Ihmettelen suunnattomasti, että sananvapauden varjolla voidaan loukata pääministerin oikeutta yksityiselämään jopa niin, että henkilökohtaisia viestejä julkaistaan lehdissä.
Nyt on jossain paljon mätää, mikä pitäisi välittömästi kaivaa pois.
Minun mielestäni periaate on, että mikään vapaus ei tuo oikeutta loukata jotain toista vapautta.
Toisin sanoen sananvapauden varjolla ei pitäisi syntyä mitään oikeutta loukata pääministerin vapautta pitää yksityiselämänsä yksityisasianaan.
Nyt on jossain paljon mätää, mikä pitäisi välittömästi kaivaa pois.
Minun mielestäni periaate on, että mikään vapaus ei tuo oikeutta loukata jotain toista vapautta.
Toisin sanoen sananvapauden varjolla ei pitäisi syntyä mitään oikeutta loukata pääministerin vapautta pitää yksityiselämänsä yksityisasianaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensinnäkin ihmiset syyllistyvät hyvin usein erilaisiin rikoksiin. Päivittäin esim. hyvin useat meistä ajavat autollaan ylinopeutta ja kävelevät päin punaista liikennevaloa. Jotkut taas onnistuvat näpistämään lakupötkön kaupasta tai jujuttamaan verottajaa jollakin keksityllä menoerällä jne. Näistä kaikista rikoksista vain hyvin pieni osa johtaa poliisitutkintaan ja tuomioihin.
Sananvapauden varjolla ei voi loukata pääministerin oikeutta yksityiselämään yli sen mikä on lain mukaan sallittua. Mutta tässä kohdin lainrikkomisia tapahtuu kuten edellä mainituissakin rikoksissa. Niistäkin vain pieni osa johtaa oikeudellisiin prosesseihin.
Yksityisyyden suhteen sietokynnys voi olla eri ihmisillä erilainen. Jos ajatellaan tätä toista Mattia, Nykäsen Mattia, niin hän ilmeisesti on suorastaan tyrkyttänyt aineistoa iltapäivälehdille ja on saanut osasta ehkä maksunkin, vaikka juttujen voisi hyvinkin tulkita loukkaavan hänen yksityisyyttään.
Kunnianloukkausrikoksissa lainsäätäjä onkin antanut rikoksen uhrin sietokyvyn ratkaista, missä kulkee raja. Jos uhri ei ilmoita asiaa poliisille ja vaadi syytetoimenpiteitä, asiaa ei tutkita. Näinhän Matti Vanhanen on nyt ilmoittanut toimivansa eli jättää asian osaltaan sillensä. Juridesti pidän mahdollisena sitä, että syyte yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä voisi tässä tapauksessa menestyäkin. Sen sijaan viestintärikossyyte ei.
Tiedotusvälineistä osa koettelee sitä rajaa missä hyväksyttävyyden linja menee. Jos useat ihmiset, joiden yksityiselämästä lehdet kirjoittavat vihjailevaan sävyyn, alkaisivat nostaa syytteitä, varmaankin lehdet tulisivat varovaisemmiksi.
Mitä tulee asian moraaliseen puoleen, olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Väärinkäytökset ja rikosasiat pitää paljastaa mediassa, mutta yksityisasiat saisivat olla yksityisasioita, vaikka olisivatkin kuinka kiinnostavia juoruiluun ja ilkeilyyn halukkaiden mielestä.
Nythän siis Iltalehdessä Matin tekstiviestin saanut nainen kertoo, että hän ei ole antanut tekstiä yhdellekään toimittajalle eikä ole muutenkaan sen sisältöä paljastanut.
Olenko ymmärtänyt väärin, että kenenkään kolmannen henkilön ei ole oikeutta levittää kahden ihmisen välistä viestintää.
...tuon Vanhasen tekstareista nousseen älämölön.
Hyvin sen näkyivät ymmärtävän myös Ilkka (Kari Hokkanen) ja Keskisuomalainen (Erkki Laatikainen), jotka toissapäiväisissä pääkirjoituksissaan olivat yksselitteisesti sitä mieltä, että pääministerin harkintakyky on pahasti pettänyt. Lienetko lukenut ne kirjoitukset, jotka olivat kokonaisuudessaan tällä saitilla?
Pääministeri ei ole kuka tahansa meistä, ja hänen yksityisyytensäkin on paljon kapeampi kuin Sinun tai minun. Asia tuli hyvin esille myös eilisessä A-Talkissa paitsi Pietilän myös keskustelijoista asiallisimman ja asiantuntevimman, Tapani Ruokasen puheenvuoroissa. Tosin juontaja ja se Journalisti-lehden päätoimittaja Johanna Korhonen koettivat kammeta asiaa toiseen suuntaan.
Kun Matti viime ek-vaaleissa oli väritön ja hajuton kunnollisuuden perikuva ja puhui perhearvoista, ei se kansaan vedonnut. Hän pääsi eduskuntaan vain Karpelan siivellä, kuten Ruokanen totesi.
Ruokanen ennusti, että seuraavissa vaaleissa Matti tulee saamaan sääliäänten vyöryn kuten Jäätteenmäkikin sai eurovaaleissa. Uskon Ruokasen ennustukseen.
Vain puoliksi leikilläni arvelen, että Matti Vanhanen on varmaan tarkoituksella rakentamassa itselleen uutta imagoa valtakunnan tunnetuimpana häntäheikkinä ja naistenkaatajana. Tosin tuollainen tapa lähestyä naisia on siihen ristiriidassa, mutta eihän kansan enemmistö tuollaisia ristiriitoja huomaa.
Matti on oivaltanut, että poliitikolle on tärkeintä, että hänestä puhutaan; sillä ei ole niin väliä, mitä puhutaan.
Jos Matti tekstareittensa jälkeen oli ihan oikeasti Ilta-Sanomien jutusta ihmeissään ja närkästynyt, ja siitä huolimatta antoi asialle lisävauhtia asiasta jatkamalla, niin sitten hän on tyhmempi kuin olen luullutkaan.
Minulle tämä case on ainoastaan kysymys journalistisen sananvapauden ja yksityisyyden suojan välinen rajanveto, jossa pääinisterilläkin täytyisi olla jollakin tapaa määritelty vapaus pitää yksityisasiansa yksityisinä.
En kannata sellaista menoa, jossa julkisuuden henkilöiden yksityisasiat ovat palkkionmetsästäjien vapaata riistaa, kun juorulehdet tiettävästi maksavat näistä paljastuksista sen verran, että näyttävät niitä aika vaivattomasti saavan.
En siis ota kantaa Vanhasen viisauteen, mutta totean - niin kuin jo toisaalla tein - että kepun omatkin lehdet ovat tässä omalla asiallaan puolustelemassa sanavapauden holtitonta rajattomuutta penkoa mitä tahansa, jolla irtonumeroita pääsee myymään juorunnälkäisen kansan intohimojen tyydyttämiseksi.
Suhtautuisin tähän periaatteeseen aivan samalla tavalla oli Vanhasen tilalla ihan kuka tahansa.
Mitäs sanoisit, jos saisit lukea iltapäivälehdistä huorissa käymisistäsi, Kekkosen haudalle kuseksimistasi tai siitä, että pidät ladattua asetta yöpöydän laatikossa.
Ilmeisesti olisit aivan innoissasi - et kai noita asioita muuten täällä jatkuvasti mainostaisi. :(>
Koko alkuperäinen juttuhan iltasanomissa oli tyypillinen lööppijuttu. Sellainen mikä yleensä menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Tässä tapauksessa juttu oli jopa hengeltään positiivinen. Kyllä tuosta olisi ikäväsävyisenkin jutun saanut, sillä Matillahan on nyt ollut useita naisia kiikarissa samaan aikaan.
Mutta Mattihan veti naurettavasti herneen nokkansa. Ja antoi harkintakykynsä pettää noinkin reilusti ja soppa oli valmis.
Muistelehan miten paljon naisjuttuja on kirjoitettu esimerkiksi Sauli Niinistöstä ja toisaalta miesjuttuja Tanja Karpelasta. Jopa molempien ministeriaikanaan. Eivät hekään ole lähteneet hakemaan syyttäjältä apua juttujen yhteydessä.
Ei voi mitään. Vanhanen töppäsi tämän asian. Valitettavaa on, että hänet tullaan muistamaan pääministeriajaltaan pelkästään naisseikkailuistaan.
Wiljami
Ei tuolla ole mitään tekemistä avaukseni kanssa.
Rita Tainolan Matti Vanhasen tekstiviestijuttu oli juorujutuista kilteimpiä. Se että Matti Vanhanen ei pitänyt kirjoituksesta on lähinnä Vanhasen ongelma. Kaksi viikkoa aiemmin Vanhanen samassa lehdessä kertoili laajasti ihmissuhteistaan. Tekstiviestijutusta nousi kohu kun Vanhanen uhkasi IS:ia oikeusjutuilla, ja alkoi kommentoimaan omia naissuhteitaan ykkösen pääuutislähetyksessä.
Jaba kannattaa lehdistön vapautta, kun Jaba saa määrittää sen. Jaba kunnioittaa demokratiaa ja presidentinvaaleja, silloin kun Jaba saa päättää voittajasta. Jaba näärittää kuka on demariluuseri ja kepuli....
Jaba on tyypillinen minäminä ihminen, minä tiefänm,minä minä, minäJaba. Säälittävää yksisilmäisyyttä.
Jos joku oikeuten pitäisi haasta, eikä Jaba ole ainut niin tasavallan presidentin asioista juoruamisesta:; siinä on käyty läpi sukupuolisuuntautumiset kuin monet muutkin asiat.. Mutta nehän ovatkin ollet asiallisia arvoita kun ne on esittänyt omassa erinomaisuudessaan ja kaikkitietävyydessään piehtaroiva MinäMinäJaba.
Ihmettelen mitä pahaa olen sinulle tehnyt, kun syydät tuollaisen vuodatuksen vain siksi, että haluan selvemmät pelinsäännöt siihen, missä menee sananvapauden ja yksityisyyden suojan välinen raja.
Jossain sen nimittäin täytyisi mennä pääministerinkin kohdalla preidentistä nyt puhumattakaan.
Väärän todistuksen annoit siinä, että minä olisin kirjoittanut Halosesta joitain arvioita. Se ei pidä paikkaansa.