olen ollut yrittäjänä 10 vuotta ja koko ajan on ollut paljon työtä ja rahaongelmia.kaikki johtuu vain alussa tekemästäni virheestä jota on vaikea korjata.
ongelmana on se että jotta saisin raha-asiat kuntoon minun pitäisi saada takaisin se motivaatio joka oli aikoja sitten aloittaessani.pystyisin työlläni hoitamaan homman kotiin mutta pitkäaikaiset raha ongelmat ovat saaneet motivaation loppumaan.
mikä neuvoksi?
ongelmana on se että jotta saisin raha-asiat kuntoon minun pitäisi saada takaisin se motivaatio joka oli aikoja sitten aloittaessani.pystyisin työlläni hoitamaan homman kotiin mutta pitkäaikaiset raha ongelmat ovat saaneet motivaation loppumaan.
mikä neuvoksi?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Motivaatiosta homma lähtee, mene jollekin kurssille tai jotain. Ei kannata luovuttaa, ei yrittäjät luovuta!!
Virhe tapahtui, kun sosiaalidemokraatit ja SAK saivat vaaleissa luvan jatkaa ylivaltaansa. Motivaatio on loppunut Suomesta, ei vain sinulta. Vaikka taloudessa on kasvua, on järki vähenevä pääoma ja innostus täysi ihme. Suomi olisi tarvinnut tuuletusta, jota eräs eurooppalainen investointipankkiiri meille tarjosi.
Kaikesta huolimatta yritä piristyä ja jatka ahkerointia. Kyllä systeemi vaihtui neukkulassakin.
kokoajan ei ole ollut rahaongelmia,mutta niitäkin aina välillä mutta se kuuluu kai asiaan.
Motivaatio puuttuu tällähetkellä, on täysin nollassa.Tuntuu että tekee niin tai näin ei jaksa.Lisäksi lähipiirissä vakavasti sairastuneita ystäviä,tuttavia.
Koita jaksaa, paistaa se päivä risukasaankin, toivottavasti.Voi kun osaisin antaa jonkin neuvon....
Lohduttavaa nähdä, että samoja fiiliksiä on muillakin. On sunnuntai-ilta klo 21:30. Olen ns. töissäni, perhe-elämä jäi kotiin. Motivaatio on miinusmerkkinen. Akuutteja rahaongelmia ei ole vielä, mutta tiedostan, että ne ilmaantuvat aika pian ellei tahtini muutu. Työt ovat koko ajan mielessä. Kun sitten olen työmaallani, en saa mitään aikaan, koska motivaatio puuttuu. Välillä on draivihetkiä, jolloin teen enemmän kuin esim. viikossa koko aikana. Mutta yleensä silloinkin teen ns. rästihommia.
Työnäni on ajatella ja kirjoitella. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin omanlaisensa inspiraation, joka ei tule pakottamalla, ei ainakaan mulle. Työpöydästä on tullut kaaos, jonka purkaisi vain systemaattinen järjestelytuokio. Ryven kuitenkin itsesäälissä ja suurin piirtein odotan, milloin kaikki viimein levähtäisi silmille. Vielä on tosin saanut jollakin lailla taaperrettua eteenpäin alati tulevien deadlinejen saatossa.
Huomenna on arkipäivä. Monia asioita olisi oltava tehtynä jo huomenna. Tällä hetkellä mietin hakeutumista lääkärille, joka antaisi sairasloman, ensimmäistä kertaa elämässäni. Mietin, että auttaisiko se mitenkään. Jos lekuri sanoisi, että nyt kuukausien stoppi kaikelle työlle, voisin jopa sitä neuvoa noudattaa. Ehkä se, että joku auktori kieltäisi minulta työnteon, olisi pelastukseni.
Nyt vituttaa, olen saamaton, ei jaksa ajatella, kunto on rapistunut, osaksi on alkavaa päihdeongelmaa ja julmetun iso syyllisyys. Kun olen töissäni, on syyllisyyttä siitä, etten vietä perhe-elämää. Kun vietän perhe-elämää, on syyllisyys ehkä vielä suurempi, koska en tee töitäni. Perkeleenmoinen yhtälö.
Kauaa en näin enää jaksa. Ajatusta on kunnollisesta irtiotosta. Vielä en tiedä, joutuuko irtioton tekemään sairaalan kautta. Saa nähdä. Kerron täällä heti, kun olen keksinyt ratkaisun. Itseäni en kuitenkaan delaa, se on selvä, mutta kaikki muut vaihtoehdot esim. kaiken toimistomateriaalin polttaminen ja muu hävittäminen tms. on mielessä. Toisaalta ehkä rakentavimpainkin vaihtoehtoja on olemassa.
Nyt on tilanteesi sellainen että koko hommaan pitää ottaa etäisyyttä.Kannattaisi pitää lomaa tavata uusia ja erilaisia ihmisiä. Sananlasku joka sopisi hyvin kuuluu: Kyllästyy se sikakin samaan ruokaan. Eihän sitä kukaan jaksa, samaa potaskaa vuodesta toiseen. Älä hävitä mitään rahanarvoista, joita voipi joskus myöhemmin hyödyntää.
Jos väsyttää niin käy hakemassa sairaslomaa. Saat kyllä, mielenterveydelliset syyt esim.ettei jaksa.
Saat sairaslomasta ja Kelasta pientä korvausta.
Hyvää jatkoa ja jaksamista. Itse voit vaikuttaa paljon asioihisi.
Vertauksesi kuin täi tervassa on tässä yhteydessä tosi osuva. Siltähän se tuntuu todella, kun ei jaksa vaikka työt ihan huutavat tekijänsä perään.
Katsoin yel-vakuutuksen ehtoja. Näyttää siltä, että sairiskorvausta sieltä saa. Pienen pieni mutta edes jotain. Kunpa olisi vielä jokin lomitussysteemi, jossa uupunut pienyrittäjä voisi tilata lomittajan sovituksi ajaksi. Pitäisköhän perhana sellainen itse laittaa pystyyn... Mm. maatalousyrittäjillä on hienosti järjestetty lomitusjärjestely. Toisaalta maatalousyrittäminen on varsin heterogeeninen sarka, jossa tietynlaista osaamis- ja ammattitaitovaatimusta osataan yhteensopivasti kartoittaa. Täytyy funtsia.
kehitetään parhaillaan. Helsingissä ainakin Yrittäjänaisilla on aiheeseen liittyvä hanke meneillään http://www.yrittajanaiset.fi/helsinki/uutiset.php?aid=4956
Tosin tuo tuskin lohduttaa, jos ei satu olemaan nainen ja helsinkiläinen (vai lieneekö valtakunnallinen hanke, en nyt ehdi tarkistaa).
Kappas. Täytyy miehenä laittaa oma lomitusjuttu. Toisaalta mielelläänhän sitä naisen lomittamaan ottais; ehkä en lomalle jäisikään!
Huhtikuiset tuntosi ovat aika tuttuja. Nyt mennään heinäkuuta, ja jostakin pitäisi löytää motivaatio, valonpilkahdus. Tekstistäsi päättelen, että ollaan samalla alalla. Mitähän sinulle tänään mahtaa kuulua?
Kiitos kysymästä. Ratkaisevaa muutosta ei ole tullut, mutta olen käynnistänyt muutoksen parempaan suuntaan hitaasti. Yritän olla ottamatta kovin työläitä töitä. Yritän olla kotona enemmän. Olen elvyttämässä kuntoiluharrastusta pikkuhiljaa (pakko saada jotain kestävämpää kehitystä tissuttelun tilalle).
Työpöytä on silti aika pahannäköinen. Mutta vähemmän paperia siinä jo on kun ei ole tullut paljoa uutta.
Välillä on heikkoja hetkiä ja sitten jään ikään kuin tuleen makaamaan. Huokailen vaan paperien kanssa eikä saa mitään aikaan. Onneksi nyt kesällä on voinut lähteä vaikka kävelylle jonnekin. Kesäolot ovat näköjään helpompia työtaakkaisellekin.
Muistelen aina vaan enemmän niitä aikoja, kun ihan nuoruudessa ei ollut suorituspaineita, ressiä tms. Oli vaan toinen toistaan mielenkiintoisempia asioita tutkittavana. Sellainen haavemaailma on tavoitteena...
Hyvä, että olet kyennyt ratkomaan ongelmaa. Oma tilanteenikaan ei ole aivan niin toivoton kuin pari viikkoa sitten. Vähän helpotti sekin, että sain mahahaavan kuriin. Luultavasti auttoi kuin vaihdoin päivittäisen kaljan kaurapuuroon. Kaalla alkavat kummatkin .-)
Työkuvioiden suhteen tilanne on se, että olen tarkoituksellisesti hylkinyt asiakkaita, ja nyt en sitten tiedä, mitä lomalta palattuani vääntäisin. Joka tapauksessa lisää etätyön osuutta, mutta siinä on omat riskinsä niin kuin tiedät. Vielä 5 vuotta ja pääsen heikolle itse maksetulle eläkkeelle...
Hienoa, että olet itsekin päässyt eteenpäin. Pienillä muutoksilla saa jotain suurempaa muutosta ajan kanssa. Pienyrittäjä on kuin sammakko, joka laitetaan kattilaan kylmään veteen lieden ollessa vielä kylmä. Tiedossa on, ettei sammakko ikään kuin huomaa veden kuumenemistä kattilassa. Lopulta se keittyy elävältä. Jos taas sammakko laitetaan jo valmiiksi kuumaan veteen, osaa se sieltä hypätä heti pois. Näin olen kuullut enkä missään tapauksessa lähde kokeilemaan viattomilla sammakoilla. Tosin tuo sammakkojuttu on niin monet kerrat ollut mielessä tässä pienyrittäjyydessä.
(Välitieto) Kuntoiluharrastus on kummasti pienentänyt ressiä ja työt ovat aika vähän mielessä.
Niin se on. Olen itsekin ollut yrittäjänä useita vuosia. Välillä on mennyt hyvin ja välillä huonosti, hengissä kuitenkin ollaan. Elämänlaadun kanssa onkin sitten niin ja näin. Alkaville yrittäjille siteeraisin Danten helvetinportin tervetulotoivotusta: "Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää". Niin se on tässä maassa. Yrittäjyydestä kun ei oikein pysty irtautumaan ilman kolhuja. Yritystoiminnan lopettaminen vaatii niin paljon rahaa että se ei onnistu. Vaikka yrittäminen on toki välillä mukavaa vapaine työaikoineen (heh,heh;ei enää vapaajan ongelmia, koska sitä ei ole) ja suurine palkkoineen (odottakaa ensimmäistä jälkiveropommia), niin yrittäjän stressi ei laannu. Yrittäjälle kun ei löydy lomittajaa mutta pyörien on pyörittävä aina vaan. Verottaja, vakuutusyhtiöt, vuokranantajat, tavarantoimittajat ym. kumppanit kun ovat aina vaatimassa omaansa käsi ojossa. Yrittäjä ei voi vedota sairauteen, epäonnisuuteen tai voimien loppumiseen. Pahimmassa tapauksessa Yrittäjältä, joka on elämäntyöllään maksanut veroja monen keskivertopalkansaajan verran ja omalla riskillään luonut työpaikkoja ja ollut yhteiskunnan rakennustalkoissa hartiapankkina, voidaan viedä kaikki ja vielä linnaloma kaupan päälle. Onko yrittäminen todellakin tämän arvoista? Vastaus: Ei ole. Kadehdin tavallista palkansaajaa ylityökorvauksista, vuosilomista, säännöllisestä palkkapäivästä, sairaslomista sekä siitä kun päivä päättyy ja työpaikan ovi sulkeutuu, niin kaiken työhön liittyvän voi heittää mielestään. Yrittäjän taas on aina pakko. No mitäs läksin, niin se on. Mutta toivotan kuitenkin kollegoille hyvää päivänjatkoa ja voimia arkeen. Aurinko kuulemma paistaa vaikkei sitä aina näy.
Itselläni yrittäminen loppui kuin autolla ajo päin seinää. Meikäläisestä oli otettu kaikki selville, omaisuutta myöten. Koko arsenaali kävi täyslaidalla päälle.Haettiin häätö liikeh. pikkuvelan takia, ja joka maksettiin heti ulosotolle pois. Häätöä ei kuitenkaan peruttu.Niimpä omistamaani liikeh. seisotettiin täysin tyhjänä yli vuosi.Sitten kun se viimein vaivauduttiin vuokraamaan se vuokrattiin ilmaiseksi, moneksi kuukaudeksi. Alkoi ennennäkemätön ihmisjahti kun haltuunottoajan hoito ja rahoitusvastikkeita alettiin perimään nyt työttömänä olevalta yrittäjältä. Verottaja pisti isot monen tonnin mätkyt kyn yrittäjä oli elänyt liian halvalla. Epärehelliset velkojat hakivat omiaan ja hakevat vieläkin. Kallis liikehuoneisto myytiin ulosoton toimesta lähes ilmaiseksi. Oikeuslaitoksen pellet hyppivät näiden mukaan.Tässä maassa ei kukaan uskalla puuttua rosvojen tekemisiin. Tässä maassa voi oikeutta saada vain suuren rahatukon kanssa jos silloinkaan ja ratkaisut viipyvät vuosia.
Jos yrittäjänä omistat jotain mitä nämä hyenat haluavat, niin nehän vievät sen,erilaisine laintulkintoneen. Ja pykäliähän tässä maassa löytyy joka lähtöön.
Yrittäjiä pyöritetään tässä maassa kuin pässiä narussa. Yrittäjien sosiaaliturva ja kaikki muu kohtelu on alimman kastin tasolla.
Yrittäjien pitää ensin hoitaa kaikki heille kuuluvat asiat samoille tasoille kuin muillakin ihmisillä.
Jollet muuta keksi ilmoittaudy työkkäriin työttömäksi työhakijaksi ja teet sivutoimisena pikku bisnestäsi.Älä turhan päiten pitkitä hommaa.Ohjeet saat sieltä.
Olen kuullut, että jotkut eturivin SDP poliitikot myyvät nauhoja (C-kasetilla), jossa kehutaan yrittämistä ja puhutaan mairealla äänellä kuinka yrittäminen on nannaa suomessa. Nauhat on myös tarkoitettu työttömille, koska niissä suositellaan työttömyyden vaihtamista yrittämiseen - työttömän on siis julistettava itsensä yrittähäksi työkkäriksi!
Nämä nauhat löytyy yleensä siltä hyllyltä Hare Krisna ja Maharesji Yogi (?) vierestä.
Kuunneltuasi näitä nauhoja helpottaa paljon. Nauhojen lopussa on joku vinkaisu. Luulin aluksi, että tekninen vika mediassa, mutta sehän olikin sublimaationviesti "äänestä tarja halosta". Ilmeisesti vanhempi kasetti.
:)
Eiköhän se motivaatio tule kunhan selvität itsellesi mikä on se lopputulos johon olet pyrkimässä. Kun tavoite on selkeänä mielessä on helpompi suunnitella toimintaansa sen mukaan että taovite tulee saavutettua.
Mikä oli tavoitteesi silloin kun aloitit yritystoiminnan ja olit motivoitunut?
Olet kohtalotoveri. Nytkin vituttaa niin, että paikkani ei ole työmaalla. Ymmärrän täysin, kuinka paskamainen sinunkin tilanteesi on. Me yrittäjät olemme vankilassa, josta ei ole kotiutuspäivää tiedossa. Menestyviäkin yrittäjiä lienee olemassa mutta paljon enemmän on meitä, jotka pilaavat terveytensä, perhe-elämänsä ja vielä taloutensakin yrittäjyydellä.
Huomenna päivä uus, uskon minäkin. Olisi tehtävä jotain radikaalisti toisella tapaa tai laitettava stop kurjuuden lisääntymiselle.
edes hetkeksi, tai saikkua? Kun on velvoitteet suoritettavana-maksut maksettavana-työt hoidettavana.Ei yrittäjä,ainakaan kaikki, voi laittaa hetkellisesti pillejä pussiin ja hoitaa itseään.Sillä aikaa kaikki menee nurin... Yrittäjällä ei ole minkäälaista turvaa tälläisten asioiden suhteen.Toivompa vaan että kaikille niille nuorille ja vähän vanhemmillekin työttömille joille "tarjotaan" vaihtoehtona työllistymiselle yrittäjyyttä,eivät siihen lankeaisi.Ainakin jos tuntevat jonkun yrittäjän mielummin useamman,keskustelisivat kaikista vaihtoehdoista,myös loppuunpalamisesta.Ja, ei se loppuunpalaminen ole mikään ihme vaikka olisi ns.normaalisti työntekijänä, siinä on vaan se hyvä puoli että saa korvausta sairasajalta ym.vastaavaa.Yrittäjille jotka maksavat huimia veroja ja työllistävät ihmisiä pitäisi olla pakollinen loma-aika jolta saisi korvauksen valtiolta.
Siinäpä se, ettei tästä noin vaan lähdetä. On luvattuna tehdä kaikenlaista eikä ole oikein sopivaa laittaa lappua luukulle vielä tänään. Eli vaikka päättäisin ottaa etäisyyttä töihin esim. viikoiksi tai jopa kuukausiksi, menee vielä pitkä aika (puhutaan useammasta viikosta), kunnes etäisyydenotto voi tapahtua toisia vahingoittamatta.
Nyt on kuitenkin jo vähän parempi olo. Ehkä kohtalotovereiden tällainen edes virtuaalinen yhteys auttoi jaksamaan. Tuli tunne, ettei sittenkään ole ihan yksin. Kiitos.