Aiemmassa keskustelussamme sykemittarista ja sen tarkoituksenmukaisuudesta ja hyödystä kestävyysharjoittelussa mainitsin omien kynnystasojen tuntemuksen olevan ensisijaisen asian suunniteltaessa harjoitusohjelmaa ja/tai halutessa saada harjoituksesta jokin nimenomainen harjoitusvaste.
Koska olemme jokainen erilaisella moottorilla ja terveydellä varustettuja, emme voi laskea kovinkaan suurella luotettavuudella aerobista ja anaerobista kynnystämme millään yksinkertaisella kaavalla "laskennallisesta" maksimisykkeestämme (esim. Karvosen kaava).
Kohtuullisella varmuudella saamme selville kynnykset, sekä näin ollen sopivan harjoitusrasituksen peruskestävyys (pk), vauhtikestävyys (vk) ja maksimikestävyys (mk) harjoituksiin osallistumalla eri urheilulääkäriasemilla tai urheiluopistoilla n.60€ hintaisiin "urheilijatesteihin", joissa ko. asiat, sekä usein myös maitohappotasot, sekä harjoitussykkeet urheilijalle mitataan ja kerrotaan.
Harrastettavasta lajista riippuen näiden ns. "maksimitestien" suoritustapa vaihtelee radalla juostavasta valojänistestistä, sauvakävely/juoksumattotestistä, polkupyörä- tai soutuergometritestiin.
Varoittava esimerkki ITSELASKETUILLA SYKKEILLÄ HARJOITTELUSTA: Olen 33v. mieshenkilö; laskennallinen maksimisykkeeni on 220-33=187 (oikea 174). Tällöin laskennallinen pk-harjoittelun yläsykkeeni olisi 140 (130), vk-harjoittelussa n.168 (156), mk-treenissä 178 (165).
Ymmärrämme, että omalla kohdallani "laskennallisilla" sykkeillä harjoittelu johtaa hyvin pian ylirasitukseen, jumiin ja sairastumisiin, joista palautuminen ei ole helppoa. Eikä ole edes mahdollista harjoitella jatkuvasti korkeilla sykkeillä saati sitten maksimisykkeensä yläpuolella :)) Kuten ed.
Siksi mielestäni myös kuntoilijan olisi ensiarvoisen tärkeää tuntea ensin OIKEASTI elimistönsä toiminta. SEURATA sitä harjoituksissa sykemittarilla. OPPIA TURVALLISESTI hajoittelemaan oikein. ONNISTUA PROGRESSIIVISESSA HARJOITTELUSSAAN.
Pitää muistaa, että vain kaksikymmentä sekuntia kaudessa pois esim. 6 minuutin pitkänmatkanhiihtovauhdista, tekee kuudessa vuodessa vauhdiksi 4min/km, jolloin esim. 50km sujuu ajassa 3h20min, 90km ajassa 6h.
KYSEINEN MUUTOS ON TÄYSIN MAHDOLLINEN, MUTTA ONNISTUU VAIN OIKEIN TEHOLLISESTI RYTMITETYLLÄ HARJOITTELULLA, ILMAN JATKUVAA JUNNAAVAA KATABOLIAA AIHEUTTAVAA YLIKUNTOA.
Kiitos teille, jotka "testamenttini" jaksoitte lukea.
Terv. Janne
Aerobinen ja anaerobinen kynnys
38
13960
Vastaukset
- jts
tässähä tulee nyt esiin se..ett osataa ja tiedetää mite mittaria käytetää..ja osataa lukea omaa kehoa!mulla on semmone tuntemus ett aika moni ei oikee ymmärrä tossa mittarihommassa mistä on kyse!tuntuu välillä ku seuraa noita porukoita..ollaankoha nyt iha oikeilla jäljillä!tossako sanoit oikea harjottelu..jota seurataa sykemittarilla..sillo on jo suunta ok..mut se vaatii monella kovaa päätä..ettei mittari ruppee viemää..ollaa sen käskyläisiä!toi oli hyvä kirjotus!lunta on tullu 10 sm lisää..eile oli mannaryynilunta -3..oli kyllä luistoa!siitä kiitos hyväprofiiliselle fisserille!
- tota potaskaa JTS
aivosi rappeutuvat ja olet jo liian vanha ymmärtämään nykykehitystä...
olet kuin 30-luvulta ajatuksinesi. - Janne
tota potaskaa JTS kirjoitti:
aivosi rappeutuvat ja olet jo liian vanha ymmärtämään nykykehitystä...
olet kuin 30-luvulta ajatuksinesi...meidän M55 -sarjalaisen kimppuun, taikka tulen SANOMAAN BÖÖ!!
Kaikilla olkoon oikeus asialliseen mielipiteeseen...
terv. J
- mennä välttämättä
testeihin, mutta maxsyke ja leposyke pitää tietää - helppo itse mitata.
Ja sitten vain lasket ao. kaavalla kynnyksesi:
Aerobinen kynnys=
(maxsyke - leposyke) * 0,70 leposyke
Anaerobinen kynnys=
(maxsyke - leposyke) * 0,90 leposyke
Eli 80 prossaa treenistä alle tuon aerobisen kynnyssykkeen (=PK) ja 20 prossaa alle tuon anaerobisen kynnyssykkeen (=VK), niin jo vot alkaa kunto nousta!- cedrik
Saan itselleni tuosta laskettua
Aerobinen kynnys = 155
Anaerobinen kynnys = 185
Tämä uusi mittari laskee henkilökohtaiset sykealueet testin perusteella. Vaihtoehtoja on high, basic, low ja off. Kai tuo low vastaa sitten aerobista aluetta ja high anaerobista?
Sykemittari laskee minulle sykealueeksi asetuksella low 139-155 eli aika hyvin tuo kaava toimii. Eilen se oli laskenut tämän sykealueen iän perusteella, joten se oli vain 117-140. Iän mukaan se laskee anaerobiseksi alueeksi asetuksella high 140-162.
Pitääkin kokeilla millaiset arvot se antaa minulle. Todennäköisesti se osuu aika lähelle 155-185..
Eli tuon sykealueen se laskee joka lenkin alussa. Alussa pitää nostaa syke mahdollisimman hitaasti välillä 100-150. Jos syke nousee liian nopeasti niin se laskee joko iän perusteella tai poimii muistista edellisen tuloksen. - cedrik
cedrik kirjoitti:
Saan itselleni tuosta laskettua
Aerobinen kynnys = 155
Anaerobinen kynnys = 185
Tämä uusi mittari laskee henkilökohtaiset sykealueet testin perusteella. Vaihtoehtoja on high, basic, low ja off. Kai tuo low vastaa sitten aerobista aluetta ja high anaerobista?
Sykemittari laskee minulle sykealueeksi asetuksella low 139-155 eli aika hyvin tuo kaava toimii. Eilen se oli laskenut tämän sykealueen iän perusteella, joten se oli vain 117-140. Iän mukaan se laskee anaerobiseksi alueeksi asetuksella high 140-162.
Pitääkin kokeilla millaiset arvot se antaa minulle. Todennäköisesti se osuu aika lähelle 155-185..
Eli tuon sykealueen se laskee joka lenkin alussa. Alussa pitää nostaa syke mahdollisimman hitaasti välillä 100-150. Jos syke nousee liian nopeasti niin se laskee joko iän perusteella tai poimii muistista edellisen tuloksen.Nyt tuli testattua jäällä tuo sykealue asetuksella high ja mittari antoi alueeksi 154-171. Keskisyke jäi nyt 149, joten keli taisi olla hyvä.
Pitäisikö tuo nyt tulkita niin, että voin vetää 170 sykkeellä ilman, että lihakset menevät maitohapoille? :)
- pelittää ehkä sittenkin!
"Sykemittari on hyvä renki, mutta huono isäntä!"
Ohessa muutama rakentava kommentti (EI kritiikki) liittyen Jannen testamenttiin!
En lähtisi oikopäätä väheksymään ns. Karvosen kaavaa. Janne lienee soveltanut sitä hieman omaperäisesti, sillä Jannen tapauksessahan "33v. mieshenkilö; laskennallinen maksimisykkeeni on 220-33=187 (oikea 174)" nähdäkseni mättää nimenomaan laskennallinen maksimisyke eikä ns. Karvosen kaava. Laskentakaava 220-ikä antaa viitteellisen arvon maksimisykkeestä, mutta ei todellakaan päde läheskään kaikkien kohdalla - miksi siis käyttää sitä Karvosen kaavassa, jos oikea maksimisyke (174) on kerta tiedossa.
Kokeile Janne soveltaa Karvosta esim. kesäharjoitteluusi oheisen
http://www.juoksija-lehti.fi/Default.aspx?tabid=205
Ari Paunosen laatiman ohjeistuksen pohjalta.
Kevennys: Arilla saattaa muuten olla jotain tietoa hiihdonkin treenaamisesta, sillä hänhän oli junnuna jopa lupaavampi hiihtäjä kuin samana vuonna (1958) syntynyt H. Kirvesniemi (tosin Harri oli vähintään yhtä lupaava juoksija kuin Ari). Saattoihan Ari ehkä tulkita Karvosta väärin jo 1970-luvulla, koska kehitys juoksijana loppui käytännössä 19-vuotiaana!
Arin ohjeistusta:
------------------------------------
Aerobisen harjoittelun rasitustason arviointi prosenteissa:
Prosenttimäärien laskeminen tapahtuu ns. Karvosen kaavan avulla, jossa harjoitussyke = (maksimisyke-leposyke) x harjoitusteho % leposyke.
------------------------------------
Sovellettuna Jannen tapauksessa oletuksella, että Jannen todellinen maksimisyke on tuo mainittu 174 ja leposyke olisi 50 (lienee alhaisempi?):
- harjoitussyke 118 (harjoitusteho 55%)
- harjoitussyke 131 (harjoitusteho 65%)
- harjoitussyke 143 (harjoitusteho 75%)
- harjoitussyke 155 (harjoitusteho 85%)
- harjoitussyke 168 (harjoitusteho 95%)
Nyt ei siis millään harjoitusteholla liikuttaisi Jannen todellisen maksisykkeen (174) yläpuolella ja ehkä Janne näin välttyisi mainitsemiltaan ylikunto ym. ongelmilta.- Janne
Olen ko. Sulkavan miehen ja Juoksija-lehden nykyisen päätoimittajan ohjeet myös lukenut Juoksija-lehden tilaajana...
Laskennallisia harjoitussykkeitänihän en ollutkaan rakentanut esimerkissäni tietämäni/testatun maksimin mukaan vaan laskennallisen... Ja siksi se olisi metsään mennytkin...
Siksi toiseksi kuten leposyke, maksimisyke, niin myös kynnykset voivat olla joillakin "erikoismiehillä" ihan muualla kuin mitä laskennallisesti julkisaadaan, siksi itsensä testaaminen esim. valojänistestillä silloin tällöin olisi MIELESTÄNI hyväksi.
Omalla kohdallani on huonosta kunnosta huolimatta terveys kuitenkin vielä sillä tolalla, että voin testata maksimisykkeeni joka vuosi uudelleen tarvittaessa...
terv. Janne - Karvosella...
Lainaan (lupaa kysymättä) edellisen kommentoijan esittelemiä kaavoja Jannen kynnysten arviointia varten!
------------
Ja sitten vain lasket ao. kaavalla kynnyksesi:
Aerobinen kynnys=
(maxsyke - leposyke) * 0,70 leposyke
Anaerobinen kynnys=
(maxsyke - leposyke) * 0,90 leposyke
------------
Ns. Jannen kynnykset oletuksella, että Jannen todellinen maksimisyke on 174 ja leposyke 50:
* Aerobinen kynnys=137
* Anaerobinen kynnys=162
Lupaathan Janne kirjoitella palstalle seuraavien ns. oikeiden esim. urheiluasemilla tehtävien testiesi tulokset meille muillekin kiinnostuneille ihmeteltäväksi (ja vertailtavaksi esim. Karvosen kaavan antamiin arvioihin). - liittyi
Janne kirjoitti:
Olen ko. Sulkavan miehen ja Juoksija-lehden nykyisen päätoimittajan ohjeet myös lukenut Juoksija-lehden tilaajana...
Laskennallisia harjoitussykkeitänihän en ollutkaan rakentanut esimerkissäni tietämäni/testatun maksimin mukaan vaan laskennallisen... Ja siksi se olisi metsään mennytkin...
Siksi toiseksi kuten leposyke, maksimisyke, niin myös kynnykset voivat olla joillakin "erikoismiehillä" ihan muualla kuin mitä laskennallisesti julkisaadaan, siksi itsensä testaaminen esim. valojänistestillä silloin tällöin olisi MIELESTÄNI hyväksi.
Omalla kohdallani on huonosta kunnosta huolimatta terveys kuitenkin vielä sillä tolalla, että voin testata maksimisykkeeni joka vuosi uudelleen tarvittaessa...
terv. Jannens. Karvosen kaavan soveltamiseen mainitsemallasi tavalla:
"Koska olemme jokainen erilaisella moottorilla ja terveydellä varustettuja, emme voi laskea kovinkaan suurella luotettavuudella aerobista ja anaerobista kynnystämme millään yksinkertaisella kaavalla "laskennallisesta" maksimisykkeestämme (esim. Karvosen kaava)."
Mielestäni Karvosen kaavassa ei nimenomaan ole mielekästä käyttää "laskennallista" maksisykettä, sillä se romuttaa koko kaavan idean.
Siinä asiassa olen ihan samaa mieltä, että kynnykset voivat olla joillakin "erikoismiehillä" ihan muualla kuin mitä laskennallisesti saadaan ja ns. oikea testaus on tietenkin paras. Tässä yritän nyt tuoda esille sitä mahdollisuutta, että ns. Karvosen kaava on ehkä "erikoismiehet" pl. kohtuullisen hyvä arvio esim. kynnysten määrittelyä varten.
Mainitsit omakohtaisia kokemuksia ylikunnosta - millaisilla ja mihin perustuvilla "kynnyksillä" ajoit itsesi siihen tilaan? - viimeiseen
liittyi kirjoitti:
ns. Karvosen kaavan soveltamiseen mainitsemallasi tavalla:
"Koska olemme jokainen erilaisella moottorilla ja terveydellä varustettuja, emme voi laskea kovinkaan suurella luotettavuudella aerobista ja anaerobista kynnystämme millään yksinkertaisella kaavalla "laskennallisesta" maksimisykkeestämme (esim. Karvosen kaava)."
Mielestäni Karvosen kaavassa ei nimenomaan ole mielekästä käyttää "laskennallista" maksisykettä, sillä se romuttaa koko kaavan idean.
Siinä asiassa olen ihan samaa mieltä, että kynnykset voivat olla joillakin "erikoismiehillä" ihan muualla kuin mitä laskennallisesti saadaan ja ns. oikea testaus on tietenkin paras. Tässä yritän nyt tuoda esille sitä mahdollisuutta, että ns. Karvosen kaava on ehkä "erikoismiehet" pl. kohtuullisen hyvä arvio esim. kynnysten määrittelyä varten.
Mainitsit omakohtaisia kokemuksia ylikunnosta - millaisilla ja mihin perustuvilla "kynnyksillä" ajoit itsesi siihen tilaan?...kysymykseeni löytyykin suora vastaus alkuperäisestä viestistäsi ts. käyttämällä "laskennalliseen" maksisykkeeseen perustuvia sykerajoja otaksuisit ajautuvasi ylirasitustilaan.
Olin ilmeisesti niin tuon Karvosen kaavan puolestapuhumisen lumoissa, etten lukenut viestiäsi huolella loppuun. - Janne
Karvosella... kirjoitti:
Lainaan (lupaa kysymättä) edellisen kommentoijan esittelemiä kaavoja Jannen kynnysten arviointia varten!
------------
Ja sitten vain lasket ao. kaavalla kynnyksesi:
Aerobinen kynnys=
(maxsyke - leposyke) * 0,70 leposyke
Anaerobinen kynnys=
(maxsyke - leposyke) * 0,90 leposyke
------------
Ns. Jannen kynnykset oletuksella, että Jannen todellinen maksimisyke on 174 ja leposyke 50:
* Aerobinen kynnys=137
* Anaerobinen kynnys=162
Lupaathan Janne kirjoitella palstalle seuraavien ns. oikeiden esim. urheiluasemilla tehtävien testiesi tulokset meille muillekin kiinnostuneille ihmeteltäväksi (ja vertailtavaksi esim. Karvosen kaavan antamiin arvioihin).Ajattelinkin mennä tässä keväällä Vierumäelle Heikkilän Matin käsitteöyyn valojänistestiin, kun viskipäissäni uhkasin juosta 13.05.06 Helsinki City runin (puolimaratoni)ja siihen ei ole liiemmälti aikaa..
Juoksu on epämieluisin ja vastenmielisin tietämistäni kestävyyslajeista ja siksi puolimaratoni on minulle ehkäpä 80km:n hiihtoon verrattava suoritus..
Huono tekniikkani, huonot jalat ja betonikärrärin ruumiinrakenteeni (185/88) tekevät juoksusta vaikeaa..
Eilen kävin ekan juoksulenkin 10km/60min (vr 10min TV reipas 40min vr 10min). Keli oli jäinen/lumipöpperöinen tie ja lumipyry; hyvin sai pohkeet ja lonkankoukistajat kipeiksi :)
terv. Janne
- Jeppe
Epäilen, että sykemittari on juuri yksi syistä loppuunpalamiseen syistä. Tuijotetaan sitkeästi vain sykelukemia vaikka harjoitus ei sujuisikaan. Ei ymmärretä kehon kieltä -> hiljennä tai mene kotiin. Olen luopunut kyseisestä vehkeestä turhana pari vuotta sitten, se orjuuttaa ja vie halut. Ihmiskroppa ei ole niin yksinkertainen, että sitä voi rannekellosta seurata. Ilmankos suomalaiset ei kestävyyslajeissa pärjää.
- kukaan tuohon
maksimisykkeen ns.laskennalliseen arvoon (220-ikä) perusta harjoitteluaan. En tiedä kuka sen on kehittänyt, mutta pieleen menee ja rankasti. Itselläni ero on yli 20 lyöntiä. Ero on kylläkin toiseen suuntaan kuin Jannella, joten ei olisi minulla ylikunnon (eikä hikoilun) vaaraa :-) Ihmettelen, että esim. Polarin sykemittareissa tämä kaava on käytössä!? Niissä jouduin laittamaan itseni 20 vuotta nuoremmaksi.
Karvosen kaava pelittää kyllä.- kolmisenkymmentä
vuotta touhunnut kilpaurheilupiireissä, aikanaan itse urheilijana ja myöhemmin valmentajana. Koskaan ei ole tullut vastaan "Karvosen kaavalla" valmentautuvia urheilijoita, eikä asiasta ole puhuttu kuin ohimennen. Testit on suoritettu eri urheilulääkäriasemilla ja uskottu niihin ! Miksiköhän tämä Karvonen on jäänyt käsittelemättä ?
- puhun
kolmisenkymmentä kirjoitti:
vuotta touhunnut kilpaurheilupiireissä, aikanaan itse urheilijana ja myöhemmin valmentajana. Koskaan ei ole tullut vastaan "Karvosen kaavalla" valmentautuvia urheilijoita, eikä asiasta ole puhuttu kuin ohimennen. Testit on suoritettu eri urheilulääkäriasemilla ja uskottu niihin ! Miksiköhän tämä Karvonen on jäänyt käsittelemättä ?
kuntoilijoista. Eikö sinun mielestäsi tuolla kaavalla pysty heille riittävän tarkasti määrittelemään kynnyssykkeitä. Paljonko esim. sinun tieteellisesti mitatut eroavat noista ko. kaavalla lasketuista?
- laboratorioita
kolmisenkymmentä kirjoitti:
vuotta touhunnut kilpaurheilupiireissä, aikanaan itse urheilijana ja myöhemmin valmentajana. Koskaan ei ole tullut vastaan "Karvosen kaavalla" valmentautuvia urheilijoita, eikä asiasta ole puhuttu kuin ohimennen. Testit on suoritettu eri urheilulääkäriasemilla ja uskottu niihin ! Miksiköhän tämä Karvonen on jäänyt käsittelemättä ?
eikä kaavoja, eikä sähköjäniksiä. Eikö ne rajat ole ne, kun alkaa vähän hengästyttämään ja sitten kun alkaa oikein kovasti hengästyttämään.
- Kolmisenkymmentä
laboratorioita kirjoitti:
eikä kaavoja, eikä sähköjäniksiä. Eikö ne rajat ole ne, kun alkaa vähän hengästyttämään ja sitten kun alkaa oikein kovasti hengästyttämään.
heittää Karvosen kaava ja oikeat kynnykset ? Karvonen antaa n. 10 sykettä korkeammat tulokset ! Eli metsään menisi aika pahasti !
- ensimmäinen
Kolmisenkymmentä kirjoitti:
heittää Karvosen kaava ja oikeat kynnykset ? Karvonen antaa n. 10 sykettä korkeammat tulokset ! Eli metsään menisi aika pahasti !
ihminen, jolla Karvonen ei pelittäisi.
Miten sitten tuo toinen epätieteellinen testi: hengästyttää vähän, hengästyttää kovasti. Pelittääkö se? - kynnys
Kolmisenkymmentä kirjoitti:
heittää Karvosen kaava ja oikeat kynnykset ? Karvonen antaa n. 10 sykettä korkeammat tulokset ! Eli metsään menisi aika pahasti !
Olisiko tuollaisista luvuista apua:
Laktaateista ja / tai hengityskaasuista määritetyty kynnykset ovat keskimäärin AerK:n osalta 62% HRR:stä, AnK:n osalta 85% HRR:stä. Keskihajonta AerK:n kohdalla 11 %-yksikköä, AnK:n kohdalla 5 %-yksikköä.
Minimi- ja maksimiarvot AerK:n kohdalla 33% / 83% ja AnK:n kohdalla 68% / 96%.
Joten Karvosta käyttäen ja jollain oletus%:lla isossa populaatiossa muutama treenaa just oikein, jotkut ovat lähellä oikeaa ja aika monella menee sitten ihan pöpelikköön.
Sitäpaitsi kun ei tuo tuntemuksen mukaan treenaminenkaan välttämättä tuo onnea kehiin. Keho kun tottuu siihen harjoitukseen, mitä tulee tehtyä. Siksi VK-alueella pääsääntöisesti harjoittelevalla on aluksi vaikeuksia mennä PK:lla, mutta VK:lla meno tuntuu taas helpolta. Jos aina harjoittelet niin, että se tuntuu helpolta, harjoitat vain jo hyvin harjoittamiasi ominaisuuksia, et niitä, joiden kautta saattaisit kehittyä. - Janne
kynnys kirjoitti:
Olisiko tuollaisista luvuista apua:
Laktaateista ja / tai hengityskaasuista määritetyty kynnykset ovat keskimäärin AerK:n osalta 62% HRR:stä, AnK:n osalta 85% HRR:stä. Keskihajonta AerK:n kohdalla 11 %-yksikköä, AnK:n kohdalla 5 %-yksikköä.
Minimi- ja maksimiarvot AerK:n kohdalla 33% / 83% ja AnK:n kohdalla 68% / 96%.
Joten Karvosta käyttäen ja jollain oletus%:lla isossa populaatiossa muutama treenaa just oikein, jotkut ovat lähellä oikeaa ja aika monella menee sitten ihan pöpelikköön.
Sitäpaitsi kun ei tuo tuntemuksen mukaan treenaminenkaan välttämättä tuo onnea kehiin. Keho kun tottuu siihen harjoitukseen, mitä tulee tehtyä. Siksi VK-alueella pääsääntöisesti harjoittelevalla on aluksi vaikeuksia mennä PK:lla, mutta VK:lla meno tuntuu taas helpolta. Jos aina harjoittelet niin, että se tuntuu helpolta, harjoitat vain jo hyvin harjoittamiasi ominaisuuksia, et niitä, joiden kautta saattaisit kehittyä....nyt puhumme samaa kieltä... Hyviä mielipiteitä tullut esille tässä harvinaisen korkeatasoisessa keskustelussa, jonka pienellä mutu-tietämykselläni satuinn aloittamaan..
jatketaan vielä :))
terv, Janne - huomautus
Kolmisenkymmentä kirjoitti:
heittää Karvosen kaava ja oikeat kynnykset ? Karvonen antaa n. 10 sykettä korkeammat tulokset ! Eli metsään menisi aika pahasti !
Jos todellakin on niin, että Karvonen antaa SÄÄNNÖNMUKAISESTI kaikille n. 10 sykettä "oikeita" korkeammat tulokset, niin silloinhan se on helppo KALIBROIDA hyvin lähelle "oikeita kynnyksiä":
harjoitussyke = ((maksimisyke-leposyke) x harjoitusteho % leposyke)-10
PS. Näin en tietenkään usko asian todellisuudessa olevan! - ja antoisaa
Janne kirjoitti:
...nyt puhumme samaa kieltä... Hyviä mielipiteitä tullut esille tässä harvinaisen korkeatasoisessa keskustelussa, jonka pienellä mutu-tietämykselläni satuinn aloittamaan..
jatketaan vielä :))
terv, Jannejutustelua tosiaan.
Esitän Jannelle ja muille asiasta paremmin perillä oleville muutaman lisämausteen:
- kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)
- jos ja kun menen "oikeaan" testiin ja saan tarkat kynnysarvot ja sykerajat, miten niiden avulla harjoittelua toteuttaessani huomioin ns. päivän kunnon ja vireystilan, joihin vaikuttaa paljon muukin kuin puhdas harjoittelurasitus (mm. työ ja perhe)
Oma puhtaasti henk.koht. mielipiteeni on, että nämä "todelliset" testaukset toimivat ylivoimaisesti parhaiten ammattimaisesti treenaavilla.
Meillä tavallisilla aktiivikuntoilijoilla, jotka lomitamme "ulkoilut" normaalin työn ja perhe-elämän tuomiin raameihin ei ole kovinkaan usein mahdollisuutta esim. riittävään lepoon (mm. päiväunet ja yli 8 tunnin yöunet) ja palautumiseen.
Testien antamia tuloksia "liian orjallisesti" noudattaen voimme mennä yhtä puhtaasti metsään kuin Karvosen kaavoilla tms.!
Väitän (ilman tieteellisiä) perusteluja, että omien tuntemusten kuuntelu on kaiken liikkumisen perusta ja kaikki muut "härvelit" ovat vain apuvälineitä, joita voi ja kannattaa hyödyntää, mutta riittävällä VARAUKSELLA. - Janne
ja antoisaa kirjoitti:
jutustelua tosiaan.
Esitän Jannelle ja muille asiasta paremmin perillä oleville muutaman lisämausteen:
- kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)
- jos ja kun menen "oikeaan" testiin ja saan tarkat kynnysarvot ja sykerajat, miten niiden avulla harjoittelua toteuttaessani huomioin ns. päivän kunnon ja vireystilan, joihin vaikuttaa paljon muukin kuin puhdas harjoittelurasitus (mm. työ ja perhe)
Oma puhtaasti henk.koht. mielipiteeni on, että nämä "todelliset" testaukset toimivat ylivoimaisesti parhaiten ammattimaisesti treenaavilla.
Meillä tavallisilla aktiivikuntoilijoilla, jotka lomitamme "ulkoilut" normaalin työn ja perhe-elämän tuomiin raameihin ei ole kovinkaan usein mahdollisuutta esim. riittävään lepoon (mm. päiväunet ja yli 8 tunnin yöunet) ja palautumiseen.
Testien antamia tuloksia "liian orjallisesti" noudattaen voimme mennä yhtä puhtaasti metsään kuin Karvosen kaavoilla tms.!
Väitän (ilman tieteellisiä) perusteluja, että omien tuntemusten kuuntelu on kaiken liikkumisen perusta ja kaikki muut "härvelit" ovat vain apuvälineitä, joita voi ja kannattaa hyödyntää, mutta riittävällä VARAUKSELLA.näin kirjoitti edellinen:
"Meillä tavallisilla aktiivikuntoilijoilla, jotka lomitamme "ulkoilut" normaalin työn ja perhe-elämän tuomiin raameihin ei ole kovinkaan usein mahdollisuutta esim. riittävään lepoon (mm. päiväunet ja yli 8 tunnin yöunet) ja palautumiseen.
Testien antamia tuloksia "liian orjallisesti" noudattaen voimme mennä yhtä puhtaasti metsään kuin Karvosen kaavoilla tms.! "
Juuri noista edellisistä syistä johtuen emme me "tavalliset kuntoilijat" (eikä moni muukaan) kykene oikeasti omaa päivittäistä väsymys- tai rasitustasoaan varmasti tietämään.
Sykemittari mittaakin kehon tilaa ja kertoo silti oikeat sykkeet (väsyneenä sykkeemme on korkeammalla ja siis vauhti on hiljaisempi)(kunnon noustessa keho jaksaa kestää enemmän rasitusta samoilla sykkeillä ja näin voidaan huomaamatta nostaa vauhtia ja harjoituksen progressiivinen kehitys jatkuu!!:)),
Eikä tarvitse yrittää itse - usein hyvin epäonnistuneesti- kuunnella "omia tuntemuksi"- kun voi katsoa ne mittarista.
Aina pitää muistaa, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja kokonaisrasitus ratkaisee, ei vain treenirasitus. SYKEMITTARI ON HYVÄ RENKI, JA JOSKUS MYÖS HYVÄ ISÄNTÄ, AINAKIN KUN YLIKUNTO UHKAA...
terv. Janne - kiitos!
Janne kirjoitti:
näin kirjoitti edellinen:
"Meillä tavallisilla aktiivikuntoilijoilla, jotka lomitamme "ulkoilut" normaalin työn ja perhe-elämän tuomiin raameihin ei ole kovinkaan usein mahdollisuutta esim. riittävään lepoon (mm. päiväunet ja yli 8 tunnin yöunet) ja palautumiseen.
Testien antamia tuloksia "liian orjallisesti" noudattaen voimme mennä yhtä puhtaasti metsään kuin Karvosen kaavoilla tms.! "
Juuri noista edellisistä syistä johtuen emme me "tavalliset kuntoilijat" (eikä moni muukaan) kykene oikeasti omaa päivittäistä väsymys- tai rasitustasoaan varmasti tietämään.
Sykemittari mittaakin kehon tilaa ja kertoo silti oikeat sykkeet (väsyneenä sykkeemme on korkeammalla ja siis vauhti on hiljaisempi)(kunnon noustessa keho jaksaa kestää enemmän rasitusta samoilla sykkeillä ja näin voidaan huomaamatta nostaa vauhtia ja harjoituksen progressiivinen kehitys jatkuu!!:)),
Eikä tarvitse yrittää itse - usein hyvin epäonnistuneesti- kuunnella "omia tuntemuksi"- kun voi katsoa ne mittarista.
Aina pitää muistaa, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja kokonaisrasitus ratkaisee, ei vain treenirasitus. SYKEMITTARI ON HYVÄ RENKI, JA JOSKUS MYÖS HYVÄ ISÄNTÄ, AINAKIN KUN YLIKUNTO UHKAA...
terv. JanneErittäin hyvä, selkeä ja perusteltu vastaus!
Mieti joskus joutessasi vielä toistakin kysymystäni, niin olen taas kerran vaarassa sivistyä:
"kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)" - cedrik
kiitos! kirjoitti:
Erittäin hyvä, selkeä ja perusteltu vastaus!
Mieti joskus joutessasi vielä toistakin kysymystäni, niin olen taas kerran vaarassa sivistyä:
"kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)"Lainaa kaveriltasi sykemittaria, joka laskee nuo rajat. Itselläni on vastaava ja aika hyvin se ne rajat osaa laskea. Testi kestää noin viisi minuuttia eka kerralla, mutta kun saa sykerajat selville niin seuraavalla kerralla siitä suoriutuu hieman nopammin.
Eli nostat sykkeen nopeasti lähelle sykealueen alarajaa ja siitä sitten hitaasti yli. Mittari laskee nuo sykerajat sykevälivaihtelun perusteella.
Sen verran vertailtiin kaverin kanssa, että minulla maksimisyke oli 20 korkeampi ja mittari antoi minulle suunnilleen saman verran korkeamman sykealueen. Vaikuttaa siis luotettavalta, koska mittari ei tiedä maksimisykkeestä mitään.
Tässä testissä ei siis tarvitse tietää omaa maksimisykettäkään. Itselläni nuo arvot ovat yleensä pysyneet likimain samoina. - Janne
kiitos! kirjoitti:
Erittäin hyvä, selkeä ja perusteltu vastaus!
Mieti joskus joutessasi vielä toistakin kysymystäni, niin olen taas kerran vaarassa sivistyä:
"kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)"..tekisi silti kommentoida omalla takkahuoneen sohvalla mietityllä mielipiteellä, josta saa vapaasti olla eri mieltä.
Kysymyksesi oli:
"kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)""kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)"
Vastaukseni on:
Testaus pitäisi päivittää urheilijan/harjoittelun/terveyden/olosuhteiden muututtua syystä tai toisesta niin, että on syytä epäillä peruskunnon tai suorituskyvyn nousseen tai laskeneen merkittävästi. Olosuhdemuutoksella viittaan myös kuntoilijallakin ominaiseen lajivalikoimavaihdoksiin vuoden aikana esim. kesällä juoksua, pyöräilyä, soutua,sauvarullaluistelua tms. ja talvella hiihtoa. On nimittäin todettu että joillakin usein mainitsemillani "erikoismiehillä" elimistö rasittuu (lue sydän sykkii) suhteessa eri tavalla eri lajeissa.
Maksimitestihän tehdään lajista riippuen valojänisjuoksuna, juoksumatolla (sauvoilla tai ilman) tai vaikkapa soutu- tai polkupyöräergometrillä.
On jopa väitetty, ettei juoksussa ja vaikkapa pyöräilyssä jokainen tallaaja pääsisikään yhtä korkeisiin maksimisykelukemiin kuin monipuolisemmin koko lihaksistoa rasittavissa lajeissa esim. hiihto ja soutu. Ts. maksimisyke olisikin vain ns.lajimaksimisyke. Kyseessä voi olla perinnöllinen ominaisuus, vuosikymmenten tottumus johonkin tiettyyn lajiin ja ehkäpä myös siitä johtuva parempi tekniikka, joka mahdollistaa paremman lajikohtaisen irtiottokyvyn (lue: korkeammat sykkeet).
Uusi testaus mielestäni on tarpeellista silloin, jos epäillään kynnystasojen, maksimisykkeen, tai leposykkeen muuttuneen urheilemattomuuden tai vaihtoehtoisesti progressiivisen harjoittelun ansioittamana.
Kilpaurheilijalla ainakin peruskuntokausien aikana ja ennen kilpailukausia; kuntoilijalla vaikkapa kerran vuodessa tai edm. muuttujien eläessä suuntaan tahi toiseen. Jatkuvasti kehittyvän harjoittelun kestävyys- niinkuin muussakin-urheilussa takaa ainoastaan OIKEIN KUORMITTAVAN HARJOITTELUN JA LEVON OIKEA SUHDE. Oikea kuormitustasohan muuttuu aina kunnon kehittyessä. - cedrik
Janne kirjoitti:
..tekisi silti kommentoida omalla takkahuoneen sohvalla mietityllä mielipiteellä, josta saa vapaasti olla eri mieltä.
Kysymyksesi oli:
"kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)""kuinka usein tuo kynnysten ym. "oikea" testaus pitäisi päivittää (sehän on poikkileikkaustieto), jotta se olisi ajantasainen ts. kuinka paljon arvot voivat vaihdella ajassa (esim. 1kk-6kk-12kk-24kk jne.)"
Vastaukseni on:
Testaus pitäisi päivittää urheilijan/harjoittelun/terveyden/olosuhteiden muututtua syystä tai toisesta niin, että on syytä epäillä peruskunnon tai suorituskyvyn nousseen tai laskeneen merkittävästi. Olosuhdemuutoksella viittaan myös kuntoilijallakin ominaiseen lajivalikoimavaihdoksiin vuoden aikana esim. kesällä juoksua, pyöräilyä, soutua,sauvarullaluistelua tms. ja talvella hiihtoa. On nimittäin todettu että joillakin usein mainitsemillani "erikoismiehillä" elimistö rasittuu (lue sydän sykkii) suhteessa eri tavalla eri lajeissa.
Maksimitestihän tehdään lajista riippuen valojänisjuoksuna, juoksumatolla (sauvoilla tai ilman) tai vaikkapa soutu- tai polkupyöräergometrillä.
On jopa väitetty, ettei juoksussa ja vaikkapa pyöräilyssä jokainen tallaaja pääsisikään yhtä korkeisiin maksimisykelukemiin kuin monipuolisemmin koko lihaksistoa rasittavissa lajeissa esim. hiihto ja soutu. Ts. maksimisyke olisikin vain ns.lajimaksimisyke. Kyseessä voi olla perinnöllinen ominaisuus, vuosikymmenten tottumus johonkin tiettyyn lajiin ja ehkäpä myös siitä johtuva parempi tekniikka, joka mahdollistaa paremman lajikohtaisen irtiottokyvyn (lue: korkeammat sykkeet).
Uusi testaus mielestäni on tarpeellista silloin, jos epäillään kynnystasojen, maksimisykkeen, tai leposykkeen muuttuneen urheilemattomuuden tai vaihtoehtoisesti progressiivisen harjoittelun ansioittamana.
Kilpaurheilijalla ainakin peruskuntokausien aikana ja ennen kilpailukausia; kuntoilijalla vaikkapa kerran vuodessa tai edm. muuttujien eläessä suuntaan tahi toiseen. Jatkuvasti kehittyvän harjoittelun kestävyys- niinkuin muussakin-urheilussa takaa ainoastaan OIKEIN KUORMITTAVAN HARJOITTELUN JA LEVON OIKEA SUHDE. Oikea kuormitustasohan muuttuu aina kunnon kehittyessä.Itselläni syke vaihtelee todella paljon eri lajeissa. Polkupyörällä piti veivata lähes täysillä, että pääsi edes suositellulle sykealueelle sen alarajalle. Maksimisyke pyöräilyssä on todennäköisesti matalampi, eipäs olekaan tullut mieleen moinen.
Jouksussa syke nousee ylimmillään 210, rullaluistimilla 220 ja hiihdossa vain 200. Ehkäpä pyöräillessä maksimisyke onkin jotain 180? Eli lajikohtaiset sykealueet olisivatkin erilaiset. Tuo pitäsi kyllä näkyä tuossa sykerajan määrityksessä. Olen aina tehnyt sen vain juosten tai hiihtäen. Pitääkin testata kesällä myös pyörällä.
Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että mitä nopeammin raajat liikkuvat, sitä kovempi olisi maksimisyke. Se näyttäisi selittävän tuon eron. Rullaluistelussa jalat saavat kovinta kyytiä ja seuraavana tulee juoksu, hiihto ja pyöräily. Pyörällä tosin voisi pistää pienempää vaihdetta silmään ja kelata nopeampaa.
Huomasin viime lenkillä, että ylämäessä hengästyy vaikka syke olisi vain 165. Tasaisella 180 vauhdissa pystyy jo vaikka puhumaan. - kyllä ennen
cedrik kirjoitti:
Itselläni syke vaihtelee todella paljon eri lajeissa. Polkupyörällä piti veivata lähes täysillä, että pääsi edes suositellulle sykealueelle sen alarajalle. Maksimisyke pyöräilyssä on todennäköisesti matalampi, eipäs olekaan tullut mieleen moinen.
Jouksussa syke nousee ylimmillään 210, rullaluistimilla 220 ja hiihdossa vain 200. Ehkäpä pyöräillessä maksimisyke onkin jotain 180? Eli lajikohtaiset sykealueet olisivatkin erilaiset. Tuo pitäsi kyllä näkyä tuossa sykerajan määrityksessä. Olen aina tehnyt sen vain juosten tai hiihtäen. Pitääkin testata kesällä myös pyörällä.
Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että mitä nopeammin raajat liikkuvat, sitä kovempi olisi maksimisyke. Se näyttäisi selittävän tuon eron. Rullaluistelussa jalat saavat kovinta kyytiä ja seuraavana tulee juoksu, hiihto ja pyöräily. Pyörällä tosin voisi pistää pienempää vaihdetta silmään ja kelata nopeampaa.
Huomasin viime lenkillä, että ylämäessä hengästyy vaikka syke olisi vain 165. Tasaisella 180 vauhdissa pystyy jo vaikka puhumaan.moista kuullut, että maksimisyke olisi lajikohtainen.
- heittelevät
cedrik kirjoitti:
Itselläni syke vaihtelee todella paljon eri lajeissa. Polkupyörällä piti veivata lähes täysillä, että pääsi edes suositellulle sykealueelle sen alarajalle. Maksimisyke pyöräilyssä on todennäköisesti matalampi, eipäs olekaan tullut mieleen moinen.
Jouksussa syke nousee ylimmillään 210, rullaluistimilla 220 ja hiihdossa vain 200. Ehkäpä pyöräillessä maksimisyke onkin jotain 180? Eli lajikohtaiset sykealueet olisivatkin erilaiset. Tuo pitäsi kyllä näkyä tuossa sykerajan määrityksessä. Olen aina tehnyt sen vain juosten tai hiihtäen. Pitääkin testata kesällä myös pyörällä.
Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että mitä nopeammin raajat liikkuvat, sitä kovempi olisi maksimisyke. Se näyttäisi selittävän tuon eron. Rullaluistelussa jalat saavat kovinta kyytiä ja seuraavana tulee juoksu, hiihto ja pyöräily. Pyörällä tosin voisi pistää pienempää vaihdetta silmään ja kelata nopeampaa.
Huomasin viime lenkillä, että ylämäessä hengästyy vaikka syke olisi vain 165. Tasaisella 180 vauhdissa pystyy jo vaikka puhumaan.eri lajeissa ! Eli Aerobinen ja anaerobinen kynnykset vaihtelevat eri lajeissa. Hiihdossa todennäköisesti ovat kovimmat(eniten lihaksia käytössä) Varalan testiaseman päällikön mukaan voivat (urheilijalla) kynnysarvot heittää n. 5-8 lyöntiä eri lajeissa ( kuntoilijoista ei tietoa ). Testauspäällikkö kertoi myös, että monella kuntoilijalla saattaa käydä ergotestissä (polkupyörä)niin ettei saa kun 150 sykkeeksi, vaikka maksimi on 200, sillä olematon voimataso pyöräilylihaksissa estää testin teon ergolla. Sama henkilö saa juoksumatolla "helposti" 200 tauluun. Eli johtopäätös tästä lienee seuraava: jokaisen lajiin täytyy jollakin lailla tottua (kilometrejä / tunteja / tekniikkaa) ennenkuin on valmis saavuttamaan maksimisykeet esim. pyöräilyssä. Urheilijat kyllä saavuttavat (pyöräily) saman maksimisykkeen kuin esim. juoksemalla tai muulla testillä, sillä lajilihakset ovat niin kehittyneet, että se on mahdollista. Useimmiten kuntoilijan peruskestävyys on niin heikko, ettei esimerkiksi hiihto aerobisen kynnyksen alapuolella on lainkaan mahdollista, jolloin elimistö adaptoituu vauhtikestävyysalueelle ja kuntoilija luulee menevänsä pk-vauhtia ! Tietysti tällaisessa tilanteessa tullaan tien päähän jossain vaiheessa (ylikunto/väsymys)eikä kunto tietystikään kohene, koska itse kivijalka suorituksessa jää kokonaan tekemättä.
- Juuri näin
heittelevät kirjoitti:
eri lajeissa ! Eli Aerobinen ja anaerobinen kynnykset vaihtelevat eri lajeissa. Hiihdossa todennäköisesti ovat kovimmat(eniten lihaksia käytössä) Varalan testiaseman päällikön mukaan voivat (urheilijalla) kynnysarvot heittää n. 5-8 lyöntiä eri lajeissa ( kuntoilijoista ei tietoa ). Testauspäällikkö kertoi myös, että monella kuntoilijalla saattaa käydä ergotestissä (polkupyörä)niin ettei saa kun 150 sykkeeksi, vaikka maksimi on 200, sillä olematon voimataso pyöräilylihaksissa estää testin teon ergolla. Sama henkilö saa juoksumatolla "helposti" 200 tauluun. Eli johtopäätös tästä lienee seuraava: jokaisen lajiin täytyy jollakin lailla tottua (kilometrejä / tunteja / tekniikkaa) ennenkuin on valmis saavuttamaan maksimisykeet esim. pyöräilyssä. Urheilijat kyllä saavuttavat (pyöräily) saman maksimisykkeen kuin esim. juoksemalla tai muulla testillä, sillä lajilihakset ovat niin kehittyneet, että se on mahdollista. Useimmiten kuntoilijan peruskestävyys on niin heikko, ettei esimerkiksi hiihto aerobisen kynnyksen alapuolella on lainkaan mahdollista, jolloin elimistö adaptoituu vauhtikestävyysalueelle ja kuntoilija luulee menevänsä pk-vauhtia ! Tietysti tällaisessa tilanteessa tullaan tien päähän jossain vaiheessa (ylikunto/väsymys)eikä kunto tietystikään kohene, koska itse kivijalka suorituksessa jää kokonaan tekemättä.
Omakohtaisten kokemusten mukaan juuri näin: hiihdossa max. syke 6 pykälää minuutissa korkeampi kuin juosten (188 vs. 182, arvot saavutettu maksimi testissä). Polkupyörä ergometrilla testissä tuli max 180. Varmaankin myös kynnysarvot sitten heittelevät näiden mukaan jossakin suhteessa. Harrastelen kaikkia lajeja suht. aktiivisesti, (maasto)pyöräilyä ehkä suhteellisesti vähiten. Kesä menee aina enemmän pk painotteisesti, talvella vapaa hiihtotyyli on sen verran raskasta käsien voimanpuutteen vuoksi että mennään enemmän vk puolelle, välillä sitten juosten lenkkiä pk-vauhdilla tai perinteisellä hiihtotavalla pitempää (3-4 h lenkkiä).
- jts
heittelevät kirjoitti:
eri lajeissa ! Eli Aerobinen ja anaerobinen kynnykset vaihtelevat eri lajeissa. Hiihdossa todennäköisesti ovat kovimmat(eniten lihaksia käytössä) Varalan testiaseman päällikön mukaan voivat (urheilijalla) kynnysarvot heittää n. 5-8 lyöntiä eri lajeissa ( kuntoilijoista ei tietoa ). Testauspäällikkö kertoi myös, että monella kuntoilijalla saattaa käydä ergotestissä (polkupyörä)niin ettei saa kun 150 sykkeeksi, vaikka maksimi on 200, sillä olematon voimataso pyöräilylihaksissa estää testin teon ergolla. Sama henkilö saa juoksumatolla "helposti" 200 tauluun. Eli johtopäätös tästä lienee seuraava: jokaisen lajiin täytyy jollakin lailla tottua (kilometrejä / tunteja / tekniikkaa) ennenkuin on valmis saavuttamaan maksimisykeet esim. pyöräilyssä. Urheilijat kyllä saavuttavat (pyöräily) saman maksimisykkeen kuin esim. juoksemalla tai muulla testillä, sillä lajilihakset ovat niin kehittyneet, että se on mahdollista. Useimmiten kuntoilijan peruskestävyys on niin heikko, ettei esimerkiksi hiihto aerobisen kynnyksen alapuolella on lainkaan mahdollista, jolloin elimistö adaptoituu vauhtikestävyysalueelle ja kuntoilija luulee menevänsä pk-vauhtia ! Tietysti tällaisessa tilanteessa tullaan tien päähän jossain vaiheessa (ylikunto/väsymys)eikä kunto tietystikään kohene, koska itse kivijalka suorituksessa jää kokonaan tekemättä.
toi "kivijalka"..kaikki perustuu siihe!jos ei ole peruskestävyyttä..nousujohteista kehitystä ei tapahdu!!
- hiihtelijä.
kyllähän ne "laskennalliset" arvot ovat vain suuntaa antavia, eiväthän ne voi millään kaikkiin soveltuvia.
itselläni on noin 15 pykälää korkeampi max.syke kuin laskennallinen.
enkä oikein ymmärrä miksi ja miten sykemittarista voisi tulla masteri... kyllä se minulla ainakin on renkinä toiminut, kuten muukin elektroniikka ja tietokoneet niin töissä kuin kotona.
ja hyvinhän siitä on apua ollut...vajaa vuoden käyttänyt, ja nyt alkaa vasta selkee ne omat rajat... ja niitä voi sitten hyvin jälkikäteen vertailla omiin tuntemuksiin, ja suorituksen aikanakin. Intervalliharjoitukset, peruskestävyydet ym. hoituu mittarin avulla tod. hyvin. - atomicman
Mitä tuosta väittelemään. Pitäkööt kuka pitää ja kuka ei, minä pidän. Kyse on kuitenkin tai pitäisi olla kuntourheilusta? Eiköhän elämässä tehdä tärkeämpiäkin valintoja kuin että pitääkö kyseistä härveliä lenkillä ranteessa. Ai ei! No ei sitten. . .
Jannen juttu sinänsä ihan ok. - Janne
..sunnuntaina ja pakon sanelema vihaamani hölkkäkausi alkanut.
Olen yrittänyt taas väkisinkin juosta (lue:hölkätä) oikeiden sykkeiden alapuolella ja vaikeaa on... Tai ei se vaikeaa ole mutta todella hiljaa pitää mennä...Olenhan todella vielä paljon lahjattomampi juoksija kuin hiihtäjä..
Aloitin taas aktiivisemman punttiharjoittelunkin hiihdon loputtua; mutta silti vain 2-3 treenia punttia viikossa kevyellä hyvin suunnatulla intensiteetillä.
KOSKA HIIHTÄJÄT (myös kuntohiihtäjät)TEHDÄÄN KESÄLLÄ, niin olen päättänyt liikkua monipuolisesti myös koko kuivan maan harjoittelukauden ja katsoa ensi syystalvesta oliko siitä mitään hyötyä. Siksi löinkin jo muutaman tavoitteen lukkoon:
1. Helsinki city-run puolimaraton 13.5.06
2. Ainakin kaksi 50km rullahiihtolenkkiä kesällä
3. Fin5 -rastiviikko
4. pari 100km pyörälenkkiä
5. sauvavaelluksia metsässä lähes viikottain
6. 3-4 erilaista kestävyysharjoitusta joka viikko huhtikuu-marraskuu 2006
7. Ensi talvena molemmat Savoniat ja Pogosta
..että tällaisia suunnittelen täällä takkahuoneen sohvalla läppäri sylissä 10km hölkän jälkeen..
terv. Kesä-Janne :))- jts
ohjelmaa iha riittämii..se on iha hyvä ku muistaa huilatakkii välillä..kyllä tossa on monipuolisuutta..sulla taitaa olla vähä sananlaine "kipinä" toho urheiluu ku mulla oli nuorempana!minä oon tehny kovia tempauksia sillo aikoinaa..en oikee kehtais paljo kertookaa..pitävät vielä "hullumpana"..tos juoksus kannattaa talve jälkee olla tosi tarkkana..ettei saa koipia heti juntturaa..hitaasti on mentävä se on totta!ja vielä..kannattas hiihtää rullilla mahollisimma paljo tasatyöntöö..sitä ei tuu koskaa tehtyy liikaa!!
- cedrik
Lahdessa vielä löytyy lunta. Kävin eilen vielä hiihtämässä ja Urheilukeskus-Tapanila väli oli aivan kivassa kunnossa. Yöpakkasten jälkeen ensi viikonlopuksi voi odottaa kunnon lentokeliä. Eiköhän täällä hiihdetä vielä pääsiäisenäkin. Ainakin Tapanilan vitonen saattaa olla kunnossa silloinkin.
Nyt rapiat 900 km vasta, mutta eiköhän tässä tonni saada vielä täyteen. Eilen oli kyllä todella kevyt keli, ihan kuin rullilla olisi luistellut. 160 km nyt samalla voitelulla ja luisto senkuin paranee ;) Alkaa fluorit tulla alta esiin.. - Keimo
cedrik kirjoitti:
Lahdessa vielä löytyy lunta. Kävin eilen vielä hiihtämässä ja Urheilukeskus-Tapanila väli oli aivan kivassa kunnossa. Yöpakkasten jälkeen ensi viikonlopuksi voi odottaa kunnon lentokeliä. Eiköhän täällä hiihdetä vielä pääsiäisenäkin. Ainakin Tapanilan vitonen saattaa olla kunnossa silloinkin.
Nyt rapiat 900 km vasta, mutta eiköhän tässä tonni saada vielä täyteen. Eilen oli kyllä todella kevyt keli, ihan kuin rullilla olisi luistellut. 160 km nyt samalla voitelulla ja luisto senkuin paranee ;) Alkaa fluorit tulla alta esiin..Pääkaupunkiseudullakin hiihdetään ihan täyttä vauhtia vielä. Kelit on raskaamman puoleiset kun uusi lumi on niin märkää ja latupohjat alkaa pehmetä. Vielä ainakin viikko hiihtoaikaa jäljellä siis.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1153545Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja801311GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys511277- 831212
Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351132- 601067
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn291030- 54911
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39892- 67888