Suomen aatelisto

Suomen aatelisto, niinkuin muidenkin maiden aatelisto on alkuperältään varsin kirjava.

Aatelistostamme on Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.

Tosin yksikolmas osa on alkuperältään tuntematon.

Mutta se mikä on mielenkiintoista on se, että kun Suomalaisen alkuperän omaavat aatelissuvut jaetaan heimojen mukaan, niin eniten on aatelistosta kaiken järjen vastaisesti Savolaista alkuperää.
Eli Savolais alkuperäiset aatelissuvut on suurin ryhmä Suomlaisaatelisten joukossa, niitä on melkein yhtä paljon lukumäärällisesti kuin alkuperältään Ruotsalaisia.

Niin lähde on haastattelu, jossa haastateltiin aatelisten johtajaa Gornhjlm....... tai jotain siihen suuntaan.
546868
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 54

Vanhimmat

"...eniten on aatelistosta kaiken järjen vastaisesti Savolaista alkuperää."

Selvähän tuo, savolaiset vaeltelivat järvi- ja vaaramaisemissaan vapaina miehinä kun länsisuomalaiset ja hämäläisetkin oli sidottu turpeeseen talonpojiksi tai rengeiksi. Savolaiset ruletti taistelukentillä niittäen mainetta ja kunniaa.

Olettehan panneet merkille savolaisten huomattavan suuren osuuden maamme mahtimiesten joukossa. Ajatellaanpa mitä esim Vakka-Suomi on meille tarjonnut, tekstiviesti-Ilen ja Luuseri-Niinistön. Jaa, mistähän se tekstari-Matin suku on lähtöisin?

Äänestä

Ei pitäisi sekoittaa savolaista rahvasta ja Savon aatelisia.
Harva savolainen nousi aateliseksi. Savon aateliset olivat tuontitavaraa, aika paljon saksalaisperäisiä sukunimiä von-etuliitteineen löytyy.
Seka-avioliitot olivat erittäin harvinaisia 1800-luvulle asti, jolloin aatelisia neitoja alettiin naittaa jopa rahvaan torppiin. Alkoi ns. aleneva säätykierto, jonka ansiosta monella savolaisella ja muillakin suomalaisilla on perimässään aatelisia, vaikka suku onkin ollut talonpoikaista.
Katsokaapa vaikka Joroisten kastettujen ja vihittyjen luetteloita osoitteesta http://www.genealogia.fi/hiski/-4bch6l

Äänestä
  • aateliset olivat vapaamielisiä ja levittivät geenejään uhrautuvasti. Suurin osa nykysavolaisista on saksalais-aatelista alkuperää edes himpun verran.

    Äänestä

  • vladi kirjoitti:

    aateliset olivat vapaamielisiä ja levittivät geenejään uhrautuvasti. Suurin osa nykysavolaisista on saksalais-aatelista alkuperää edes himpun verran.

    hyvin mahdollista, että lapsen isä ei ollutkaan Paavo Möttönen ,vaan vapaakreivi Carl von Dummerburg.
    Harvoin ennen 1800-lukua aatelinen on tunnustanut isyytensä piian lapseen.

    Äänestä

  • mika. kirjoitti:

    hyvin mahdollista, että lapsen isä ei ollutkaan Paavo Möttönen ,vaan vapaakreivi Carl von Dummerburg.
    Harvoin ennen 1800-lukua aatelinen on tunnustanut isyytensä piian lapseen.

    Olenkin aina epäillyt että niin jalot hahmot kuin Lipponen, Kääriäinen ja Liikanen esimerkiksi eivät voi olla täysin suomalaista maatiaisalkuperää!

    Äänestä

vielä kerran korostaisin, että Savon aatelisto ei ole savolaista alkuperää, vaan muualta 1600-1700-luvuilla tullutta.
toki jokunen suomalaisesta (ja myös savolaisesta) rahvaasta lähtenyt säätyläissuku on noussut jopa aatelistoon.
Savossa oli toki voimakas paikallis- ja kirkollishallinto, joka oli pääasiassa savolaisten itsensä käsissä. Monilla muilla Suomen seuduilla virkamiehistö ja papisto tuli muualta.
Mutta kuten todettu myös Savoon tuli säätyläisiä, ja jopa aatelisia muualta.

Äänestä
  • ...nämä "savolaiset" ovat aateloituja suomalaisia, ilmeisesti talonpoikais-suvuista lähtöisin.

    Ulkomailta tulleet aateliset on laskettu omaan kategoriaansa. Venäjältä loikkasi tänne pari sukua, joista on yhä jäljellä Aminoffit. Myös kansainvälisiä palkkasotureita oli kuninkaallisen Svean armeijan upseereina ja he hankkivat rikastuttuaan tiluksia Suomesta, -ja kuningas oli aateloinut heidät useimmiten.

    Muualta tulleita aatelisia tai aateloituja sukuja oli usein vain yksi perhe, ja suvut saattoivat helposti sammua, -varsinkin jos toimivat ammattiupseereina.

    Toki ruotsinvallan aikana yhteiskunnan kermaan kivunneet vaihtoivat parissa sukupolvessa kielensä poliittisesti korrektimpaan ruotsiin, kuten nykyisetkin herrojen perseluudat jotka vaihtavat mielipiteensä trendikkäämpiin päästäkseen pinnalle.

    Kirjoitut;
    "vielä kerran korostaisin, että Savon aatelisto ei ole savolaista alkuperää, vaan muualta 1600-1700-luvuilla tullutta."

    Turha sinun on mitään korostaa, sillä aloitusviestissä selostettiin aatelisten omaa edustajaa joka kyllä tuntee savolaisensa.

    "Ruotsinkieliseen" raha-porukkaan kipusi myös 1800-luvulla monia savolaisia metsäkauppa-huijareita, jotka rahaa saatuaan pyrkivät piireihin. Oikotie herrojen sosieteetti-tapojen oppimiseen oli naida Pietarista entinen yläluokan huora, joka usein oli juutalainen. Tämä osasi käytöstavat ja kokoteeraukset.

    Tästä on seurannut myös sv-talande yläluokkamme perinteinen vitsaus: Syntymäkuppa. Myös bättre-folkin ei-niin-germaaninen ulkonäkö selittyy slaavi- ja juutalais-verellä.

    Rantaruotsalaiset ja keskimääräisest suomalaisetkin ovat enemmän "germaaneja" kuin rotutietoisuuttaan kyldyyrikodeissa vaalivat svekomaanimme.

    Äänestä

  • Semjon_Kotko kirjoitti:

    ...nämä "savolaiset" ovat aateloituja suomalaisia, ilmeisesti talonpoikais-suvuista lähtöisin.

    Ulkomailta tulleet aateliset on laskettu omaan kategoriaansa. Venäjältä loikkasi tänne pari sukua, joista on yhä jäljellä Aminoffit. Myös kansainvälisiä palkkasotureita oli kuninkaallisen Svean armeijan upseereina ja he hankkivat rikastuttuaan tiluksia Suomesta, -ja kuningas oli aateloinut heidät useimmiten.

    Muualta tulleita aatelisia tai aateloituja sukuja oli usein vain yksi perhe, ja suvut saattoivat helposti sammua, -varsinkin jos toimivat ammattiupseereina.

    Toki ruotsinvallan aikana yhteiskunnan kermaan kivunneet vaihtoivat parissa sukupolvessa kielensä poliittisesti korrektimpaan ruotsiin, kuten nykyisetkin herrojen perseluudat jotka vaihtavat mielipiteensä trendikkäämpiin päästäkseen pinnalle.

    Kirjoitut;
    "vielä kerran korostaisin, että Savon aatelisto ei ole savolaista alkuperää, vaan muualta 1600-1700-luvuilla tullutta."

    Turha sinun on mitään korostaa, sillä aloitusviestissä selostettiin aatelisten omaa edustajaa joka kyllä tuntee savolaisensa.

    "Ruotsinkieliseen" raha-porukkaan kipusi myös 1800-luvulla monia savolaisia metsäkauppa-huijareita, jotka rahaa saatuaan pyrkivät piireihin. Oikotie herrojen sosieteetti-tapojen oppimiseen oli naida Pietarista entinen yläluokan huora, joka usein oli juutalainen. Tämä osasi käytöstavat ja kokoteeraukset.

    Tästä on seurannut myös sv-talande yläluokkamme perinteinen vitsaus: Syntymäkuppa. Myös bättre-folkin ei-niin-germaaninen ulkonäkö selittyy slaavi- ja juutalais-verellä.

    Rantaruotsalaiset ja keskimääräisest suomalaisetkin ovat enemmän "germaaneja" kuin rotutietoisuuttaan kyldyyrikodeissa vaalivat svekomaanimme.

    Joo, kyseessä on nimenomaan aloitusviestissä puhutusta noin 40 %:tsa, joiden alkuperäksi on todistettu Suomalainen talonpoikaissuku.

    Eli Suomalaisista aatelissuvuista joiden alkuperä on Suomalainen talonpoikassuku on eniten Savolaislähtöisiä sukuja, Ritarihuoneen sihteerin joka on Suomen aatelisten nimellinen johtaja mukaan näin on asia.

    Ruotsalaista alkuperää on 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää 21 %:tia.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Joo, kyseessä on nimenomaan aloitusviestissä puhutusta noin 40 %:tsa, joiden alkuperäksi on todistettu Suomalainen talonpoikaissuku.

    Eli Suomalaisista aatelissuvuista joiden alkuperä on Suomalainen talonpoikassuku on eniten Savolaislähtöisiä sukuja, Ritarihuoneen sihteerin joka on Suomen aatelisten nimellinen johtaja mukaan näin on asia.

    Ruotsalaista alkuperää on 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää 21 %:tia.

    ...mutta Kustaa Vaasa esti sen.

    Saksalaiset porvarit olivat Ruotsin ja valtakuntaan kuuluvan Suomen kaupungeissa lähes valta-asemassa, mutta heille asetettiin rasistisia rajoituksia.

    Kiitos tämän syrjinnän, Ruotsi pysyi ruotsalaisena.

    Sittemmin Ruotsia hämmensi eräs Napoleonin kenraali, joka asetettiin valtaistuimme ja oikeasta laillisesta kunkusta tuli pakolainen.

    Kenraali Bernadotte oli ollut kovin radikaali nuoruudessaan, ja Svean kuninkaallisen hovilääkärin joskus tutkiessa vanhaa kunkkua, lääkäri kiinnitti huomiota ranskankieliseen tatuointiin kuninkaan hauiksessa: "Kuolema tyranneille! Kuolema monarkeille!" kertoi kirjoitus.

    Äänestä

  • Semjon_Kotko kirjoitti:

    ...mutta Kustaa Vaasa esti sen.

    Saksalaiset porvarit olivat Ruotsin ja valtakuntaan kuuluvan Suomen kaupungeissa lähes valta-asemassa, mutta heille asetettiin rasistisia rajoituksia.

    Kiitos tämän syrjinnän, Ruotsi pysyi ruotsalaisena.

    Sittemmin Ruotsia hämmensi eräs Napoleonin kenraali, joka asetettiin valtaistuimme ja oikeasta laillisesta kunkusta tuli pakolainen.

    Kenraali Bernadotte oli ollut kovin radikaali nuoruudessaan, ja Svean kuninkaallisen hovilääkärin joskus tutkiessa vanhaa kunkkua, lääkäri kiinnitti huomiota ranskankieliseen tatuointiin kuninkaan hauiksessa: "Kuolema tyranneille! Kuolema monarkeille!" kertoi kirjoitus.

    Näinhän ne miehet muuttuu ja miesten mielipiteet ...

    Äänestä

  • Savolaista aatelia edustaa puhtaasti ratsumies Yrjö Ollinpoika Leskinen, jonka Kristiina kuningatar aateloi 1640 -luvulla. Nimekseen hän sai Göran v. Bistolikors. Sukua asuu vielä saksassa ja Kandassa. Yrjo itse oli syntynyt Säämingissä talonpoika Olli Leskisen perheeseen.
    Yrjö pelasti Gustav II Adolfin ampumalla molemmissa käsissää olevilla ratsupistooleilla kaksi kuninkaan päälle yrittänyttä paavin sotilasta. Kerrotaan, että kädet olivat ristikkäin aseita laukaistaessa.
    Maisteri Karskela os. Leskinen Turusta on tutkinnut Yrjön sukuhaaraa.
    Karskela sanoi:" Yrjön voi vielä katsoa olevan Leskinen, mutta hänen poikansa eivät ole suvulle kunniaksi." Pojista Aabraham oli Savonlinnan päällikkö ja nuorin Erik Baltian käskynhaltia. Oli Eversti ja asui Riiassa. Tuomas Jokinen

    Äänestä

  • etjokin kirjoitti:

    Savolaista aatelia edustaa puhtaasti ratsumies Yrjö Ollinpoika Leskinen, jonka Kristiina kuningatar aateloi 1640 -luvulla. Nimekseen hän sai Göran v. Bistolikors. Sukua asuu vielä saksassa ja Kandassa. Yrjo itse oli syntynyt Säämingissä talonpoika Olli Leskisen perheeseen.
    Yrjö pelasti Gustav II Adolfin ampumalla molemmissa käsissää olevilla ratsupistooleilla kaksi kuninkaan päälle yrittänyttä paavin sotilasta. Kerrotaan, että kädet olivat ristikkäin aseita laukaistaessa.
    Maisteri Karskela os. Leskinen Turusta on tutkinnut Yrjön sukuhaaraa.
    Karskela sanoi:" Yrjön voi vielä katsoa olevan Leskinen, mutta hänen poikansa eivät ole suvulle kunniaksi." Pojista Aabraham oli Savonlinnan päällikkö ja nuorin Erik Baltian käskynhaltia. Oli Eversti ja asui Riiassa. Tuomas Jokinen

    Suomalaiset tulivat Lützenissä paikalle, vasta kun kuningas oli kaatunut ja saivat ruumiin pelastettua. Häntä yrittivät suojella smoolantilaiset ratsumiehet, jtoka olivat yksi kuninkaan suosikkijoukko.

    Äänestä

oikeasti aatelista eli vanhasta keskiajan aatelista vaiko rappioajan nousukkaista?

Äänestä

tohon voisi lisätä ettei Suomea edes ollut silloin kuin aatelia tänne tuli ensikerran.

Ei tainnut olla edes Österlandia.

Äänestä
  • Höpöhöpöpö ...

    Suomessa oli samanlaisia suurtalonpoikia kuin muuallakin itämeren alueella, tästä ryhmästä nousivat myöhemmät aateliset.

    Keskiajalla oli maaomaisuus kaikkialla Euroopassa pääasiassa talonpoikien käsissä, tilanne muuttui vasta keskiajan lopussa kun alueita alettiin jakamaan läänityksinä kuninkaan miehille.

    Pohjoismaissa ei tätä vaihetta koskaan täysin omaksuttu, eniten läänityksiä jaettiin vasta 1600 luvulla.

    Aatelisrälssi sulkeutui Ruotsissa myös 1600 luvulla, sitä ennen kuka tahansa pääsi kyseiseen säätyyn kunhan vain varusti hevosen ja miekan kuninkaan käyttöön.

    Eli perintöaateli syntyi Juhana III noustua Ruotsin kuninkaaksi, se oli se hinta minkä juhana joutui aatelisille maksamaan kruunustaan.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Höpöhöpöpö ...

    Suomessa oli samanlaisia suurtalonpoikia kuin muuallakin itämeren alueella, tästä ryhmästä nousivat myöhemmät aateliset.

    Keskiajalla oli maaomaisuus kaikkialla Euroopassa pääasiassa talonpoikien käsissä, tilanne muuttui vasta keskiajan lopussa kun alueita alettiin jakamaan läänityksinä kuninkaan miehille.

    Pohjoismaissa ei tätä vaihetta koskaan täysin omaksuttu, eniten läänityksiä jaettiin vasta 1600 luvulla.

    Aatelisrälssi sulkeutui Ruotsissa myös 1600 luvulla, sitä ennen kuka tahansa pääsi kyseiseen säätyyn kunhan vain varusti hevosen ja miekan kuninkaan käyttöön.

    Eli perintöaateli syntyi Juhana III noustua Ruotsin kuninkaaksi, se oli se hinta minkä juhana joutui aatelisille maksamaan kruunustaan.

    Suomessa oli ruotsalaisia kartanonherroja joista lähti sikiämään suomalainen aatelisto.

    Naimakauppojen kautta Suomen aateli syntyi. Ei sinne nuossut juuri ketään ulkopuolisia.

    Euroopassa maaomaisuus oli pääasiassa feodaaliherrojen omistuksessa ja talonpojat orjien asemassa.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Suomessa oli ruotsalaisia kartanonherroja joista lähti sikiämään suomalainen aatelisto.

    Naimakauppojen kautta Suomen aateli syntyi. Ei sinne nuossut juuri ketään ulkopuolisia.

    Euroopassa maaomaisuus oli pääasiassa feodaaliherrojen omistuksessa ja talonpojat orjien asemassa.

    Suomen aatelissuvuissa on enempi Savolaistalonpoikia kuin Ruotsalaisia.

    Näin väittää ritarihuoneen sihteeri, joka on aatelisten nokkamies.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Suomen aatelissuvuissa on enempi Savolaistalonpoikia kuin Ruotsalaisia.

    Näin väittää ritarihuoneen sihteeri, joka on aatelisten nokkamies.

    niitä asioita jotka itse uskot tietäväsi.

    Keskiajalla "Suomeen" tuli ns. aateli lännestä ja etelästä.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Suomen aatelissuvuissa on enempi Savolaistalonpoikia kuin Ruotsalaisia.

    Näin väittää ritarihuoneen sihteeri, joka on aatelisten nokkamies.

    aatelisia. Savolaiset myöhäisaateliset nääs....
    Ei niitä alkuperäisiä ruotsalaisia....

    Äänestä

  • alempiarvoisia kirjoitti:

    aatelisia. Savolaiset myöhäisaateliset nääs....
    Ei niitä alkuperäisiä ruotsalaisia....

    Ei ihan noinkaan ...

    Eli aatelisto kyllä jakautuu kahteen ryhmään, ylempään ja alempaan.

    Mutta perintöaateli syntyi vasta 1600 luvulla, nämä nousukkaat Savolaiset kuuluu juuri siihen ryhmään joka aateloitiin ennen perintöaatelin syntyä kun aatelisluokka oli vielä vapaa kaikille halukkaille ja kyvykkäille.

    Mitään alkuperäistä "aatelia" ei sinänsä ole ollut koskaan, vierasperäiset suvut on yleensä olleet tavallisia palkkasotilaita ennen aateloimista.

    Suomessa on tosin pieni ryhmä ns. ylhäisaatelia, joista todellisuudessa osa on alkuperältään Ruotsin kuninkaiden äpäriä.

    Nämä äpärät siirrettiin pois Ruotsista jo lapsena, koska ei haluttu niiden sekoittavan virallista elämää ja kruunun perintökaarta.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Ei ihan noinkaan ...

    Eli aatelisto kyllä jakautuu kahteen ryhmään, ylempään ja alempaan.

    Mutta perintöaateli syntyi vasta 1600 luvulla, nämä nousukkaat Savolaiset kuuluu juuri siihen ryhmään joka aateloitiin ennen perintöaatelin syntyä kun aatelisluokka oli vielä vapaa kaikille halukkaille ja kyvykkäille.

    Mitään alkuperäistä "aatelia" ei sinänsä ole ollut koskaan, vierasperäiset suvut on yleensä olleet tavallisia palkkasotilaita ennen aateloimista.

    Suomessa on tosin pieni ryhmä ns. ylhäisaatelia, joista todellisuudessa osa on alkuperältään Ruotsin kuninkaiden äpäriä.

    Nämä äpärät siirrettiin pois Ruotsista jo lapsena, koska ei haluttu niiden sekoittavan virallista elämää ja kruunun perintökaarta.

    esimerkin näistä äpäröistä...

    Äänestä

  • väinämöinen kirjoitti:

    esimerkin näistä äpäröistä...

    Esimerkiksi Juhana III lapset ennen avioliittoa Puolalaisen prinsessan kanssa, Juhanahan oli Suomen herttua ennenkuin nousi kuninkaaksi ja sillä oli neljä lasta "rakastajalleen" joka sai kartanon Suomesta kun Juhana meni naimisiin Puolalaisen kanssa ...

    Myös Jaakko De La Gardie taitaa olla kuninkaan epävirallisia jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa ...

    Itseasiassa melkein kaikki kuninkaiden äpärät on varmuuden vuoksi "karkotettu" Suomeen.

    Äänestä

vahvistuksen sille, että tämä Vaka Vanha karaktääri on todellakin savolainen!

Idän immeisiä..

Äänestä
  • Kierä kuin narunkerä....

    Äänestä

  • on savolainen kirjoitti:

    Kierä kuin narunkerä....

    Niin palataampa alkuperäiseen väitteeseen, eli Suomen ritarihuoneen sihteeri joka on aatelissäädyn virallinen nokkamies Suomessa.
    Itse en edes tiennyt että kyseisellä säädyllä on vielä nykyäänkin nokkamies ....
    Väitti kolmosen aamuteeveessä suorassa lähetyksessä, että suurin ryhmä Suomen Suomalaisissa aatelissuvuissa on heimokunnittain jaettuna Savolaiset.

    Luulisi kyseisen miehen tuntevan aatelissuvut ja niiden taustat Suomessa ehkä parhaiten, joka niitä virkansa puolesta tutkii ja seuraa.

    Minä tuskin pystyn väitettä kiistämään tai todistamaan, ihmettelen vain asiaa ...

    Kaikista 367 aateloidusta aatelissuvusta on hengissä joku 167 kpl:tta, voi olla että luvuissa on muutaman numeron heitto mutta ei kumminkaan kymmenittäin ...

    Voi tietenkin olla myöskin, että vierasperäiset suvut jotka on alunperinkin olleet yhden aateloidun palkkasotilaan varassa on historian saatossa helpommin sammuneet ja aateloidut Savolaissuvut jotka on olleet sopulien tavalla sikiävien Savolaisten perimää kantavia niin ovat säilyneet paljon paremmin ja lisääntyneet huomattavsti nopeammin.
    Jolloin tosiaankin ajansaatossa Savolaisten aatelisten osuus kaikissa aatelissuvuissa "rikastuu" pikkuhiljaa ...

    Äänestä

oli rälssisuku joka tunnetaan ruotsissa jo 1508.

Äänestä
  • Tietäisikkö joku onko äitini suvussa esiintyvä maria kempas sukua saksalis peräiselle aatelissuvulle,johon kuuluu mm lasse kempas,puutteellisten tietojen vuoksi en ole onnistunut löytämään tietoja,puuttuu mm tarkka syntymä aika,se esitetään kirjoissa noin aikana,avioitui porkan kanssa itäsuomessa 1800 luvun toisella puoliskolla.

    Äänestä

  • Tietäisikkö joku onko äitini suvussa esiintyvä maria kempas sukua saksalis peräiselle aatelissuvulle,johon kuuluu mm lasse kempas,puutteellisten tietojen vuoksi en ole onnistunut löytämään tietoja,puuttuu mm tarkka syntymä aika,se esitetään kirjoissa noin aikana,avioitui porkan kanssa itäsuomessa 1800 luvun toisella puoliskolla.

    Äänestä

  • olenko aatelinen kirjoitti:

    Tietäisikkö joku onko äitini suvussa esiintyvä maria kempas sukua saksalis peräiselle aatelissuvulle,johon kuuluu mm lasse kempas,puutteellisten tietojen vuoksi en ole onnistunut löytämään tietoja,puuttuu mm tarkka syntymä aika,se esitetään kirjoissa noin aikana,avioitui porkan kanssa itäsuomessa 1800 luvun toisella puoliskolla.

    Miten voisikaan?

    Äänestä

  • Höpöhöpö, Acricola oli talonpoikaissuku, eli Micaelin isä oli talonpoika.

    Rälssi-suku on tietynlainen harha, rälssiin kuului vain se henkilö joka suoritti ratsu-palvelusta, mikäli poika ei jatkanut niin talo muuttui takaisin tavalliseksi talonpojaksi, eli asema ei periytynyt, kyse oli oikeudesta johon jokaisella oli ,mahdollisuus, kunhan vaan talo oli tarpeeksi vauras.

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    Höpöhöpö, Acricola oli talonpoikaissuku, eli Micaelin isä oli talonpoika.

    Rälssi-suku on tietynlainen harha, rälssiin kuului vain se henkilö joka suoritti ratsu-palvelusta, mikäli poika ei jatkanut niin talo muuttui takaisin tavalliseksi talonpojaksi, eli asema ei periytynyt, kyse oli oikeudesta johon jokaisella oli ,mahdollisuus, kunhan vaan talo oli tarpeeksi vauras.

    Tuo koskee ratsupalvelusta. Rälssi on ihan eri asia. Se tarkoitti aatelismiestä, joka oli vapautettu verosta ja jolle oli osoitettu tietyt alueet, joiden verot hän sai kantaa.

    Äänestä

Ketju on vanha ja täyttä sontaa. Yhtäkään suomenkielistä aatelissukunimeä ei ole ja suvun alkuperää ei voi sanoa suomalaiseksi, jos nyt vasta muutama sukupolvi on asuttu maassa ja sukunimi on vierasperäinen, sekä puhekieli.

Äänestä
  • aatelisnimiä tuli vasta Venäjän aikana. Esimerkiksi prokuraattori Soisalo aateloitiin nimellä Soisalon-Soininen.

    Äänestä

  • Aatelisnimi ei alunperin ollut sukunimi, kannattaisi perehtyä asioihin, ennen kuin kovaan ääneen niitä kommentoi.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Aatelisnimi ei alunperin ollut sukunimi, kannattaisi perehtyä asioihin, ennen kuin kovaan ääneen niitä kommentoi.

    saattoi jäädä alkuperäinen nimikin, jos se oli riittävän "hieno". Useimmin otettiin uusi, komeampi nimi.

    "Esimerkiksi prokuraattori Soisalo aateloitiin nimellä Soisalon-Soininen. "

    Korjaus: Alkuperäinen nimi oli siis Soininen.

    Äänestä

  • Aatelisnimeksi kirjoitti:

    saattoi jäädä alkuperäinen nimikin, jos se oli riittävän "hieno". Useimmin otettiin uusi, komeampi nimi.

    "Esimerkiksi prokuraattori Soisalo aateloitiin nimellä Soisalon-Soininen. "

    Korjaus: Alkuperäinen nimi oli siis Soininen.

    Kyse ei ollut sukunimestä vaan lisänimestä, eli aateliskartanolla oli joku nimi ja aateloitu henkilö sai yleensä sen kartanon nimen lisänimekseen, jonka me nykyään ymmärrämme sukunimenä, kyse ei ollut sukunimestä vaan siitä, kuka oli kyseisen kartanon herra.

    Jos samalla henkilöllä oli elämänsä aikana useampi kartano hallinnassaan, niin nimi saattoi vaihtua kartanoiden mukaan, eli sama henkilö esiintyy silloin useammalla eri "sukunimellä" elämänsä aikana, vaikka kyseessä on sama kaveri.

    Nimi tarkoitti oikeutta, eli sillä oli oikeus hallita kyseistä läänitystä.
    On myös muita esimerkkejä, mitään vakiintunutta käytäntöä ei näihin lisänimiin ollut.
    Joillakin oli myös oikeita sukunimiä, jotka periytyivät isän mukaan.

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    Kyse ei ollut sukunimestä vaan lisänimestä, eli aateliskartanolla oli joku nimi ja aateloitu henkilö sai yleensä sen kartanon nimen lisänimekseen, jonka me nykyään ymmärrämme sukunimenä, kyse ei ollut sukunimestä vaan siitä, kuka oli kyseisen kartanon herra.

    Jos samalla henkilöllä oli elämänsä aikana useampi kartano hallinnassaan, niin nimi saattoi vaihtua kartanoiden mukaan, eli sama henkilö esiintyy silloin useammalla eri "sukunimellä" elämänsä aikana, vaikka kyseessä on sama kaveri.

    Nimi tarkoitti oikeutta, eli sillä oli oikeus hallita kyseistä läänitystä.
    On myös muita esimerkkejä, mitään vakiintunutta käytäntöä ei näihin lisänimiin ollut.
    Joillakin oli myös oikeita sukunimiä, jotka periytyivät isän mukaan.

    "Kyse ei ollut sukunimestä vaan lisänimestä, eli aateliskartanolla oli joku nimi ja aateloitu henkilö sai yleensä sen kartanon nimen lisänimekseen, jonka me nykyään ymmärrämme sukunimenä, kyse ei ollut sukunimestä vaan siitä, kuka oli kyseisen kartanon herra."

    Hölynpölyä. Aatelisnimi oli mitä virallisin, Sillä suku mm. rekisteröitiin ritarihuoneeseen. Se mm. takasi aateliston etuoikeudet.Saattoihan se olla kartanon nimikin alun perin, mutta ei yleensä.

    "Nimi tarkoitti oikeutta, eli sillä oli oikeus hallita kyseistä läänitystä."

    Ihan pötyä. Kuningas antoi erikseen rälssikirjan, jolla tietyn alueen verot siirrettiin rälssimiehen kannettaviksi. Rälssi voitiin myös peruuttaa.

    Kartanoita ostettiin ja myytiin, perittiin ja jaettiin.

    Olet harvinaisen typerä ja tietämätön.

    Äänestä

  • Ihan pötyä taas!! kirjoitti:

    "Kyse ei ollut sukunimestä vaan lisänimestä, eli aateliskartanolla oli joku nimi ja aateloitu henkilö sai yleensä sen kartanon nimen lisänimekseen, jonka me nykyään ymmärrämme sukunimenä, kyse ei ollut sukunimestä vaan siitä, kuka oli kyseisen kartanon herra."

    Hölynpölyä. Aatelisnimi oli mitä virallisin, Sillä suku mm. rekisteröitiin ritarihuoneeseen. Se mm. takasi aateliston etuoikeudet.Saattoihan se olla kartanon nimikin alun perin, mutta ei yleensä.

    "Nimi tarkoitti oikeutta, eli sillä oli oikeus hallita kyseistä läänitystä."

    Ihan pötyä. Kuningas antoi erikseen rälssikirjan, jolla tietyn alueen verot siirrettiin rälssimiehen kannettaviksi. Rälssi voitiin myös peruuttaa.

    Kartanoita ostettiin ja myytiin, perittiin ja jaettiin.

    Olet harvinaisen typerä ja tietämätön.

    No höpöhöpö, Suomesta löytyy useitakin esimerkkejä, joissa kartanon omistajan vaihduttua uusi omistaja ottaa kartanon nimen sukunimekseen ja vanha ottaa jonkun toisen nimen, eli kyse ei silloin ole sukunimestä sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Sama juttu talojen kanssa, omassakin suvussani on esim. merkki miehestä, jolla on ollut kolme eri taloa hallinnassaan ja kolme eri "sukunimeä" elämänsä aikana.

    Alunerin oli kyse nimenomaan lisänimestä, ei sukunimestä, kuten me sen ymmärrämme.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    No höpöhöpö, Suomesta löytyy useitakin esimerkkejä, joissa kartanon omistajan vaihduttua uusi omistaja ottaa kartanon nimen sukunimekseen ja vanha ottaa jonkun toisen nimen, eli kyse ei silloin ole sukunimestä sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Sama juttu talojen kanssa, omassakin suvussani on esim. merkki miehestä, jolla on ollut kolme eri taloa hallinnassaan ja kolme eri "sukunimeä" elämänsä aikana.

    Alunerin oli kyse nimenomaan lisänimestä, ei sukunimestä, kuten me sen ymmärrämme.

    toistolla parane.
    Jos kartanon ostaja ottaa uuden nimen kartanon mukaan, niin eihän sillä ole mitään tekemistä aatelisnimen kanssa. Ei sitä vaihdettu kartanon mukana. Se oli rekisteröity nimi ja säilyi, vaihtui kartanot tai ei.

    Samoin tietysti sukunimilain tultua voimaan 20-luvulla, oli nimenvaihtoon pyydettävä lupa viranomaisilta.

    Olet varsinainen höpöttäjä.

    Äänestä

  • Ei typeryys kirjoitti:

    toistolla parane.
    Jos kartanon ostaja ottaa uuden nimen kartanon mukaan, niin eihän sillä ole mitään tekemistä aatelisnimen kanssa. Ei sitä vaihdettu kartanon mukana. Se oli rekisteröity nimi ja säilyi, vaihtui kartanot tai ei.

    Samoin tietysti sukunimilain tultua voimaan 20-luvulla, oli nimenvaihtoon pyydettävä lupa viranomaisilta.

    Olet varsinainen höpöttäjä.

    Siis puhunkin ajasta ennen 20 lukua, kyllä aatelisnimi nimenomaan tarkoitti alun perin jonkun alueen eli läänityksen hallintaa, yleensä kartano, ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä sukua kyseinen henkilö oikein on.

    Perehdy johonkin sukututkimukseen, niin huomaat että nimet vaihtuu alvariinsa.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Siis puhunkin ajasta ennen 20 lukua, kyllä aatelisnimi nimenomaan tarkoitti alun perin jonkun alueen eli läänityksen hallintaa, yleensä kartano, ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä sukua kyseinen henkilö oikein on.

    Perehdy johonkin sukututkimukseen, niin huomaat että nimet vaihtuu alvariinsa.

    Ei nimet vaihtunut alvariinsa aatelisilla. Länsisuomessa tavallisen talollisen, rengin ja torpparin nimet saattoivat vaihdella tilan mukaan, kun taas itäsuomalaiset sukunimet periytyivät suvussa hyvinkin kaukaa. Varsinkin eläinaiheiset sukunimet itäsuomesta ja karjalasta saattavat olla pakanuuden ajoilta kulkeneet suvun nimenä. Tuo eläin tai paikka nimessä voi olla joku silloisen ajan suojeluspyhimys, tai muu uskonkultti.

    Äänestä

  • sivusta...huom. kirjoitti:

    Ei nimet vaihtunut alvariinsa aatelisilla. Länsisuomessa tavallisen talollisen, rengin ja torpparin nimet saattoivat vaihdella tilan mukaan, kun taas itäsuomalaiset sukunimet periytyivät suvussa hyvinkin kaukaa. Varsinkin eläinaiheiset sukunimet itäsuomesta ja karjalasta saattavat olla pakanuuden ajoilta kulkeneet suvun nimenä. Tuo eläin tai paikka nimessä voi olla joku silloisen ajan suojeluspyhimys, tai muu uskonkultti.

    Tuo heppu on ennenkin höpöttänyt täysin omia kuvitelmiaan.

    "Siis puhunkin ajasta ennen 20 lukua, kyllä aatelisnimi nimenomaan tarkoitti alun perin jonkun alueen eli läänityksen hallintaa, yleensä kartano, ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä sukua kyseinen henkilö oikein on."

    Voi sinua onnetonta. Sotkeennut aina pahemmin.

    Aateloinnin yhteydessä henkilölle yleensä annettiin nimen ja arvon lisäksi myös maaomaisuutta. Kruunun maatiloja voitiin antaa omaksi, mutta muutenhan asianomaiselle tulolähteeksi osoitettu rälssimaa tarkoitti vain veronkanto-oikeutta. Aatelisto tosin mielellään tulkitsi maan omakseen. Niin ei kuitenkaan ollut, vaan rälssimaata peruutettiin takaisin kruunulla kahdesti 1600-luvun lopulla, kun kruunun verotulot ja sotilaat uhkasivat loppua.

    Aatelisnimi säilyi, oli kartanoita tai ei. Niillä oli omat nimensä, jotka säilyivät omistajan vaihtuessa.
    Tavallisen rahvaan nimet olivat täysin eri asia. Niitä sai ottaa melko vapaasti. Ei siihen kukaan puuttunut. Mies antoi nimen talolleen, tai talo miehelle. Ei siitä ollut lakia ennen 1920-lukua..

    Äänestä

  • Suunnilleen noin!! kirjoitti:

    Tuo heppu on ennenkin höpöttänyt täysin omia kuvitelmiaan.

    "Siis puhunkin ajasta ennen 20 lukua, kyllä aatelisnimi nimenomaan tarkoitti alun perin jonkun alueen eli läänityksen hallintaa, yleensä kartano, ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä sukua kyseinen henkilö oikein on."

    Voi sinua onnetonta. Sotkeennut aina pahemmin.

    Aateloinnin yhteydessä henkilölle yleensä annettiin nimen ja arvon lisäksi myös maaomaisuutta. Kruunun maatiloja voitiin antaa omaksi, mutta muutenhan asianomaiselle tulolähteeksi osoitettu rälssimaa tarkoitti vain veronkanto-oikeutta. Aatelisto tosin mielellään tulkitsi maan omakseen. Niin ei kuitenkaan ollut, vaan rälssimaata peruutettiin takaisin kruunulla kahdesti 1600-luvun lopulla, kun kruunun verotulot ja sotilaat uhkasivat loppua.

    Aatelisnimi säilyi, oli kartanoita tai ei. Niillä oli omat nimensä, jotka säilyivät omistajan vaihtuessa.
    Tavallisen rahvaan nimet olivat täysin eri asia. Niitä sai ottaa melko vapaasti. Ei siihen kukaan puuttunut. Mies antoi nimen talolleen, tai talo miehelle. Ei siitä ollut lakia ennen 1920-lukua..

    Kysehän oli siitä, miten sukunimet on syntyneet, kuten totesin niin alun perin ei ollut kyse varsinaisesti sukunimistä vaan lisänimistä.

    Eli ne oli kartanoiden, talojen jne.. nimiä, eikä nimien kantajien tarvinnut olla mitään sukua toisilleen.

    Itä-Suomessa oli noita sukunimiäkin enempi, jotka nimenomaan periytyivät sukulaisuuden perusteella.

    Mitään rekisteriä ole ollut olemassa, nämä rekisterit on näitä nykyajan keksintöjä ...

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Kysehän oli siitä, miten sukunimet on syntyneet, kuten totesin niin alun perin ei ollut kyse varsinaisesti sukunimistä vaan lisänimistä.

    Eli ne oli kartanoiden, talojen jne.. nimiä, eikä nimien kantajien tarvinnut olla mitään sukua toisilleen.

    Itä-Suomessa oli noita sukunimiäkin enempi, jotka nimenomaan periytyivät sukulaisuuden perusteella.

    Mitään rekisteriä ole ollut olemassa, nämä rekisterit on näitä nykyajan keksintöjä ...

    Typeryydellä ei ole näköjään rajoja.

    "Kysehän oli siitä, miten sukunimet on syntyneet, kuten totesin niin alun perin ei ollut kyse varsinaisesti sukunimistä vaan lisänimistä."

    Sukunimi saattoi tietysti syntyä lisänimestä, mutta viimeistään seuraavassa polvessa se oli jo sukunimi.

    "Eli ne oli kartanoiden, talojen jne.. nimiä, eikä nimien kantajien tarvinnut olla mitään sukua toisilleen."

    *Siis taloissa asuvat perheenjäsenet eivät olleet sukua tosilleen?

    "Mitään rekisteriä ole ollut olemassa, nämä rekisterit on näitä nykyajan keksintöjä .."

    Nimet tallennettiin mm. kirkonkirjoihin, maarekisteriin sekä pappis- ja porvariluetteloihin ynnä sotaväen rulliin.
    Aatelisto rekisteröitiin ritarihuoneeseen.

    Olet varsinainen höpöveikko..

    Äänestä

  • Voivoi sentään!!! kirjoitti:

    Typeryydellä ei ole näköjään rajoja.

    "Kysehän oli siitä, miten sukunimet on syntyneet, kuten totesin niin alun perin ei ollut kyse varsinaisesti sukunimistä vaan lisänimistä."

    Sukunimi saattoi tietysti syntyä lisänimestä, mutta viimeistään seuraavassa polvessa se oli jo sukunimi.

    "Eli ne oli kartanoiden, talojen jne.. nimiä, eikä nimien kantajien tarvinnut olla mitään sukua toisilleen."

    *Siis taloissa asuvat perheenjäsenet eivät olleet sukua tosilleen?

    "Mitään rekisteriä ole ollut olemassa, nämä rekisterit on näitä nykyajan keksintöjä .."

    Nimet tallennettiin mm. kirkonkirjoihin, maarekisteriin sekä pappis- ja porvariluetteloihin ynnä sotaväen rulliin.
    Aatelisto rekisteröitiin ritarihuoneeseen.

    Olet varsinainen höpöveikko..

    unohtuivat. Niitä laadittiin jo 1400-luuvlta alkaen. Taloilla oli siinä vaiheessa aina nimi, isäntäväellä ei välttämättä sukunimeä, vaan isännimi.

    Äänestä

  • Voivoi sentään!!! kirjoitti:

    Typeryydellä ei ole näköjään rajoja.

    "Kysehän oli siitä, miten sukunimet on syntyneet, kuten totesin niin alun perin ei ollut kyse varsinaisesti sukunimistä vaan lisänimistä."

    Sukunimi saattoi tietysti syntyä lisänimestä, mutta viimeistään seuraavassa polvessa se oli jo sukunimi.

    "Eli ne oli kartanoiden, talojen jne.. nimiä, eikä nimien kantajien tarvinnut olla mitään sukua toisilleen."

    *Siis taloissa asuvat perheenjäsenet eivät olleet sukua tosilleen?

    "Mitään rekisteriä ole ollut olemassa, nämä rekisterit on näitä nykyajan keksintöjä .."

    Nimet tallennettiin mm. kirkonkirjoihin, maarekisteriin sekä pappis- ja porvariluetteloihin ynnä sotaväen rulliin.
    Aatelisto rekisteröitiin ritarihuoneeseen.

    Olet varsinainen höpöveikko..

    Kirjassa suomalaiset sukunimet ( Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala ), johdanto suomalaisista sukunimistä sivu 13, muutama katkelma,
    esim. "aatelisnimien tärkein ja ensisijainen tehtävä oli ilmaista kantajansa omistus- tai muu oikeus läänitykseen tai muuhun maaomaisuuteen. ne ei aluksi välttämättä olleet pysyviä".

    Eli kuten ylempänä totesin, kyse ei varsinaisesti ollut sukunimestä vaan lisänimestä, jonka tehtävä ei ollut osoittaa sukulaisuutta vaan kantajansa oikeuksia ja asemaa.

    Ruotsi-suomen aatelisten sukunimipakko astui voimaan 1626 ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä.

    Lisä- ja sukunimien kehitys voidaan jakaa - niin meillä kuin muuallakin - kolmeen vaiheeseen. Aluksi henkilönimet on saaneet rinnalleen lisänimet, jota on käytetty satunnaisesti, ajan mittaan nämä nimet ovat vakiintuneet osaksi kahden nimen järjestelmää ja lopulta ne on vakiintuneet periytyviksi sukunimiksi.

    Lukekaa kirjasta loput, en ala koko johdantoa tänne sepustaan.

    Omasta sukututkimuksestani voin todeta, että nimet on vaihtuneet jatkuvasti, sitä mukaa kun talot on vaihtuneet sukupolvien saatoissa.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Kirjassa suomalaiset sukunimet ( Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala ), johdanto suomalaisista sukunimistä sivu 13, muutama katkelma,
    esim. "aatelisnimien tärkein ja ensisijainen tehtävä oli ilmaista kantajansa omistus- tai muu oikeus läänitykseen tai muuhun maaomaisuuteen. ne ei aluksi välttämättä olleet pysyviä".

    Eli kuten ylempänä totesin, kyse ei varsinaisesti ollut sukunimestä vaan lisänimestä, jonka tehtävä ei ollut osoittaa sukulaisuutta vaan kantajansa oikeuksia ja asemaa.

    Ruotsi-suomen aatelisten sukunimipakko astui voimaan 1626 ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä.

    Lisä- ja sukunimien kehitys voidaan jakaa - niin meillä kuin muuallakin - kolmeen vaiheeseen. Aluksi henkilönimet on saaneet rinnalleen lisänimet, jota on käytetty satunnaisesti, ajan mittaan nämä nimet ovat vakiintuneet osaksi kahden nimen järjestelmää ja lopulta ne on vakiintuneet periytyviksi sukunimiksi.

    Lukekaa kirjasta loput, en ala koko johdantoa tänne sepustaan.

    Omasta sukututkimuksestani voin todeta, että nimet on vaihtuneet jatkuvasti, sitä mukaa kun talot on vaihtuneet sukupolvien saatoissa.

    Valehtelet, ei ole koskaan ollut olemassa mainitsemaasi Ruotsi - Suomea. Oli vain Ruotsi, suomi oli silloin siirtomaa, jota nimitettiin itämaaksi.

    Ruotsi - Suomi on myöhäisempiä kehitelmiä, sillä yritettiin jälkikäteen saada näyttämään kauniimmalta kaikki riisto ja rotusorto, joka kohdistui suomalaisiin.
    Vain täysin tietämätön historiasta lähtee toistelemaan tuollaisia harhaoppeja, eikä erota tosiasioita propagandasta.

    Äänestä

  • pysytään faktoissa kirjoitti:

    Valehtelet, ei ole koskaan ollut olemassa mainitsemaasi Ruotsi - Suomea. Oli vain Ruotsi, suomi oli silloin siirtomaa, jota nimitettiin itämaaksi.

    Ruotsi - Suomi on myöhäisempiä kehitelmiä, sillä yritettiin jälkikäteen saada näyttämään kauniimmalta kaikki riisto ja rotusorto, joka kohdistui suomalaisiin.
    Vain täysin tietämätön historiasta lähtee toistelemaan tuollaisia harhaoppeja, eikä erota tosiasioita propagandasta.

    Se oli lainaus kyseisestä kirjasta, en ota siitä mitään vastuuta, jos lainaus ei ole todellisuuden mukainen ....

    Äänestä

  • pysytään faktoissa kirjoitti:

    Valehtelet, ei ole koskaan ollut olemassa mainitsemaasi Ruotsi - Suomea. Oli vain Ruotsi, suomi oli silloin siirtomaa, jota nimitettiin itämaaksi.

    Ruotsi - Suomi on myöhäisempiä kehitelmiä, sillä yritettiin jälkikäteen saada näyttämään kauniimmalta kaikki riisto ja rotusorto, joka kohdistui suomalaisiin.
    Vain täysin tietämätön historiasta lähtee toistelemaan tuollaisia harhaoppeja, eikä erota tosiasioita propagandasta.

    jakautui ensin linnalääneiksi ja sitten maakunniksi aivan samalla tavalla, kuin Ruotsin puolikin.

    "Oli vain Ruotsi, suomi oli silloin siirtomaa, jota nimitettiin itämaaksi."

    Suomen puolta hallitiin aivan samalla tavalla kuin muutakin maata, Kyse ei ollut siirtomaasta, vaan meillä oli samat oikeudet kuin ruotsalaisillakin.

    Ruotsi.-Suomi käsite luotiin 1920-luvulla puhtaasti suomalaisena tehostuskeinona.
    Tällaista kaksoisvaltiota ei ollut koskaan.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Se oli lainaus kyseisestä kirjasta, en ota siitä mitään vastuuta, jos lainaus ei ole todellisuuden mukainen ....

    käsittänyt tekijät väärin.

    Äänestä

  • Lisäöksi olet kirjoitti:

    käsittänyt tekijät väärin.

    Ei minun tarvi käsittää yhtään mitään, jos otan suoran lainauksen.
    Se on lainaus, jonka jokainen voi käsittää miten haluaa.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Ei minun tarvi käsittää yhtään mitään, jos otan suoran lainauksen.
    Se on lainaus, jonka jokainen voi käsittää miten haluaa.

    virheetkin alkuperäisiä?

    Äänestä

  • Ovatko kieli- kirjoitti:

    virheetkin alkuperäisiä?

    Ovat, tässä tapauksessa.

    Äänestä

oli homoja.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Vaka Vanha kirjoitti:

Suomen aatelisto, niinkuin muidenkin maiden aatelisto on alkuperältään varsin kirjava.

Aatelistostamme on Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.

Tosin yksikolmas osa on alkuperältään tuntematon.

Mutta se mikä on mielenkiintoista on se, että kun Suomalaisen alkuperän omaavat aatelissuvut jaetaan heimojen mukaan, niin eniten on aatelistosta kaiken järjen vastaisesti Savolaista alkuperää.
Eli Savolais alkuperäiset aatelissuvut on suurin ryhmä Suomlaisaatelisten joukossa, niitä on melkein yhtä paljon lukumäärällisesti kuin alkuperältään Ruotsalaisia.

Niin lähde on haastattelu, jossa haastateltiin aatelisten johtajaa Gornhjlm....... tai jotain siihen suuntaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu