jos olen väärässä.
Täällä ovat ulkopuoliset ruikuttaneet sitä, että ort.kirkko ei osaa käyttää armolahjoja.
Minusta kun tuntuu, että ort.kirkko käyttää niitä aika tehokkaasti. Kelle on annettu laulamisen armolahja, kenelle opettamisen, sielunhoidon/siis pappeuden yleensäkin, ikonimaalauksen, diakoniatyön... onhan näitä pilvin pimein.
Ortodoksinen kirkko kun vaan ei pyöri ja hyöri armolahjojen ympärillä, vaan keskittyy hengelliseen kilvoitteluun.
Hellareilla yms on tärkeää, että on jokin erikoinen armolahja, kielilläpuhuminen on edelleen inessä. Mutta miten käy oman kilvoittelun, oman hengellisen elämän kun metsästetään koko ajan ylimaallisia kokemuksia? Hengellisestä elämästä tulee näiden kokemusten etsimistä, ahdistusta siitä, että kun pitäisi todistaa uskosta, pitäisi olla iloinen koko ajan, ja jos et todista, et ole iloinen uskosta, et hoe hallelujaa, kiitos Herralle koko ajan niin olet huono hellari. Tai muu. Pitää kokea hurmostiloja kokouksissa...
Ortodoksinen kirkko ei harrasta joukkosuggestiota. Ei joukkoherätyskokouksia. Ei kollektiivista hurmostilaperäistä ylistämistä.
Kirkko on yksi, yhteinen, mutta jokainen ortodoksi on viime kädessä vastuussa vain itsestään, siitä mitä itse on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Parempi maailma, parempi elämä lähtee ensin itsestä. Mutta se kasvu ei voi tapahtua omin voimin, yksin vaan Jumalan avulla, kirkon yhteydessä, osallistumalla pyhiin sakramentteihin, kuuntelemalla opetusta, lukemalla Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta.
Armolahjoilla ei mennä taivaaseen. Lukekaa, rakkaat hellarit ym, ortodoksista hengellistä kirjallisuutta. Ja kirjoittakaa vasta sitten tänne palstalle. Ennen teillä ei ole mitään kanttia osoitella sormella yhtään mitään ortodoksisesta kirkosta ja uskosta.
Täällä ovat ulkopuoliset ruikuttaneet sitä, että ort.kirkko ei osaa käyttää armolahjoja.
Minusta kun tuntuu, että ort.kirkko käyttää niitä aika tehokkaasti. Kelle on annettu laulamisen armolahja, kenelle opettamisen, sielunhoidon/siis pappeuden yleensäkin, ikonimaalauksen, diakoniatyön... onhan näitä pilvin pimein.
Ortodoksinen kirkko kun vaan ei pyöri ja hyöri armolahjojen ympärillä, vaan keskittyy hengelliseen kilvoitteluun.
Hellareilla yms on tärkeää, että on jokin erikoinen armolahja, kielilläpuhuminen on edelleen inessä. Mutta miten käy oman kilvoittelun, oman hengellisen elämän kun metsästetään koko ajan ylimaallisia kokemuksia? Hengellisestä elämästä tulee näiden kokemusten etsimistä, ahdistusta siitä, että kun pitäisi todistaa uskosta, pitäisi olla iloinen koko ajan, ja jos et todista, et ole iloinen uskosta, et hoe hallelujaa, kiitos Herralle koko ajan niin olet huono hellari. Tai muu. Pitää kokea hurmostiloja kokouksissa...
Ortodoksinen kirkko ei harrasta joukkosuggestiota. Ei joukkoherätyskokouksia. Ei kollektiivista hurmostilaperäistä ylistämistä.
Kirkko on yksi, yhteinen, mutta jokainen ortodoksi on viime kädessä vastuussa vain itsestään, siitä mitä itse on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Parempi maailma, parempi elämä lähtee ensin itsestä. Mutta se kasvu ei voi tapahtua omin voimin, yksin vaan Jumalan avulla, kirkon yhteydessä, osallistumalla pyhiin sakramentteihin, kuuntelemalla opetusta, lukemalla Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta.
Armolahjoilla ei mennä taivaaseen. Lukekaa, rakkaat hellarit ym, ortodoksista hengellistä kirjallisuutta. Ja kirjoittakaa vasta sitten tänne palstalle. Ennen teillä ei ole mitään kanttia osoitella sormella yhtään mitään ortodoksisesta kirkosta ja uskosta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on rakkaus ja se on annettu meille kaikille. Muut kuten evankelioimisen, profetoimisen... lahjat ovat erityisiä Jlan tietylle henkilölle antamia. Ne ovat sellaisia lahjoja että jos ihminen "kuvittelee" ne omaavansa tai jos niitä mainostetaan ikäänkuin ne olisivat kaikilla, niin silloin ollaan pahasti kusessa...
eivätkä usein edes kristinuskoa yleensä. Esim helluntailaisilla on omat erityisoppinsa ja käsityksensä, joita he eivät muuta. Muuten he eivät tunne kristillisyyttä paljoakaan. Näin oikeaa keskustelua heidän ja meidän välille on vaikea virittää. Itse yritin selittää heille asioita edellisessä keskustelussa, mutta ei tainnut mennä perille.
kun yritit, sillä se auttoi minua paljonkin. ;)