöllisyys.""""
Eikö siihen ihannetilanteeseen juuri pidä pyrkiä?
Ja mitaan ette voi...
Näköjään sama vastaako näille miten tahansa, asiallisuus ei ainakaan tunnu olevan valttia.
Tosi on, että on moninkertaisesti todistettu NWS alan tuottavuus, jokainen tienaa panoksensa mukaisesti, toiset nopeammin toiset hitaammin.
Ne, jotka, eivät mitään tee eivät voi myöskään ansaita, mutta heilläkin on mahdollisuus vaikka säästää löytämällä uusia ostoskanavia tarvitsemilleen tuotteille.
Erilaisuus on maailmassa rikkaus.
Hyvää elämää Teille kaikille valitsemallanne tiellä!!!
ja siihen pitääkin pyrkiä, täystyöllisyyteen sekä hyvin valmistautuneeseen yrittäjyyteen. Olet siinä oikeassa.
Minä olenkin ryhtynyt tekemään NWS-alaa hyvin valmistautuneena, todella pitkän harkinnan jälkeen, ja erinomaista koulutusta saaneena. Siksi meneekin hyvin.
Valitettavan usein firmat pistää ihmiset pihalle pakottaen niitä "yrittäjyyteen" välttääkseen veroja ja työnantajamaksuja. Tunnen monta sellaista yrittäjää, ja niiden todellisuus on todella kaukana sinun ihannekuvauksesta. Niitä on mm. metsäalalla, rakennuksilla ja pientuotantoalalla.
Kun itse ryhdyin aikoinaan yrittäjäksi, kävin kaikki nämä instanssit läpi, kaikki mainitsemat kuviot analysoitiin ja ideaani pidettiin hyvänä. Ei ollut lainkaan kilpailua alalla, minä itse olin satavarma onnistumisesta. Ongelma vain oli, että asiakaskunta arvioitiin väärin. Konsepti olisi toiminut hyvin jossain taajamassa, muttei millään onnistunut haja-asutusseudulla. Ei ollut odotettua kysyntää. Ihmiset eivät vain käyttäytyneen sillä tavalla kun niiden arvioitiin käyttäytyvän.
Tähän tulee trial and error kuvioon. Kun yksi idea ei toimi, täytyy kokeilla jotain muuta, ja uuden yrityksen rakentamisvaiheen (asiakashankinta) jälkeen on mennyt hyvin.
NWS-alaan olen ryhtynyt muun toiminnan ohella. En kadu. Sen kautta pystyn kohta toteuttamaan sellaisia asioita, jotka olisivat mahdottomia, jos joutuisi tyytymään nykyisen firman puitteisiin.
Kirjoitit näin:
"Takapakkienkin sattuessa järkevä yrittäjä on jo niihin ehtinyt ennakoida ja valmistautua."
90-luvun lama oli takapakki, josta harva selvisi eikä kukaan pystynyt ennakoimaan.
Mottosi, Ada: "Ja mitaan ette voi..." on tässä yhteydessä harvinaisen huonosti valittu.
Me voimme todella paljon ja me myös teemme sen, minkä voimme!
silti katella pelleilyä, hyvä pinna kyllä oli naisella..
----
http://verkostomarkkinointi.blogspot.com/
Nyt näin jälkeen päin voin kertoa että kirjoitin tuon silloin Seven sodan aikana ihan vain häiritäkseni niiden toimintaa. Nyt kun omalla firmalla ei tapahdu mitään, niin samapa tuo on tunnustaakin.
Niin ja en ole nainen enkä edes kenenkään puoliso.
Hauskaa kuitenkin oli.
Ei vaiskaan, kyllä minä nainen olen ja ukko sai lähteä kun kerran yöllä tuli taas sessioista kotiin ja suoraan nukkumaan viereeni. No, kun hän kääntyi huomasin anustapin vielä anuksessa, silloin minulle riitti. Kulkukauppiaan kanssa vielä jaksan mutta homon sellaisen kanssa en...