mikähän mahtaa olla kirkkoon kuuluvien suomalaisten lukumäärä/ prosentuaalinen osuus tällä hetkellä? Onko tehty mitään arviota mikä se mahtaisi olla esim 20v kuluttua?
Mitenkäs eri kaupunkien osalta, onko mitään lukuja/prosentteja? Jostain olin lukevani että helsingin kirkkoon kuulumattomien osuus olisi jo 30% onko totta?
Mitenkäs eri kaupunkien osalta, onko mitään lukuja/prosentteja? Jostain olin lukevani että helsingin kirkkoon kuulumattomien osuus olisi jo 30% onko totta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vuodenvaihteessa kirkkoon kuuluvien osuus oli 83,1 prosenttia. Tiputusta tuli puoli %-yksikköä, vuoden 2004 lopussa kirkkoon kuului 83,6 prosenttia.
Helsingissä kirkkoon kuuluvien osuus on tosiaan 69,9%. Joiden Helsingin seurakuntien alueellla osuus on tätä pienempikin. Yleensäkin kaupungeissa ollaan maalaiskuntia maallistuneempia.
Jos eroamisenemmyys olisi puoli %-yksikköä vuosi, osuus olisi 20 vuoden kuluttua noin 73%. Tämä ei pitäne paikkaansa, vaan eroaminen vaihtelee. Tällä hetkellä eroakirkosta.fi:n lokit näyttävät kasvua viime vuoden lukuihin, mutta alkuvuoden perusteella on paha ennustaa loppuvuodesta mitään.
Tavoitteena on tietysti positiivinen kierre, jossa eroaminen jatkuu ja yhä useampi huomaa erota kun kaikki kaverit ovat jo eronneet. Haasteena on eroamisen ulottaminen vanhempiinkin, eroaminen ei saa jäädä vain 20-40 -vuotiaisiin (vaikka toki sekin luonnollisesti tuottaa satoa ajan myötä), vaan vanhempiakin on rohkaistava eroon kirkosta.
Paljonko näyttää alkuvuoden lukujen osalta kasvu edellisvuoteen verrattuna? Olisiko kasvua jopa ~30%+?
Eiköhän se lumipalloefekti pian ala pyörimään, ikävää kyllä kun tämä eroaminen keskittyy vain nuoriin aikuisiin eikä vanhempiin henkilöihin, mutta kyllä sekin aikanansa tuottaa tulosta.
Ruotsissahan kirkko & vatio erotettiin toisistaan ja ilmeisesti ihmisiä erosi kasapäin, erään arvion mukaan noin 250 000kpl, en vaan taaskaan löydä tarkkoja lukuja vain maininnan että yli seitsemän miljoonaa ihmistä kuuluu kirkoon ja koska väkiluku on vajaa yhdeksän miljonaa niin kirkkoon kuuluvien osuus olisi noin 80%, mikä on mielestäni aika hämmästyttävää! Onko kellään tietoa ruotsin luvuista?
Kasvu tälle vuodelle on ollut paljon suurempaakin, tammikuu 878->2318 ja helmikuu 906->1418, maaliskuun arvio toisaalta vain 1077->1313.
Täällä on tilastoja:
http://www.svenskakyrkan.se/statistik/
Pudotus on tasaisesti 1,3 %-yksikköä vuodessa, ja vuonna 2005 osuus on 77 prosenttia.
Sitkeästi ne näyttävät ruotsalaisetkin kirkkoonsa luottavan. Positiivinen yllätys tuo. Toivottavaa olisi positiivinen kierre niin, että kirkon jäsenmäärä kääntyisi kasvuun sekä Ruotsissa että Suomessa. Ihmiset vähitellen ymmärtäisivät, että maailma on kylmä paikka ilman uskoa (Jumalaan), toivoa (tulevaisuudesta) ja rakkautta (toisaalta Jumalan rakkautta meihin ja toisaalta ihmisten keskinäistä lähimmäisenrakkautta). Tavallaan kumma, että jotkut vastustavat tätä.
"Tällä hetkellä eroakirkosta.fi:n lokit näyttävät kasvua viime vuoden lukuihin, mutta alkuvuoden perusteella on paha ennustaa loppuvuodesta mitään."
Nöyrä ja rehellinen kommentti, mutta toki on totuuden nimessä sanottava, että todennäköisyyden mukaan trendi on nouseva tänäkin vuonna. Yleensähän eroaminen kiihtyy loppuvuotta kohden verotuksellisistä syistä, enkä näe syytä, miksi tämä vuosi tekisi poikkeuksen.
Trendin kääntäjää on vaikea keksiä. Edes suuri herätys tuskin riittäisi kääntämään tilannetta, koska a) herätys koskettaa kuitenkin vain pientä osaa väestöstä ja b) herätys yleensä kanavoituu valtakirkon ulkopuolelle, se saattaisi jopa lisätä eroamislukuja.
Epäilemättä luvut kasvavat loppuvuotta kohti, mutta liekö joulu05->joulu06 -muutos yhtä monta prosenttia kuin tammi05->tammi06?
Vuodesta 2004 vuoteen 2005 kasvu oli tammi-lokakuussa 3.8 -kertainen. Marraskuun kasvu oli 2.2 -kertainen, mutta joulukuussa luku kasvoi vain 30% edeltävään joulukuuhun. Luvut ovat eroakirkosta-sivulta, mutta sen markkinaosuus ei muuttune kovin rajusti vuoden mittaan.
Mahdollisesti nyt erotaan heti, aiemmin paperin tiputtaminen postilaatikkoon vaati liikaa energiaa ellei ollut tiedossa että on pakko toimia tulevien kirkollisverojen vuoksi.
Suoraan tammi-maaliskuun luvuista laskien tänä vuonna tulisi kaikkiaan yli 50000 eroajaa. Itse epäilen silti, että 40000 ylitystäkään ei vielä uskalla pitää varmana.
Trendiä ainakin vaimentaisi, jos hienot häät tulisivat muotiin. Senkin merkitys tosin on laskenut, nykyään kirkkohäiden osuus on kait jotain kaksi kolmasosaa.
kaikki syntyneet rekisteröitiin evluteiksi ja jos esim.vanhemmat halusivat muuta oli heidän tehtävä erikseen anomus.
Monille ulkomaalaisille oli yllätys huomata että he ovat olleet evlut kirkossa vuosikymmeniä tietämättään.
Tässäkin on KONKREETTINEN ero kansankirkon ja valtionkirkon välillä. Ennen Ruotsin lainmuutosta Ruotsissa oli valtionkirkko, jäsenyys oli automaattista ilman eri ilmoitusta, lain sääti valtio jne. Nyt Ruotsissa ollaan aika lailla Suomen tilanteessa eli kansankirkkotilanteessa. Jäseneksi liitytään kasteen kautta - joko omasta tai vanhempien tahdosta, mutta siis kaste edellyttää toimintaa liittyjältä/vanhemmilta, eikä ole automaatio, kuten Ruotsissa jäsenyys ennen oli. Valtion eduskunta kyllä vahvistaa lain, mutta ei säädä sitä.
Ruotsin kirkko on muuten maailman ainoa luterilainen kirkko, jossa kaikkia jäseniä ei ole kastettu... Eikä Ruotsissa kai oikein tiedetä, mitä kaikille kastamattomille jäsenille pitäisi tehdä...
"Trendiä ainakin vaimentaisi, jos hienot häät tulisivat muotiin. Senkin merkitys tosin on laskenut, nykyään kirkkohäiden osuus on kait jotain kaksi kolmasosaa."
En ymmärrä mitä tuolla tarkoitat ? Sitäkö, että häät, joissa kirkossa vihitään aviopari olisi jotenkin hienot, ei minun mielestäni, selitä.
Ei sillä ole merkitystä mitä sinä ja minä pidämme hienoina häinä. Varsin suurella osalla ihmisiä, nuoristakin, on mielikuva kirkkohäistä "oikeina häinä". Tämän vuoksi joukko ihmisiä liittyy kirkkoon, ja luultavasti suurempi osa jättää eroamatta.
Minä tiedän että siviilihäistä saa hienot ja tunnelmalliset. Been there, done that, sanoisi engelsmanni asiasta. Mutta miten tätä tietoa levitetään?
trendin laskevan nykynuorten keskuudessa, varsinkin kun suuri osa päättyy eroon.
Järjellä toimivat nuoret eivät pidä kovin kalliita häitä, tietävät varmasti miten suuri todnäköisyys on ero. Itse en ainakaan aio kovin isoja ja mahtavia häitä pitää.
Muista kuin kirkkohäistä olisi tietoa lisättävä, parhaiten sekin onnistuu kun ihmiset ovat itse mukana toisenlaisissa. Ajan myötä...
Saatatpa hyvinkin olla oikeassa tuon kausivaihtelun tasaantumisen suhteen, jos kohta epäilisin, että loppuvuosi pysyy vastaisuudessakin suosituimpana eroamisajankohtana. Ainakin eroamiskehottelu intensifioituu loppuvuotta kohti tyyliin 'jos eroaisit nyt, niin säästäisit ensi vuonna niin ja niin paljon'.
"Trendiä ainakin vaimentaisi, jos hienot häät tulisivat muotiin. Senkin merkitys tosin on laskenut, nykyään kirkkohäiden osuus on kait jotain kaksi kolmasosaa."
"Hienot häät" ovat minusta kyllä jo nyt muodissa, ainakin selvästi entistä suositumpia. Johtuneeko sitten naistenlehdistä tai amerikkalaisista dokumenteista, niin häihin panostetaan nykyään paljon sekä rahallisesti että ajallisesti. Vielä 1970-luvulla oli tavallaan muodissakin se, että pari saattoi hoitaa asian ruokatunnilla pika pikaa maistraatissa.
Toisaalta hienoja häitä voi kyllä järjestää ei-kirkollisinakin (kuten varmasti tiedätkin). Tämä vaihtoehto varmasti lisääntyy tulevaisuudessa. Eikä ole mitään periaatteellista estettä sillekään, että kihlapari liittyy kirkkoon ennen häitä ja eroaa heti häiden jälkeen - vaikkei tämä minusta kovin fiksua olisikaan.
Tuota kirkkoon liittymistä häiden ajaksi tosiaan tapahtuu, ainakin siksi että isovanhemmat painostavat. Luulen, että sen merkitys vähenee. On suurempi kynnys liittyä kirkkoon kuin jäädä eroamatta, ja isovanhemmat alkavat kuolla ja korvautua uusilla, maallistuneemmilla mummuilla.
Tästä tulikin mieleeni tilastot. Olisi mukava nähdä kuinka moni kirkkoon liittyneistä on vasta eronnut tai toisinpäin. Ja teknisesti helppoa olisi selvittää myös kuinka moni tekee nopean liittyminen-häät-ero -kierroksen.
Toinen kiva tilasto olisi 18-vuotiaina eronneista selvittää kuinka moni eroaa vaikka alle 18 vuoden ja 2 kuukauden iässä. Se kertoisi, onko sellaista painetta joka purkautuu täysi-ikäisyyden saavuttaessa.