Paljon parempi maailmanvaltias olisi Venäjä tai Pohjois-Korea tai Iran. Vai mitä? Demokratia on perseestä. Vai mitä?
0Äänestä
ja USA:n demokratialla
on vissi ero. USA:n demokratia on sellaista, että jos "et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan", siis väärässä. Se on yhden totuuden demokratiaa.
0Äänestä
Etsijä
Suomessa kovin Usa-vastaisia. Onko niin , että globaali talous sanelee ketä vastaan ja kenen puolella ollaan. Kovin Suomessa Halosta aarvosteltiin vaikka hän totesi vain totuuden, Irakin sodan laittomuuden.
Lax ja Kallis muun muassa silmät kirkkaana puhuivat paheksuen siitä miten kriittisesti suomalaiset suhtautuvat Usa:han. No eivätpä nämä herrat suomalaisilta paljon ääniä saaneetkaan. Jenkeistä vaarmasti löytyy mukavia uskonnollisia yhteisöjä, joten muuttakoon sinne saarnamiehiksi...
0Äänestä
Minä.Sinä,Hän........
TÄSSÄ ON PAHAN JA HYVÄN NÄKEMYKSELLINEN YHTENEVÄISYYS USA:N JA SUOMEN VÄLILLÄ
Näe lähelle jotta näkisit kauas. Toimi ympäristössäsi jotta tiedät enemmän.
Esimerkiksi: USA on paha. Hallitus, Presidentti, Senaatti, CIA, Armeija ?? Siis kuka? Yleistys ei kelpaa. Tulisimmeko heidän asemassaan heidän kaltaisiksi.
Itsekyyttä: Minä olen sitä mieltä että olen turvassa ja oikeassa. Minä joka en tiedä vaan luulen, arvostelen kaukaa.
Sinä olet minulle vieras, joten sinua voi arvostella.
Hän on yhteinen vihollisemme, joka yhdistää meitä.
Me emme tiedä vihollisestamme.
Vihollisemme USA ei kuitenkaan vahingoita meitä olemmeko siis turvassa?
Meitä vahingoittaa demokratiamme, se joka takaa meille turvan tässä maailmassa. Vai takaako?
Hallituksemme joka tekee päätöksiä "demokraattisesti", tekeekö?
Presidentti jolla ei ole valtaa demokratiassamme on joidenkin mielestä syypää kaikkeen, vai onko?
Eduskunta joka maassaa edustaa kansaa on päätöksien takana ja tekee päätöksiään valmistelemalla niitä, onko se syypää?
Onko kansa,l.kansalaiset, syypäitä omaan kurjuuteensa, demokratiaan, jossa he joutuvat rypemään elämisen sijasta?
Kaikki valta on annettu demokratiassa ja sen voi ottaa pois, niinköhän?
Ei, valta on sementoitu puolueisiin ja koneistoon niin meillä kuin muuallakin, onko?
Koneisto on joukko ihmisiä, jotka ovat käyttövoimaa.
Lait, asetukset, sopimukset ovat ne joita noudatetaan, noudatetaanko?
Lait voi muuttaa, lakia voi tulkita, lakia voi sorvata, lakia voidaan kumota, lait voidaan muotoilla (koskemaan esimerkiksi vain tiettyä aikaa, tapaa, henkilöä, ryhmää jne,...)kuten parhaaksi sopii. ja onhan aina olemassa ennakko päätös. Lakihan on tekstiä. Sanotaan laki ei ulotu tähän ja tähän... Sanotaan asia on vanhentunut laki ei voi..... Ketä suojaa laittomuus? Kenelle, ketävarten on tehty lakiin reiät?
Näillä säädellään esimerkiksi sitä miksi ostetaan miljoonien ja taas miljoonien sotakoneita eikä terveyttä, vapaa-aikaa, hyvinvointia.
Nämä ovat valintoja jotka sopivat kuvioon.
Nyt vaan on niin että omaisuudet kasautuvat ja kasautuvista omaisuuksista syntyy yrityksiä jotka kasaavat omaisuuksia.
Omaisuudet luovat valtaa, jakavat valtaa, ja käyttävät valtaa tarpeidensa mukaan. Valta kasautuu.
He sementoivat valtansa lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin. Heillä on parhaat mahdollisuudet valtansa ylläpitämiseen.
Tavoite on omaisuuden kartuttaminen muiden, kansalaisten, kustannuksella.
Tämä vähemmistö pitää valtaa demokratian keinoin enemmistön kustannuksella.
Suomalainen yhteiskunta on samoilla perusteilla toimiva demokratia kuin USA, olemme vain kansantaloutena pieni ja joustava.
Perinteiltämme sosialistinen valtio. Olemme tulossa hyvää vauhtia samanlaiseksi valtioksi.
Omaamme suhteellisen suuren määrän eteviä ja oppineita ihmisiä, joilla on mahdollisuudet päteä demokratiassa älyllisesti. Ovelasti etsien ja löytäen keinoja syrjäyttäessään työntekijöitä tulonjaosta.
Rakenteet ovat aina heikoimmat siellä missä on kysymys suurista asioista kuten taloudenhoidon rahavirtojen budjetoinnista eri sektoreille.
Pienissä asioissa ollaan tarkkoja ja täsmällisiä suurissa ylimalkaisia ja välinpitämättömiä.
Yrityksien voimavarojen kasvaessa vapaita älyköitä siirtyy yritysten palvelukseen ja ryhtyy valmistelemaan laillisia päätöksiä kiristämällä päätöksentekijöitä, oveluudellaan, koska he tietävät että heillä on kansantalouden valttikortti, työpaikat ja tuotantovälineet sekä tietotaito ja markkinat.
Nämä keinot johtavat valtaan ja valta johtaa siihen että päätetään, niistä reunaehdoista joilla työtä tehdään.
Tulevaisuudessa tekevät ihimiset työnsä pienemmällä palkalla. Harvemmat nykyisellä palkkatasolla. Ja harvat saavat palkankorotuksen. Mutta muutemat rikastuvat tähtitieteellisesti. Syntyy myös alaluokka niinkuin on laita USA:ssa.
On siis olemassa näennäis valtaa kansalaisten demokratiaa ja todellista valtaa, laki, asetus ja sopimus valtaa, jota ylläpitävät ja noudattavat yhteiskunnan painostuspiirit.
Esimerkki: Hyvinvointi jakautuu aina sen mukaan mitä palkkaa maksetaan.Mitä työtä tehdään. Mitä koulutusta on saanut noin yleistäen.
Enemmistö ei omistaudu keräämään rahaa niinpaljon että sillä olisi valtaa itseensä nähden.
Vapaus työstä, riippumattomuus on valtaa jota ei tarjoilla enää kansalle.
Enemmistö kiinnittyy palkkatyöhön, jossa se hyödyttää yhteiskuntaa (järjestelmää eli demokratiaa eli markkinataloutta eli sopimuksia eli päätösvaltaa eli politiikkaa eli valtaa eli rahanvaltaa)siis vastustaa itseään omaa palkka ja työaika kehitystään.
Koulutus luo turvallisuutta, on klisee joka hyödyttää järjestelmää. Akateeminen työttömyys lisää turvattomuutta ja poistaa ammatillisen osaamisen työpaikkoja.
Valtio sanoo ei kouluteta sitten niin paljon akateemisia ihmisiä.
Ammatillinen koulutus kokee ajanoloon samallaisien kriisin kuin akateeminen koulutus.
(Akateemisten ihmisten työllistyttyä he sijoittuvat työelämässä luultavimmin paremmin palkattuihin ja vaativampiin tehtäviin, joissa valta ja raha merkitsee paljon. Heidän töissään ei kuitenkaan kysytä niinkään täsmäkoulutusta vaan akateemista ajattelua. (Mitä se on?). Lojaalisuutta järjestelmälle (kts. edellä).
Keskiluokan muodostavat ammatillisen osaamisen kautta työelämään menneet ihmiset, joille osaltaan kuuluu vaihtelevia rutiiniluontoisia tehtäviä, mekaanisia suoritteita ja monia päällekkäisiä tehtäviä sekä vaihtuva toimenkuva. Palkitseminen vaihtelee ruoskan tavoin niin että ympäristöpaineet luovat työnteolle turbulenssia ja paineita.
Mitataan keskiluokan navanympärys. Liiku ja hoida itseäsi niin voit tehdä työtä pidempään. Nostamme eläkeikää että se on mahdollista. Sillä sitä kansantalous vaatii.
Työläiset työntekijät muodostavat ison ja laajan ryhmän satunnaisia työtehtäviä, joissa työpanoksen arvo määrittyy koneen jatkeen, kaupassa hyllyn jatkeena ja työsuoritusten satunnaistarpeen mukaan niin, että työntekijä joustaa aina.
Pätkätyö, satunnaistyö ja työnvälitysfirmojen työ, joissa häivytetään työnantajan ja työntekijän suhde. Joissain määrin orjatyö ehtojen suhteen.
Palkanmäärittelyssä noudatetaan niukkuuslinjaa niin että kaikki on liikaa periaattella. Saat pitää työsi jos saat....
Syrjäytettyjen ryhmässä on kaikenlaisia varahenkilöitä, jotka eivät sopeudu yhteiskunnan, demokratian, markkinatalouden, lain, järjestyksen, sopimuksien mukaiseen käyttäytymiseen.
Tai heidän käyttökelpoisuutensa ei ole soveliasta, joten se määräytyy iän,terveyden, siviilisäädyn, sukupuolen, etnisentaustan, sosiaallistensuhteiden, joustavan käyttäytymisen, muuttuvan koulutuksen, lyhytaikaisten työsuhteiden, alipalkkauksen, motivaation ja muiden suhdanteita muuttavien suureiden kautta.
Eli kunkin vapaan pudotuksen ja ympäristön mukaiseksi.
Palkkaus määrytyy monimutkaisten, työ, avustus, tukimuotojen perustella, jossa käytetään anomus, aika, ikä, terveys jne.. perusteisia alennus ja korotus perusteita.
Jatkuva epävarmuuden ilmapiiri pitää ihmiset varuillaan jottei ruoka-annos, tai elämisenperustarpeiden saanti romahtaisi.
Ulkopuolella kaiken tämän on autettavat kansalaiset, joiden vähenevistä resursseista käydään kiivasta kamppailua.(tukirahoituksen muodot joissa subventiolla pyritään saamaan yrittäjiä sosiaalisektorille)
Vanhukset, lapset, sairaat, alkoholistit, vammaiset, vankilastavapautuneet, erikoiset ja muuten kiertävää elämää viettävät.
Osa kansalaisista on niin uupuneita etteivät he osaa kuin hapuilla eteenpäin, tietämättä mitä heidän kohtaloillaan kauppaa käydään.
Kuolema poistaa silloin tällöin heitä.
Sieluja he ovat, tilastoja, marginaaleja.
Heidän elinikänsä on alhaisempi mikä on muilla kansalaisilla.
Heidän palkkansa on tukien ja apujen varassa he saavat kuitenkin samaa palkkaa kuin syrjääntyneetkin joskin säännöllisesti. Toivoa työelämästä ei kuitenkaan ole.
KATSO YLÖS HERRA PÄIVÄS KOITTAA, UUS HUOMEN...
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paljon parempi maailmanvaltias olisi Venäjä tai Pohjois-Korea tai Iran. Vai mitä? Demokratia on perseestä. Vai mitä?
on vissi ero. USA:n demokratia on sellaista, että
jos "et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan", siis väärässä. Se on yhden totuuden demokratiaa.
Suomessa kovin Usa-vastaisia. Onko niin , että globaali talous sanelee ketä vastaan ja kenen puolella ollaan. Kovin Suomessa Halosta aarvosteltiin vaikka hän totesi vain totuuden, Irakin sodan laittomuuden.
Lax ja Kallis muun muassa silmät kirkkaana puhuivat paheksuen siitä miten kriittisesti suomalaiset suhtautuvat Usa:han. No eivätpä nämä herrat suomalaisilta paljon ääniä saaneetkaan. Jenkeistä vaarmasti löytyy mukavia uskonnollisia yhteisöjä, joten muuttakoon sinne saarnamiehiksi...
TÄSSÄ ON PAHAN JA HYVÄN NÄKEMYKSELLINEN
YHTENEVÄISYYS USA:N JA SUOMEN VÄLILLÄ
Näe lähelle jotta näkisit kauas.
Toimi ympäristössäsi jotta tiedät enemmän.
Esimerkiksi:
USA on paha.
Hallitus, Presidentti, Senaatti, CIA, Armeija ??
Siis kuka?
Yleistys ei kelpaa.
Tulisimmeko heidän asemassaan heidän kaltaisiksi.
Itsekyyttä:
Minä olen sitä mieltä että olen turvassa ja oikeassa.
Minä joka en tiedä vaan luulen, arvostelen kaukaa.
Sinä olet minulle vieras, joten sinua voi arvostella.
Hän on yhteinen vihollisemme, joka yhdistää meitä.
Me emme tiedä vihollisestamme.
Vihollisemme USA ei kuitenkaan vahingoita meitä olemmeko siis turvassa?
Meitä vahingoittaa demokratiamme, se joka takaa meille turvan tässä maailmassa.
Vai takaako?
Hallituksemme joka tekee päätöksiä "demokraattisesti", tekeekö?
Presidentti jolla ei ole valtaa demokratiassamme on joidenkin mielestä syypää kaikkeen, vai onko?
Eduskunta joka maassaa edustaa kansaa on päätöksien takana ja tekee päätöksiään valmistelemalla niitä, onko se syypää?
Onko kansa,l.kansalaiset, syypäitä omaan kurjuuteensa, demokratiaan, jossa he joutuvat rypemään elämisen sijasta?
Kaikki valta on annettu demokratiassa ja sen voi ottaa pois, niinköhän?
Ei, valta on sementoitu puolueisiin ja koneistoon niin meillä kuin muuallakin, onko?
Koneisto on joukko ihmisiä, jotka ovat käyttövoimaa.
Lait, asetukset, sopimukset ovat ne joita noudatetaan, noudatetaanko?
Lait voi muuttaa, lakia voi tulkita, lakia voi sorvata, lakia voidaan kumota, lait voidaan muotoilla (koskemaan esimerkiksi vain tiettyä aikaa, tapaa, henkilöä, ryhmää jne,...)kuten parhaaksi sopii. ja onhan aina olemassa ennakko päätös.
Lakihan on tekstiä.
Sanotaan laki ei ulotu tähän ja tähän...
Sanotaan asia on vanhentunut laki ei voi.....
Ketä suojaa laittomuus?
Kenelle, ketävarten on tehty lakiin reiät?
Näillä säädellään esimerkiksi sitä miksi ostetaan miljoonien ja taas miljoonien sotakoneita eikä terveyttä, vapaa-aikaa, hyvinvointia.
Nämä ovat valintoja jotka sopivat kuvioon.
Nyt vaan on niin että omaisuudet kasautuvat ja kasautuvista omaisuuksista syntyy yrityksiä jotka kasaavat omaisuuksia.
Omaisuudet luovat valtaa, jakavat valtaa, ja käyttävät valtaa tarpeidensa mukaan.
Valta kasautuu.
He sementoivat valtansa lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin.
Heillä on parhaat mahdollisuudet valtansa ylläpitämiseen.
Tavoite on omaisuuden kartuttaminen muiden, kansalaisten, kustannuksella.
Tämä vähemmistö pitää valtaa demokratian keinoin enemmistön kustannuksella.
Suomalainen yhteiskunta on samoilla perusteilla toimiva demokratia kuin USA, olemme vain kansantaloutena pieni ja joustava.
Perinteiltämme sosialistinen valtio.
Olemme tulossa hyvää vauhtia samanlaiseksi valtioksi.
Omaamme suhteellisen suuren määrän eteviä ja oppineita ihmisiä, joilla on mahdollisuudet päteä demokratiassa älyllisesti.
Ovelasti etsien ja löytäen keinoja syrjäyttäessään työntekijöitä tulonjaosta.
Rakenteet ovat aina heikoimmat siellä missä on kysymys suurista asioista kuten taloudenhoidon rahavirtojen budjetoinnista eri sektoreille.
Pienissä asioissa ollaan tarkkoja ja täsmällisiä suurissa ylimalkaisia ja välinpitämättömiä.
Yrityksien voimavarojen kasvaessa vapaita älyköitä siirtyy yritysten palvelukseen ja ryhtyy valmistelemaan laillisia päätöksiä kiristämällä päätöksentekijöitä, oveluudellaan, koska he tietävät että heillä on kansantalouden valttikortti, työpaikat ja tuotantovälineet sekä tietotaito ja markkinat.
Nämä keinot johtavat valtaan ja valta johtaa siihen että päätetään, niistä reunaehdoista joilla työtä tehdään.
Tulevaisuudessa tekevät ihimiset työnsä pienemmällä palkalla.
Harvemmat nykyisellä palkkatasolla.
Ja harvat saavat palkankorotuksen.
Mutta muutemat rikastuvat tähtitieteellisesti.
Syntyy myös alaluokka niinkuin on laita USA:ssa.
On siis olemassa näennäis valtaa kansalaisten demokratiaa ja todellista valtaa, laki, asetus ja sopimus valtaa, jota ylläpitävät ja noudattavat yhteiskunnan painostuspiirit.
Esimerkki:
Hyvinvointi jakautuu aina sen mukaan mitä palkkaa maksetaan.Mitä työtä tehdään. Mitä koulutusta on saanut noin yleistäen.
Enemmistö ei omistaudu keräämään rahaa niinpaljon että sillä olisi valtaa itseensä nähden.
Vapaus työstä, riippumattomuus on valtaa jota ei tarjoilla enää kansalle.
Enemmistö kiinnittyy palkkatyöhön, jossa se hyödyttää yhteiskuntaa (järjestelmää eli demokratiaa eli markkinataloutta eli sopimuksia eli päätösvaltaa eli politiikkaa eli valtaa eli rahanvaltaa)siis vastustaa itseään omaa palkka ja työaika kehitystään.
Koulutus luo turvallisuutta, on klisee joka hyödyttää järjestelmää.
Akateeminen työttömyys lisää turvattomuutta ja poistaa ammatillisen osaamisen työpaikkoja.
Valtio sanoo ei kouluteta sitten niin paljon akateemisia ihmisiä.
Ammatillinen koulutus kokee ajanoloon samallaisien kriisin kuin akateeminen koulutus.
(Akateemisten ihmisten työllistyttyä he sijoittuvat työelämässä luultavimmin paremmin palkattuihin ja vaativampiin tehtäviin, joissa valta ja raha merkitsee paljon.
Heidän töissään ei kuitenkaan kysytä niinkään täsmäkoulutusta vaan akateemista ajattelua.
(Mitä se on?).
Lojaalisuutta järjestelmälle (kts. edellä).
Keskiluokan muodostavat ammatillisen osaamisen kautta työelämään menneet ihmiset, joille osaltaan kuuluu vaihtelevia rutiiniluontoisia tehtäviä, mekaanisia suoritteita ja monia päällekkäisiä tehtäviä sekä vaihtuva toimenkuva.
Palkitseminen vaihtelee ruoskan tavoin niin että ympäristöpaineet luovat työnteolle turbulenssia ja paineita.
Mitataan keskiluokan navanympärys.
Liiku ja hoida itseäsi niin voit tehdä työtä pidempään. Nostamme eläkeikää että se on mahdollista. Sillä sitä kansantalous vaatii.
Työläiset työntekijät muodostavat ison ja laajan ryhmän satunnaisia työtehtäviä, joissa työpanoksen arvo määrittyy koneen jatkeen, kaupassa hyllyn jatkeena ja työsuoritusten satunnaistarpeen mukaan niin, että työntekijä joustaa aina.
Pätkätyö, satunnaistyö ja työnvälitysfirmojen työ, joissa häivytetään työnantajan ja työntekijän suhde.
Joissain määrin orjatyö ehtojen suhteen.
Palkanmäärittelyssä noudatetaan niukkuuslinjaa niin että kaikki on liikaa periaattella.
Saat pitää työsi jos saat....
Syrjäytettyjen ryhmässä on kaikenlaisia varahenkilöitä, jotka eivät sopeudu yhteiskunnan, demokratian, markkinatalouden, lain, järjestyksen, sopimuksien mukaiseen käyttäytymiseen.
Tai heidän käyttökelpoisuutensa ei ole soveliasta, joten se määräytyy iän,terveyden, siviilisäädyn, sukupuolen, etnisentaustan, sosiaallistensuhteiden, joustavan käyttäytymisen, muuttuvan koulutuksen, lyhytaikaisten työsuhteiden, alipalkkauksen, motivaation ja muiden suhdanteita muuttavien suureiden kautta.
Eli kunkin vapaan pudotuksen ja ympäristön mukaiseksi.
Palkkaus määrytyy monimutkaisten, työ, avustus, tukimuotojen perustella, jossa käytetään anomus, aika, ikä, terveys jne.. perusteisia alennus ja korotus perusteita.
Jatkuva epävarmuuden ilmapiiri pitää ihmiset varuillaan jottei ruoka-annos, tai elämisenperustarpeiden saanti romahtaisi.
Ulkopuolella kaiken tämän on autettavat kansalaiset, joiden vähenevistä resursseista käydään kiivasta kamppailua.(tukirahoituksen muodot joissa subventiolla pyritään saamaan yrittäjiä sosiaalisektorille)
Vanhukset, lapset, sairaat, alkoholistit, vammaiset, vankilastavapautuneet, erikoiset ja muuten kiertävää elämää viettävät.
Osa kansalaisista on niin uupuneita etteivät he osaa kuin hapuilla eteenpäin, tietämättä mitä heidän kohtaloillaan kauppaa käydään.
Kuolema poistaa silloin tällöin heitä.
Sieluja he ovat, tilastoja, marginaaleja.
Heidän elinikänsä on alhaisempi mikä on muilla kansalaisilla.
Heidän palkkansa on tukien ja apujen varassa he saavat kuitenkin samaa palkkaa kuin syrjääntyneetkin joskin säännöllisesti.
Toivoa työelämästä ei kuitenkaan ole.
KATSO YLÖS HERRA PÄIVÄS KOITTAA, UUS HUOMEN...