Aatteestaan

..ajan myötä.
"Hänen mukaansa vapautukset voi laittaa nuoruuden innon piikkiin, mutta mun mielestä niin ei asia välttämättä ole, sillä maailmalla on kyllä iäkkäämpiäkin eläinten vapauttajia."
Jos nyt oikein ymmärsin hänen ajatuksiaan itse lehtijutun perusteella, niin hän ajattelee nykyisin niin, että vapautusiskuihin vaadittavaa fanaattisuutta löytyy lähinnä nuorilta. Koska fanaattisuus edellyttää varsin mustavalkoista maailmankuvaa, niin harvalla vanhemmalla on enää niin mustavalkoinen maailmankuva että pystyisi perustelemaan itselleen esim. vapautusiskuja.

Hänhän puhui tuossa lehtijutussa omasta kehittymisestään ihmisenä, eli siitä että näkee maailman ongelmat useammasta näkökulmasta, kun taas iskujen teon aikaan hän myönsi olleensa eo-fanaatikko, joka oli periaatteessa vaikka valmis kuolemaan asiansa vuoksi.

Hän kyllä kritisoi aika voimakkaasti iskujen kannattajia ja iskuja tukevaa liikettä siitä, kun tuomiot oli luettu ja median huomio oli ohi, entiset kaverit eivät enää olletkaan kovin solidaarisia muuten kuin julkisuudessa. Lisäksi hänelle on ajan myötä tullut hieman huono kuva etelän, eli lähinnä pääkaupunkiseudun aktivisteista, joiden tapaa nähdä esim. tarhaajat enemmänkin pahan symboleina kuin toimeentuloaan hankkivian ihmisinä hän kritisoi. Yleensäkin hän tuntui pitävän ainakin osaa näiden iskujen tekijöitä ja aktiivikannattajia varsin kovina ihmisinä, jotka eivät pysty hyväksymään muita näkökulmia.

"Tosin jutusta ei käynyt ilmi onko hän enää millään tavalla eläinoikeuksien kannattaja, voihan olla että hän oli niitä jotka tarttui toimeen ihan vaan jännityksen takia, eikä oikeasti niin kovin paljoa ollutkaan eläimen oikeuksien puolella."
Kyllä hän sanoi olleensa silloin ihan oikea fanaatikko, joka uskoi tekojensa vaikutuksiin. Muutenkaan tuskin kukaan 170 000 erkin velkoja mukisematta kantaa, ellei aikoinaan olisi ollut tekonsa takana.

Otsikkosi tuo muuten mieleen pienten uskonnollisten hihhuliryhmien kommentit, joissa he katkerina kommentoivat ryhmästä eronneita.