Loukkaamattomat tekstiviestit
29.03.2006 Radiodei
Päivän persoona 20060327
Pääministerin lähettelemät tekstiviestit nostivat esiin viestintäsalaisuuden loukkaamattomuuden. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuutta on jokaisen kunnioitettava.
Jos joku loukkaa kirjettä, sähköpostia tai tekstiviestiä, hän voi joutua tekosestaan vastuuseen ja tulla rangaistuksi sakolla tai vankeudella. Viestit näet nauttivat aivan erityistä suojaa.
Mutta sanomalehti ei loukkaa viestintäsalaisuutta, jos se julkaisee sille selostetun viestin sisällön. Vastuu näet on sillä, joka on loukannut salaisuutta avaamalla toiselle tarkoitetun viestin. Jos siis sanomalehti saa viestin sen vastaanottajalta, silloin ei salaisuutta loukata. Mutta toisen viestien oikeudeton lukeminen sen sijaan on aina salaisuuden loukkaamista.
No, joka tapauksessa Matti Vanhasen tekstiviesti nosti melkoisen mylläkän ja samalla pääministeri teki itsensä naurunalaiseksi väittäessään, että hänen yksityisyyttään on loukattu. Tälle väitteelle ei ilmeisesti löydy tukea: pääministerillä pitää olla muita kansalaisia paksumpi nahka.
Tavallaan sen kyllä ymmärtää, jos julkisuuden henkilöä ärsyttää, kun asioita tulee julkisuuteen vastoin hänen tahtoaan. Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen älähti aikoinaan (1981) kun Jukka Tarkka kirjassaan paljasti kirjeen, jossa Väyrynen selosti käymiään keskusteluja venäläisen agentin Viktor Vladimirovin kanssa. Vaikka Tarkka ei rikkonut lakia, kirjeen julkistamista pidettiin silloin poliittisesti alhaisena tekona.
Uutiset ovat kuin ilmapuntari, ne paljastavat kuumat puheenaiheet, sen mikä nyt kansaa kiinnostaa. Vaikkapa sen, että sosiaali- ja terveysministeri haluaisi kaikki 40-vuotiaat miehet terveystarkastukseen. Erityisesti syrjäytyvien miesten kunto pitäisi näet saada kohenemaan.
Suomen Yleisradio luopuminen Suomen tietotoimiston, STT:n, asiakkuudesta on yksi aika kova viime aikojen uutinen. Mielenkiintoista nähdä mitä seuraa kun radio alkaa itse hoitaa enemmän omaa uutistuotantoaan. (Ainakin Radio Dei ymmärtääkseni jatkaa STT:n uutisten välittämistä monien muiden yhteistyökumppaneiden lailla.)
Kävin katsomassa Suomen Kansallisteatterissa Leena Landerin näytelmän Käsky. Tuo näytelmä palauttaa mieliin vuoden 1918 tapahtumat, kun me suomalaiset kävimme hirvittävää sisällissotaamme. Espanjan sisällissodan rinnalla omaa kansalaissotaamme pidetäänkin koko läntisen Euroopan julmimpana sotana. Yksi prosentti suomalaisista eli 36 000 menetti henkensä. Ja vielä sodan päätyttyä vankileireillä valkoisten voittajienarmoille jäi 80000 punavankia Suomenlinnassa (13300), Hämeenlinnassa (11500) Lahdessa (10900), Viipurissa (10350) Tammisaaressa (8700), Riihimäellä (8500) ja Tampereella (7700). Teloituksia ja terroria, hirmuista väkivaltaa ja ihmisyyden häpäisemistä oman kansan jäseniä kohtaan.
Mehän kävimme 1900:n Suomessa monta sotaa. Kansalaissodan, talvi- ja jatkosodan lisäksi oli kamppailtava Venäjän keisarin ja Neuvostoliiton vaikutusta, köyhyyttä, tuloeroja, epätasa-arvoa, tyhmyyttä ja tietämättömyyttä vastaan.
Leena Landerin näytelmä tuo kiihkottomasti ja välillä suorastaan pilke silmäkulmassa esiin niitä sosiaalisia verkostoja ja riippuvuussuhteita, jotka myös sodassa ohjailevat käyttäytymistämme. Sota paljastaa paljon, kaikenlaista.
On tärkeää tuntea päivän uutiset, nykytapahtumat pääministerin edesottamukset ja kirjesalaisuuksien loukkaukset, siis tänäiset uutiset. Mutta vähintään yhtä tärkeää on muistaa miten tähän on tultu, minkälainen historia on meitä muovannut. Juuri tänään meille on tärkeää tietää mitkä kaikki asiat vaikuttavat ratkaisuihimme, elämäämme ja tulevaisuutemme. Tärkeää on, etä elämme täydesti juuri tätä hetkeä ja tätä päivää. Nyt on oikea hetki panna kaikki peliin ja antaa arvoa toisillemme.
29.03.2006 Radiodei
Päivän persoona 20060327
Pääministerin lähettelemät tekstiviestit nostivat esiin viestintäsalaisuuden loukkaamattomuuden. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuutta on jokaisen kunnioitettava.
Jos joku loukkaa kirjettä, sähköpostia tai tekstiviestiä, hän voi joutua tekosestaan vastuuseen ja tulla rangaistuksi sakolla tai vankeudella. Viestit näet nauttivat aivan erityistä suojaa.
Mutta sanomalehti ei loukkaa viestintäsalaisuutta, jos se julkaisee sille selostetun viestin sisällön. Vastuu näet on sillä, joka on loukannut salaisuutta avaamalla toiselle tarkoitetun viestin. Jos siis sanomalehti saa viestin sen vastaanottajalta, silloin ei salaisuutta loukata. Mutta toisen viestien oikeudeton lukeminen sen sijaan on aina salaisuuden loukkaamista.
No, joka tapauksessa Matti Vanhasen tekstiviesti nosti melkoisen mylläkän ja samalla pääministeri teki itsensä naurunalaiseksi väittäessään, että hänen yksityisyyttään on loukattu. Tälle väitteelle ei ilmeisesti löydy tukea: pääministerillä pitää olla muita kansalaisia paksumpi nahka.
Tavallaan sen kyllä ymmärtää, jos julkisuuden henkilöä ärsyttää, kun asioita tulee julkisuuteen vastoin hänen tahtoaan. Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen älähti aikoinaan (1981) kun Jukka Tarkka kirjassaan paljasti kirjeen, jossa Väyrynen selosti käymiään keskusteluja venäläisen agentin Viktor Vladimirovin kanssa. Vaikka Tarkka ei rikkonut lakia, kirjeen julkistamista pidettiin silloin poliittisesti alhaisena tekona.
Uutiset ovat kuin ilmapuntari, ne paljastavat kuumat puheenaiheet, sen mikä nyt kansaa kiinnostaa. Vaikkapa sen, että sosiaali- ja terveysministeri haluaisi kaikki 40-vuotiaat miehet terveystarkastukseen. Erityisesti syrjäytyvien miesten kunto pitäisi näet saada kohenemaan.
Suomen Yleisradio luopuminen Suomen tietotoimiston, STT:n, asiakkuudesta on yksi aika kova viime aikojen uutinen. Mielenkiintoista nähdä mitä seuraa kun radio alkaa itse hoitaa enemmän omaa uutistuotantoaan. (Ainakin Radio Dei ymmärtääkseni jatkaa STT:n uutisten välittämistä monien muiden yhteistyökumppaneiden lailla.)
Kävin katsomassa Suomen Kansallisteatterissa Leena Landerin näytelmän Käsky. Tuo näytelmä palauttaa mieliin vuoden 1918 tapahtumat, kun me suomalaiset kävimme hirvittävää sisällissotaamme. Espanjan sisällissodan rinnalla omaa kansalaissotaamme pidetäänkin koko läntisen Euroopan julmimpana sotana. Yksi prosentti suomalaisista eli 36 000 menetti henkensä. Ja vielä sodan päätyttyä vankileireillä valkoisten voittajienarmoille jäi 80000 punavankia Suomenlinnassa (13300), Hämeenlinnassa (11500) Lahdessa (10900), Viipurissa (10350) Tammisaaressa (8700), Riihimäellä (8500) ja Tampereella (7700). Teloituksia ja terroria, hirmuista väkivaltaa ja ihmisyyden häpäisemistä oman kansan jäseniä kohtaan.
Mehän kävimme 1900:n Suomessa monta sotaa. Kansalaissodan, talvi- ja jatkosodan lisäksi oli kamppailtava Venäjän keisarin ja Neuvostoliiton vaikutusta, köyhyyttä, tuloeroja, epätasa-arvoa, tyhmyyttä ja tietämättömyyttä vastaan.
Leena Landerin näytelmä tuo kiihkottomasti ja välillä suorastaan pilke silmäkulmassa esiin niitä sosiaalisia verkostoja ja riippuvuussuhteita, jotka myös sodassa ohjailevat käyttäytymistämme. Sota paljastaa paljon, kaikenlaista.
On tärkeää tuntea päivän uutiset, nykytapahtumat pääministerin edesottamukset ja kirjesalaisuuksien loukkaukset, siis tänäiset uutiset. Mutta vähintään yhtä tärkeää on muistaa miten tähän on tultu, minkälainen historia on meitä muovannut. Juuri tänään meille on tärkeää tietää mitkä kaikki asiat vaikuttavat ratkaisuihimme, elämäämme ja tulevaisuutemme. Tärkeää on, etä elämme täydesti juuri tätä hetkeä ja tätä päivää. Nyt on oikea hetki panna kaikki peliin ja antaa arvoa toisillemme.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lainkin yläpuolella.
Ei rahan alapuolella.
Nosta pipoani Anneli Jäätteenmäelle, kun pisti "sokee Reetan nahkurin orsille hollin tuvassa" Katkaisi Paavo Lipposen diktatuurin fakseineen. Se oli yhden ylivallan käännekohta.