Atomien ytimissä on joko yksi tai useampi samanlainen kolmiulotteisesti laajeneva energiakeskittymä, joista samalla avautuu energiaa aaltoina.
Eli atomien ytimissä ei ole kahdenlaisia erilaisia eri voimia omaavia hiukkasia eli protoneja ja neutroneja.
On vain toisiaan poispäin töniviä kolmiulotteisesti laajenevia samanlaisia energiakeskittymiä.
Atomien ytimiä ei voi tarkkailla koko ajan ja näin emme voi havaita sitä , miten ns. protonista avautuu energiaa aaltona, niin että osa päätyy ns. neutroniin ja saa sieltä avautumaan nyt energiaa aaltoina, jolloin ns. neutroni onkin muuttunut ns. protoniksi ja päinvastoin.
Minä siis olen kuningas ja tiedän miten maailmankaikkeus toimii oikeasti.
Ei elektroni omaa kykyä pysyä atomin ulkokehällä.
Elektronienergia-aallot avautuvat atomien ytimissä olevista kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä ja mitä tiheämpiä energia-aatoja atomista avautuu, sitä enemmän ne pystyvät taivuttamaan energiaa muista atomeista avautuvista energia-aalloista kohti ydintä
ja näin kohti ydintä taipuvat energia-aallot vastaavasti saavat avautumaan energiaa ulospäin jne.
Lueppa tämä
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034
Nykyfysiikka heiluttaa käsiään ja kertoo, että on muka olemassa ns. gravitaatiovoima, mutta sitä nykyfysiikka ei osaa kertoa, miten kyseinen voima välittyy.
Ei gravitaatiovomaa ole olemassa, eikä sidosvoimia.
On vain kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien hylkimisvoima.
Kolmiulotteisesti laajenevat atomit joko tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan nopeammin mitä laajenevat, jolloin kyseessä on hylmisreaktio
tai sitten laajenevat vieri vieressä.
Savor
:);):)
Eli atomien ytimissä ei ole kahdenlaisia erilaisia eri voimia omaavia hiukkasia eli protoneja ja neutroneja.
On vain toisiaan poispäin töniviä kolmiulotteisesti laajenevia samanlaisia energiakeskittymiä.
Atomien ytimiä ei voi tarkkailla koko ajan ja näin emme voi havaita sitä , miten ns. protonista avautuu energiaa aaltona, niin että osa päätyy ns. neutroniin ja saa sieltä avautumaan nyt energiaa aaltoina, jolloin ns. neutroni onkin muuttunut ns. protoniksi ja päinvastoin.
Minä siis olen kuningas ja tiedän miten maailmankaikkeus toimii oikeasti.
Ei elektroni omaa kykyä pysyä atomin ulkokehällä.
Elektronienergia-aallot avautuvat atomien ytimissä olevista kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä ja mitä tiheämpiä energia-aatoja atomista avautuu, sitä enemmän ne pystyvät taivuttamaan energiaa muista atomeista avautuvista energia-aalloista kohti ydintä
ja näin kohti ydintä taipuvat energia-aallot vastaavasti saavat avautumaan energiaa ulospäin jne.
Lueppa tämä
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034
Nykyfysiikka heiluttaa käsiään ja kertoo, että on muka olemassa ns. gravitaatiovoima, mutta sitä nykyfysiikka ei osaa kertoa, miten kyseinen voima välittyy.
Ei gravitaatiovomaa ole olemassa, eikä sidosvoimia.
On vain kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien hylkimisvoima.
Kolmiulotteisesti laajenevat atomit joko tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan nopeammin mitä laajenevat, jolloin kyseessä on hylmisreaktio
tai sitten laajenevat vieri vieressä.
Savor
:);):)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Siis tarkoitat että kaikki hiukkaset, protonit, neutronit ja elektronit ovat vain energia-aaltokeskittymiä? Kuulostaa loogiselta. Tiedätkö onko hypoteesi julkaistu missään? Entä millaisen ajatusprosessin olet käynyt tähän hypoteesiin päätyessäsi, milloin iski "heureka!"?
Kolme vuotta sitten kerroin tiede.fi keskusteluissa, että alkuräjähdysteoria on keisari alasti.
Lupasin samalla ommella täällä Kuopiossa alastomalle keisarille vaatteet.
Nyt näitä vaatteita voi alkaa sovittelemaan.
Päädyin ajattelemaan tiheyksillä noin 2004 vuoden loppupuolella ja sen jälkeen kaikki on alkanut avautua aivan omia aikojaan, aivan kuten energia-aallot yleensäkkin avautuvat energiakeskittymistä.
Täältä lisää asiaa
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034
Ennemminkin olen ennakoluuloton.
Luin neljä ja puoli vuotta sitten toistakymmentä kirjaa kosmologiasta ja jo silloin ajattelin, että voi voi.
Motivaation sain noin kolme vuotta sitten.
Intuitioni sanoi, että historia toistaa itseään.
Maakeskisesti ajatelleet eivät osanneet ajatella ennakkoluulottomasti.
Maapallon liike selitti sen ajan mysteerit.
Edes näkyvä maailmankaikkeus ei pysy paikoillaan, laajentuen jotenkin ihmeellisesti, niin ettei ihminen sitä voisi ymmärtää.
Näkyvän maailmankaikkeuden liike ja saman aikainen tiheään käpertyneen energian avautuminen vähemmän tiheäksi tilassa joka ei laajene tai kaareudu selittää asiat oikein.
Savor
:);):)
ww.tiede.fi keskusteluissa tiukkaa vääntöä edelleen.
Nimimerkkini siellä on Savor
Savor
:);):)
Miksi tahallasi yrität alentaa teorioidesi arvoa huonolla ulosannilla? Älä painele enteriä niin että joka kappaleen välissä on 3-4 riviä ja jätä turhat allekirjoitukset ja hymiörivit pois. Jo näillä pienillä korjauksilla tekstisi olisi mukavampi lukea ja ennenkaikkea tasokkaammaan näköistä. Sillä tekstin ulkonäkö vaikuttaa hyvin paljon sen vastaanottoon tällaisessa mediassa.
Eikä pidä peljätä että vittuilen. Ihan vain hyvää hyvyyttäni ajattelin vinkata.
"
Maakeskisesti ajatelleet eivät osanneet ajatella ennakkoluulottomasti.
"
Maakeskistä ajattelumallia eivät silloin puolustaneet ne miehet ja naiset, joiden matemaattisloogista päättelykykyä - johon fysiikkakin toki perustuu - on testattu lukemattomia kertoja.
Sensijaan nykyajan malleja kannattavat tutkijat, jotka ovat näyttäneet kyntensä lukemattomia kertoja ratkaisten erilaisia matemaattisia pulmia, jotka muuten sinänsä ovat vain logiikkaa eivätkä suoraan ota kantaa siihen miten maailma toimii.
Tässä on jo suuri ero, ja etkai sinä tosissasi ole niin tyhmä että et sitä tajua.
Sitten nämä tutkijat ovat koonneet yhteen kaikki havaintotulokset ja alkaneet pohtia, että minkälainen matemaattinen muotoilu selittäisi yksinkertaisemmin kaikki havaitut tulokset ja ennustaisi oikein uusia.
Jos vähänkään sinun mallisi(Joka ei edes ole mikään oikea malli, vaan sisäisesti ristiriitainen ylimalkainen käsienpyöritys, josta ei ole tehtävissä mitään tarkkoja numeerisia ennusteita.)kaltainen systeemi olisi kykenevä selittämään havainnot, niin he olisivat sen sinuun verrattuna 100kertaisella järjellään huomanneet ja pukeneet matematiikan tiukkaan muotoon.
Matematiikan, josta sinäkin olet itse myöntänyt, että olet kyvytön ymmärtämään juuri mitään.
Ja juuri ennakkoluulottomia he ovat olleet, kun he ovat tätä matemaattista formalismia etsineet, koska voidaanpa melkein sanoa, että matemaattisen todistettavasti kovin yksinkertaiset mallit ovat kyvyttömiä selittämään läheskään kaikkia havaittua.
"
avautuminen vähemmän tiheäksi tilassa joka ei laajene tai kaareudu selittää asiat oikein.
"
Suhteellisuusteoria selittää käsitteellisesti elegantisti(Vaikka sinä et sitä ymmärtäisikään.)ja varsinkin havaintoihin täsmälleen(Vaikka mittaukset tehtäisiin kuinka tarkasti.) sopivasti valon taipumisen Auringon lähellä, tiettyjen kaksoistähtiparien lähentymisen ja monta muuta ilmiötä.
Sinun "teoriastasi" ei ole johdettavissa mitään ennusteita esimerkiksi sille, kuinka paljon valo tarkalleenottaen taipuu.
Kvanttielektrodynamiikka antaa miljardisosan tarkkuudella oikeaan meneviä ennusteita.
etc. etc.
Mutta nämä teoriat ovatkin niiden henkilöiden päästä, joilla on kyky - toisinkuin sinulla - pukea havainnot matemaattisen muotoiluun ja tästä matematiikasta ennustaa uusia tuloksia.
Mutta sinunkaltaistesi kanssa on aivan turha keskustella, syystä että:
Jos sinulle sanoo että olet oikeassa, niin se vain vahvistaa kantaasi.
Mutta jos sanoo sinun olevan väärässä, niin sitten vasta oletkin varma, että olet oikeassa.
Kuvittelet, että vastustus muka juuri osoittaa sinun olevan oikeassa.
Mitä paremmin perustelee sen miksi puheissasi ei ole mitään järkeä, niin sitä varmempi olet että olisit oikeassa.
Tuo on juuri tietynlainen ihmistyyppi, joka varsinkin uskisten piirissä on selvästi yliedustettuna.
"
Luin neljä ja puoli vuotta sitten toistakymmentä kirjaa kosmologiasta ja jo silloin ajattelin, että voi voi.
"
Sinun tekstejäsi lukiessa ei pelkkä "voi voi" riitä voivotteluksi.
Mutta ehkä olisi paras vaan toivoa että saat jatkaa harhamaailmassasi, koska todellisuuteen herääminen saattaa olla järkyttävä kokemus.
Mutta turhaan silti täällä kirjoittelet, sillä sinulle nauravat sekä evolutionistit että kreationistit.
No misei tämä ylivertainen matematiikka ole sitten saanut sovitettua gravitaatiovoimaa muihin ihme voimiin?
Ei ole vaikeaa ennustaa, ettei sitä koskaan saada yhdistettyä muihin simsalapim voimiin.
Itse Planc on muuten todennut, että uusi totuus saa jalansijaa vasta sen jälkeen kun vanha pinttyneisiin ajatuksiinsa sulkeutunut sukupolvi ehtii kuolla ja tulee uusi sukupolvi, joka on ehtinyt sulatella uutta totuutta.
Savor
:);):)
Olet oikeassa, mutta tää nyt vaan sattuu olemaan tyylini.
Jos ajatus kiinnostaa, niin toivon ettei tyylini ärsytä sinua liikaa.
Savor
:);):)
> No misei tämä ylivertainen matematiikka ole sitten saanut sovitettua gravitaatiovoimaa muihin ihme voimiin?
Varmaan siksi että tiede jättää ihmevoimat (yhdyssana) raamattuun/uskoville?
> Ei ole vaikeaa ennustaa, ettei sitä koskaan saada yhdistettyä muihin simsalapim voimiin.
Puhutko nyt jostain jessen "kalaa ja viiniä kaikille" voimista vai ihan niistä mitä GUT:iin olisi tulossa?
Tämän hetken fysiikka perustu neljään eri luonnon voimaan.
Heikko ydinvoma, vahva ydinvoima ja magnetismit on saatu keploteltua matemaattisesti yhteen, mutta graviaatiota ei saa sovitettua niiden kanssa mitenkään päin.
Kaikki yritykset antavat äärettömiä tuloksia.
Eli ei gravitaatiota tai sidosvoimia ole olemassa.
Savor
:);):)
> Kaikki yritykset antavat äärettömiä tuloksia.
> Eli ei gravitaatiota tai sidosvoimia ole olemassa.
Olet ihan oikeassa. Tämä on ainoa oikea johtopäätös, sillä kyllähän me nyt tiedämme jo kaiken mahdollisen fysiikasta ja sidosvoimista sekä GUT:sta.
"
No misei tämä ylivertainen matematiikka ole sitten saanut sovitettua gravitaatiovoimaa muihin ihme voimiin?
"
No, luonto on "päättänyt" olla senverran oikukas, että sen täydellinen matemaattinen kuvailu vaatii nerokkaimmiltakin aivoilta senverran työtä, että vielä ei olla päästy valmiiksi.
Eri osa-alueita kattavilla teorioilla ollaan edistytty jo niin paljon, että ollaan päästy aivan uskomattomaan ennustuskyvyn tarkkuuteen.
Kun halutaan yhdistää kaikki voimat ja olla äärimmäisellä energiatiheydellä/tilassa, niin siinä vielä tökkii,
MUTTA ERI OSA-ALUEILLA SAAVUTETUT MAHTAVAT MENESTYKSET JO KIISTATTA OSOITTAVAT, ETTÄ PITKÄLLÄ OIKEILLA JÄLJILLÄ OLLAAN JA NYKYTEORIOIDEN PERUSMUOTOA EI OLE TARVIS MUUTTAA.
Elikkäs, voidaan jo matemaattisella tarkkuudella päätellä, että mikä lopullinen teoria onkaan, niin se ei ole lähelläkään sinun kyhäelmääsi.
"
Itse Planc on muuten todennut...
"
Voi Iso V kun nyt olet fiksu lainailemalla lausuntoja populaarikirjoista ja vielä asiayhteydestään irrotellen.
Miksi muuten mitenkään katsot Planc:n lausuntojen tukevan näkemyksiäsi.
Planc oli mukana vaikuttamassa, seuraamassa ja tukemassa sitä kun fysiikka 1900-luvulla kehittyi sellaiseksi kuin se nyt on mm. suhteellisuusteorian suhteen, ja hänkin olisi nauranut, jos olisi kuullut kuinka sinä "kumoat" suhteellisuusteoriankin noilla käsienpyörittely-kyhäelmilläsi.
On sinulla ainakin isot pallit!
:);):)
"
Kaikki yritykset antavat äärettömiä tuloksia.
"
Joo, tällainen toteamus löytyy monista populaarikirjoista, mutta itse et olisi koskaan kykenevä ymmärtämään miten tuossa lasketaan.
Ongelmia on ollut muissakin kvantittamisissa, mutta lopulta on löydetty keino niiden renormalisointiin.
Painovoima avaruusaikaan itseensä liittyvänä nyt on tavallista hankalampi tapaus, mutta - kuten sanottu - jo pelkästään rajoittuen painovoiman teorioiden siihen alueeseen, jossa kvantittamista ei tarvita(kohtuulliset energiat, tilavuudet,...), ollaan jo saatu niin hämmästyttävän hyviä tuloksia, että matemaattisella varmuudella voidaan sanoa sinun kyhäelmäsi olevan täyttä roskaa.
Ei se, että jossain ääritilanteessa on epäselvyyttä tarkoita, että hyvinkin pitkälti kaikenkattavat teoriat pitäisi heittää romukoppaan ja hakea vastauksia kaikenlaisesta paskasta.
Esim. emme me edelleenkään osaa parantaa tiettyjä tauteja, mutta ei se tarkoita että koululääketiede pitäisi heittää menemään ja hakea vastauksia sinunlaisiltasi paskaapuhuvilta poppamiehiltä.
Onko sinusta mukavampi ajatella, että tila laajenee jossakin kaukana sinusta, supergalaksijoukkojen välisellä alueella?
Pelottaako ajatus, että asia onkin päinvastoin?
Miksi sinun mielestäsi tila voi laajentua jotenkin ihmeellisesti, jota ihminen ei voi ymärtää?
Mutta energia ei muka voisi laajentua niin että ihminen voi sen ymmärtää.
Ja miksi aine voi esim. lämpölaajentua, mutta silti ei voisi olla olemassa kaiken aineen jatkuva laajentuminen, jota ei voi suhteellisesti havaita, koska kaikki mittalaitteetkin koostuisivat silloin kolmiulotteisesti laajenevista atomeista jne?
Esim. lämplaajenemien on selvä havainto siitä, etä voi olla olemassa kaiken aineen yhtenen laajeneminen.
Nykyfysiikalla ei kuitenkaan ole mitään konkreettista havaintoa tilan laajenemisesta tai kaareutumisesta.
Ai ai, miten helppoa on nojautua tuhansien ihmisten hyväksymiin teorioihin ja tulla ja lyödä lyttyyn uuden ajatuksen kehittäjä.
Vaan onnitteluni, olet juuri käynyt historiallisen keskustelun kanssani ja voit kertoa siitä lähimmäisillesi tulevaisuudessa.
Savor
:);):)
Miksi pelottaisi, koska itsekin jonkinverran matematiikkaa ymmärtävänä voin huoletta luottaa niihin, joiden tiedän ymmärtävän sitä vielä paljon paremmin.
Nythän on niin, että matemaattisen todistuksen varmuudella voidaan olla varmoja, että sinun kyhäelmäsi ei ole lähelläkään totuutta.
"
Ja miksi aine voi esim. lämpölaajentua, mutta silti ei voisi olla olemassa kaiken aineen jatkuva laajentuminen, jota ei voi suhteellisesti havaita, koska kaikki mittalaitteetkin koostuisivat silloin kolmiulotteisesti laajenevista atomeista jne?
"
Jos tällaista ei voi millään koejärjestelyllä havaita, niin sitä ei ole olemassa.
Jos se voitaisiin havaita, niin se olisi kokeissa tullut esiin, ja pätevät matemaatikot/fyysikot olisivat sen matemaattisen formuloinnin kaivaneet koetuloksista esiin.
Vaan mitään tällaista ei ole havainnoissa tullut esiin, mutta sensijaan ollaan saatu konkreettisia havaintoja, joista voidaan todistaa, että ne selittää vain matemaattinen formalismi, joka tietyssä mielessä sisältää avaruusajan kaareutumisen.
"
Nykyfysiikalla ei kuitenkaan ole mitään konkreettista havaintoa tilan laajenemisesta tai kaareutumisesta.
"
Ylläkuvatut havainnot niiden matemaattinen tulkinta ovat juuri sitä konkreettista havaitsemista siinämielessä mitä kaareutumisella tarkoitetaan.
Kysymys on vaan lopulta siitä, että sinä olet niin tyhmä, että et tajua mitä kaareutumisella tarkoitetaan ja sinä odotat jotain ihan muuta, kuten ruokalusikan taipuilemista sormiesi välissä.
"
tulla ja lyödä lyttyyn uuden ajatuksen kehittäjä.
"
Uusia ajatuksia on helppo keksiä liukuhihnalta, mutta ei sellaisia, joilla olisi jotain järkevää tekemistä, ja vieläpä lisäystä, jo havaitun ja tiedetyn kanssa.
Paskaa on toki helppo suoltaa tuutintäydeltä.
"
Vaan onnitteluni, olet juuri käynyt historiallisen keskustelun kanssani
"
Historiallisen naurettavan.
"
kanssani ja voit kertoa siitä lähimmäisillesi tulevaisuudessa.
"
En kyllä kehtaisi kertoa mihin olen taas aikaani haaskannut.
Eiköhän tämä jo riitä.
PS
Myönnä vaan rohkeasti, jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä.
Tiesitkö reaaliotus ettei "universaalia" gravitaatiovakiota ole saatu määritettyä kuin 3 desimaalin tarkkuudella (kts. alla). Eli ilmeisesti energia-aaltojen epätarkkuus haittaa pahasti mittaustuloksia. Siis maailman ehkä tunnetuinta fysiikan "vakiota" ei tunneta kuin kolmen desimaalin tarkkuudella. Häpeällistä, varsinkin kun fysiikan tutkimiseen upotetaan niin valtavia määriä yhteiskunnan varoja.
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html
Both Newton's Theory of Universal Gravitation and Einstein's General Theory of Relativity rely upon a fundamental physical constant, G, the gravitational constant. If these theories of gravity are correct, independent methods should determine similar values for G. However, to date, very precise independent measurements of the gravitational constant G disagree by nearly 1% (Kestenbaum 1998; Quinn 2000). Here is how David Kestenbaum describes the current scientific status of the theory of gravity, as reported in the prestigious journal Science:
"While the charge of the electron is known to seven decimal places, physicists lose track of G after only the third. For some, that's an embarrassment. 'It grates on me like a burr in the saddle,' says Alvin Sanders, a physicist at the University of Virginia in Charlottesville. Over the past few decades, he and a handful of other physicists have dedicated themselves to measuring G more accurately. To their dismay, they've come up with wildly different values. 'You might say we've had negative progress,' says Barry Taylor, a physicist at the National Institute of Standards and Technology (NIST) in Gaithersburg, Maryland. ...
'Nobody understands it [the far-out results of the PTB, the German standards lab in Braunschweig],' says Meyer. 'They must have made an unbelievable mistake, but we cannot find it.' ... says Terry Quinn, 'we may just have to throw the PTB result out.'" (Kestenbaum 1998)
Over two years later, the same Terry Quinn (of the International Bureau of Weights and Measures [BIPM] in Sèvres, France) summarized the situation in a review for the journal Nature:
"The current interest in measuring G was stimulated by the publication in 1996 of a value for G that differed by 0.6% from the accepted value given in the previous 1986 CODATA report. To take account of this, the 1998 CODATA report recommends a value for G ... with an uncertainty of 0.15%, some ten times worse than in 1986. Whereas the other fundamental constants were more accurately known in 1998 than in 1986, the uncertainty in G increased dramatically. The G community appeared to be going backwards rather than forwards." (Quinn 2000)
Nevertheless, a precision of just under 1% is still pretty good; it is not enough, at this point, to cause us to cast much doubt upon the validity and usefulness of modern theories of gravity. However, if tests of the theory of common descent performed that poorly, different phylogenetic trees, as shown in Figure 1, would have to differ by 18 of the 30 branches! In their quest for scientific perfection, some biologists are rightly rankled at the obvious discrepancies between some phylogenetic trees (Gura 2000; Patterson et al. 1993; Maley and Marshall 1998). However, as illustrated in Figure 1, the standard phylogenetic tree is known to 38 decimal places, which is a much greater precision than that of even the most well-determined physical constants. For comparison, the charge of the electron is known to only seven decimal places, the Planck constant is known to only eight decimal places, the mass of the neutron, proton, and electron are all known to only nine decimal places, and the universal gravitational constant has been determined to only three decimal places.
Varmasti nykyisen fysiikan kehittäjät ovat olleet älykkäitä ja juuri tämän takia kukaan heistä ei ole ääneen epäillyt tämän hetken fysiikkaa,
vaikka esim. yli puolet ja vaikkapa kaikki olisivat omassa päässään epäilleet, ettei asiat ole näin.
Ja vaikka epäilisit nykyfysiikkaa, niin silti sinun kannattaa fyysikkona kehittää sitä nykyisellä tavalla, koska silläkin tavalla on saanut arvostusta ja hyvän työpaikan.
Oman taloudenhan jokainen haluaa ensisijaisesti turvata, joten et kai luule, että nykyiset fyysikot alkaisivat kovaan ääneen epäillä omaa työtään?
Ja sitä paitsi, jos sinulla on epäilys nykyfysiikasta, eikö ole järkevämpää pitää se omana tietonaan jo sen takia, että näin oikeaa mallia ei etsi niin moni ja näin saat todennäköisemmin pähkäillä ihmiskunnan isointa mysteeriä koko ikäsi ja ehkäpä jopa ehdit itse ensimmäisenä kehittämään oikean mallin?
Tässä sinulle loogista ajattelua.
ei kaikki ole aina sitä miltä näyttää.
Savor
:);):)
oleva matemaatikko.
Itse asiassa kyllä tiesin(Johtuu lähinnä siitä, että painovoima on niin heikko.), mutta on olemassa muita teorioita, joissa teoriat ja havainnot täsmäävät vielä paljon tarkemmin.
Elikkäs ei ole syytä hylätä näitäkään käsitteellisesti ja kokeellisesti vahvoja teorioita, mikä on täysin ristiriidassa sen kanssa, kun tuo Savor väittää - ilman mitään perusteita - että hänen "teoriansa" kumoaisi suhteellisuusteorian lisäksi muunkin fysiikan.
Ja mitä suhteellisuusteoriaan tulee, niin sekin on käsitteellisesti vahva ja vahvistettu usein kokein, esim. tarkkailemalla tietynlaisia kaksoistähtijärjestelmiä, jotka näyttävät menettävät energiaansa juuri suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla.
Kuten jo aiemmin sanoin, niin ei se jos jossain on jotain pientä epäselvyyttä tarkoita, että oltaisiin täysin väärillä jäljillä, vaan:
Voidaan jo nykyisistä havainnoista matemaattisesti päätellä, että millainen lopullisen teorian on likimain oltava, vaikka nykyiset teoriat olisivatkin vielä approksimaatioita.
Erityisesti voidaan jo päätellä, että lopullinen teoria ei ole mitään lähellekään Savor:n käsienpyörittely-pelleilyn kaltaista.
Tässä oli vastaus ininääsi.
Eri asia on, että kykenetkö sitä ollenkaan ymmärtämään.
Nykyiset havainnot on formuloitu matemaattisesti, ja tästä matematiikasta on johdettu uusia ennusteita siitä miten luonto käsitteellisellä tasolla toimii ja minkälaisia tuloksia tulevat kokeet tulevat antamaan.
Tämä matematiikka on ja pysyy eikä sen lauseiden todenperäisyys siitä riipu, että haluaako joku fyysikko hyvän palkan vai ei.
Erityisesti tästä matematiikasta voidaan todistaa, että luonto ei voi toimia lähellekään siten miten sinä käsiäsi pyörittelet.
Vaikka jo olemassaolevista tuloksista ei voida yksikäsitteisesti päätellä, että miten luonto toimii, niin niistä voidaan päätellä miten se ei ainakaan toimi, ja näin rajata monta käsienpyörittelyä ulkopuolelle.
"
Ja vaikka epäilisit nykyfysiikkaa, niin silti sinun kannattaa fyysikkona
"
Tämä taktiikka onkin ainoa mikä sinulla on jäljellä.
Tokihan aina väärinymmärretty "nero" voi syyttää muita salaliitosta.
Siinä harhassa voi elää koko ikänsä, koska tätä väitettä ei voi mitenkään falsifioida.
Huomaa että vapauden siivittämät yliopistovuodet ovat kasvattaneet egoasi ja nyt kun olet jo graduvaiheessa, kuvittelet olevasi kuningas, jota vielä on pönkittänyt matemaatikko-kavereittesi kanssa käymät keskustelut matikan ylemmyydestä muita tieteitä kohtaan. Poika poika, tulet valmistumisen jälkeen kohtaaman oikean elämän, missä huomaat olevasi "ei mitään", ellet sitten jää maatumaan yliopistolle.
Itse sijoituin kymmenen parhaan joukkoon kansallisissa matematiikka kilpailuissa lukiolaisille.
Silloin luulin tietäväni alasta paljonkin. Nyt yli 20 vuoden päästä tiedän etten silloin tiennyt "mitään" matematiikasta. Tiesin ehkä muutaman prosentin siitä mitä nyt. Toisaalta oletan että 20 vuoden päästä on sama tilanne, oikeastaan toivon, sillä en koe edelleenkään tietäväni paljoa, En ainakaan tarpeeksi enkä niin paljon kuin tahtoisin. Matematiikka on jatkuvaa opiskelua ja itsensä kehittämistä. Nöyryyttä, poikaseni.
Onhan se jo tiedetty, että lopulta suhteellisuusteoriakin on vain likiarvo jostain lopullisemmasta teoriasta, jossa painovoimakin on kvantitettu.
Kun yhdistetään kaikki havainnoista johdetut teoriat, niin vielä ei voida päätellä, että miten luonto lopulta tarkkaanottaen toimii.
Osin tämä johtuu siitä, että ei ole riittävän tarkkoja kokeita ja osin siitä, että matematiikka on niin mutkikasta, että laskut pitää tehdä approksimoiden, jos lainkaan.
Mutta työ on käynnissä, ja pätevät henkilöt tutkivat säieteoriaa, silmukkapainovoimaa,...
Mutta sensijaan olemassaolevasta tiedosta voidaan jo päätellä erittäinkin pitkälti, miten luonto ei ainakaan toimi.
Yksi niistä on tuo Savor:n käsienpyörittely, jonka perusidea(Jos sitä voi sisäisesti ristiriitaista käsienpyörittelyä, jonka kantava ajatus näyttää olevan tietynlainen laajeneminen.)on niin yksinkertainen, että se oltaisiin helposti johdettu ulos havaintoja kuvaavasta matemaattisesta formalismista, JOS SE VAAN OLISI LÄHELLEKÄÄN TOTUUTTA.
Mutta kun ei näytä olevan.
Eli edelleen pätee se, että jos esim. koululääketiede ei osaa joitain juttuja selittää, niin ei silti kannata kääntyä kaikenmaailman poppamiehiin.
En jaksa enää hölmöille vääntää tätä rautalangasta, vaan lopetan vastaamisen tähän.
Minulla ei ole mitään tarvetta saada sanoa sitä kuuluisaa viimeistä sanaa ja siksi saat ihan hyvin jäädä sen luulon valtaan, että en osaisi vastata mahdolliseen tulevaan vastaukseesi.
Mutta ei se ole jatkuvaa opiskelua siinä mielessä, että kun tietty tulos on kerran oikeaksi todistettu, niin ei sitä enää tarvitse koskaan avata.
Tästä päästään hyvin pitkälti siihen, että jo olemassaolevilla tiedoilla voidaan päätellä miten luonto ei ainakaan toimi ja suunnata tarkastelut sinne harmaalle alueelle, ja jättää vääriksi todistettavat höpöteoriat omaan arvoonsa.
Lukekaapa tästä linkistä, miten esim. Planc kirjoittaa, että uuden totuuden on vaikea vakuuttaa, koska vanha sukupolvi on niin pinttynyt oman ajan teorioihinsa,
että uusi totuus hyväksytäänkin vasta vanhan sukuopolven kuoltua,
kun sen hyväksyy uusi sukupolvi, joka on kasvanut uuden totuuden mukana.
Savor
:);):)
http://www.kominf.pp.fi/Yindex.html
Savor, olet saamassa vakuuttumaan minut teoriallasi. Epäsuoraa tukea teoriallesi antaa myös se fakta ettei "universaalia" gravitaatiovakiota ole saatu määritettyä kuin 3 desimaalin tarkkuudella (kts. alla). Eli ilmeisesti energia-aaltojen epätarkkuus haittaa pahasti mittaustuloksia. Osaatko Savor miten englantia? Jos pystyisit edes jotenkin kääntämään tekstisi englanniksi, voisin editoida sen lähetettäväksi johonkin teoreettisen fysiikan sarjaan.
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html
Both Newton's Theory of Universal Gravitation and Einstein's General Theory of Relativity rely upon a fundamental physical constant, G, the gravitational constant. If these theories of gravity are correct, independent methods should determine similar values for G. However, to date, very precise independent measurements of the gravitational constant G disagree by nearly 1% (Kestenbaum 1998; Quinn 2000). Here is how David Kestenbaum describes the current scientific status of the theory of gravity, as reported in the prestigious journal Science:
"While the charge of the electron is known to seven decimal places, physicists lose track of G after only the third. For some, that's an embarrassment. 'It grates on me like a burr in the saddle,' says Alvin Sanders, a physicist at the University of Virginia in Charlottesville. Over the past few decades, he and a handful of other physicists have dedicated themselves to measuring G more accurately. To their dismay, they've come up with wildly different values. 'You might say we've had negative progress,' says Barry Taylor, a physicist at the National Institute of Standards and Technology (NIST) in Gaithersburg, Maryland. ...
'Nobody understands it [the far-out results of the PTB, the German standards lab in Braunschweig],' says Meyer. 'They must have made an unbelievable mistake, but we cannot find it.' ... says Terry Quinn, 'we may just have to throw the PTB result out.'" (Kestenbaum 1998)
Over two years later, the same Terry Quinn (of the International Bureau of Weights and Measures [BIPM] in Sèvres, France) summarized the situation in a review for the journal Nature:
"The current interest in measuring G was stimulated by the publication in 1996 of a value for G that differed by 0.6% from the accepted value given in the previous 1986 CODATA report. To take account of this, the 1998 CODATA report recommends a value for G ... with an uncertainty of 0.15%, some ten times worse than in 1986. Whereas the other fundamental constants were more accurately known in 1998 than in 1986, the uncertainty in G increased dramatically. The G community appeared to be going backwards rather than forwards." (Quinn 2000)
Nevertheless, a precision of just under 1% is still pretty good; it is not enough, at this point, to cause us to cast much doubt upon the validity and usefulness of modern theories of gravity. However, if tests of the theory of common descent performed that poorly, different phylogenetic trees, as shown in Figure 1, would have to differ by 18 of the 30 branches! In their quest for scientific perfection, some biologists are rightly rankled at the obvious discrepancies between some phylogenetic trees (Gura 2000; Patterson et al. 1993; Maley and Marshall 1998). However, as illustrated in Figure 1, the standard phylogenetic tree is known to 38 decimal places, which is a much greater precision than that of even the most well-determined physical constants. For comparison, the charge of the electron is known to only seven decimal places, the Planck constant is known to only eight decimal places, the mass of the neutron, proton, and electron are all known to only nine decimal places, and the universal gravitational constant has been determined to only three decimal places.
Oma englantini riittää kyllä keskusteluun ajan kanssa, mutta tekstiä minun ei kannattane lähteä kirjoittamaan englanniksi.
Tokihan voisin kysyä apuja.
eräät Italiaiset henkilöt saivat ajatuksestani tiivistelmän sähköpostilleen.
www.ciao.fi
Lupasivat kääntää italiaksi ja sen jälkeen englanniksi, mutta nyt siitä on jo kulunut muutamia kuukausia. Taisipa olla jo viime vuoden puolella.
Saattaapa hyvinkin olla niin, että jossakin jotkut asiantuntijat jo laskevat matemaattisia kaavoja.
Onhan selvää, että tieto on "valtaa" ja kukapa asiantuntija alkaisi toitottamaan ajatuksestani, jos saa pelattua aikaa teriaan vaadittavien matemaattisten kaavojen kanssa.
Minua kiehtoo ajatus siitä, että ajatukseni leviäisi netin keskustelupalstojen kautta.
Olisi / on mielenkiintoista seurata missä vaiheessa ajatus ylittää uutiskynnyksen.
Voit minun puolestani kääntää ajatustani englanniksi ja lähettää sen minne vain.
Ja ehkäpä alat soveltamaan sitä eri ilmiöihin ja löydät lisää tukea ajatukselleni.
Itseäni nvaivasi pitkään kuminauha.
Miten kuminauha venyy ja mistä jännite, kun sidosvoimia ei ole.
Päädyin siihen, että kun pidämme kuminauhasta kiinni kaksin käsin ja liikutamme käsiämme erilleen, syntyy kuminauhan keskelle vähiten tiheää aluetta, jolloin sormien lähellä olevat kuminauhan atomit tönivät toisiaan kohti vähemmän tiheää aluetta eli kuminauhan venyneintä osaa, joka on kahdenkäden puolivälissä.
Jännite säilyy, koska työnnymme samanaikaisesti poispäin maapallon keskipisteestä, jolloin kädet työntyvät koko ajan laajentuessaan poispäin toisistaan
ja näin kuminauhan atomit eivät ehdi tasapainoon ja jännite säilyy.
Ajan kanssahan tuo jännite häviää.
Savor
:);):)
Ajatukseni tuo uusiin teorioihin helppoa matematiikkaa.
Esim. maapallo siis laajenee kolmiulotteisesti ja maapallosta avautuu koko ajan energia-aaltoja, joiden tiheys pienee kaksi kertaa kauempana neljä kertaa vähemmän tiheäksi.
Näin maapallon ohi menevä kappale hankautuu maapallosta avautuviin energia-aaltoihin ja sen liike hidastuu aavistuksen ja näin maapallon pinta työntyy sitä kohti suhteellisesti nopeammin, kuin jos kappale ei hankautuisi maapallosta avautuviin energia-aaltoihin.
Kyseessä on illuusio, jossa kappale näyttää taipuvan kohti maapalloa.
Tiedossa on siis helppoa matematiikkaa.
Mutta kuitenkin liikaa laiskalle Savolaiselle.
Täytyy nimittäin muistaa, etten ole luvannut kehittää teoriaa,
vaan vain ajatuksen, josta fysiikan kaiken teoria saadaan.
Noin kolme vuotta siihen meni, vähän hävettää noin pitkä aika noin yksinkertaiseen ajatukseen.
Savor
:);):)