sivareiden haukkumanimiä

Omilla aivoillaan ajatteleva, ihmiselämää kunnioittava, yksilö, aatteellinen, luova, pohdiskeleva, oman tiensä kulkija, sodanvastustaja.

Sivari on siis kaikkia hyviä ja kunniakkaita arvoja kannattava yhteiskunnan syrjimä oikeauskoinen oikealla tiellä oleva viisas ihminen.

UPDATE_7587584 kirjoitti:

Omilla aivoillaan ajatteleva, ihmiselämää kunnioittava, yksilö, aatteellinen, luova, pohdiskeleva, oman tiensä kulkija, sodanvastustaja.

Sivari on siis kaikkia hyviä ja kunniakkaita arvoja kannattava yhteiskunnan syrjimä oikeauskoinen oikealla tiellä oleva viisas ihminen.

Me sivarit olemmekin juuri itsenäisesti ajattelevia yksilöitä, lisäksi uskallemme kyseenalaistaa monet asiat helpommin kun nämä armeijafanaatikot.

Tässä muutamia: Itsenäisesti ajatteleva, ihmiselämää kunnioittava yksilö, humaani, omat mielipiteet omaava henkilö, aatteellinen, uskaltaa erottautua massasta, oikeauskoinen, sodan ja väkivallan vastustaja.

Sivarit ja totaalikieltäytyjät ovat juuri oikeita elämänarvoja kunnioittavia henkilöitä, jotka joutuvat varsinkin suomessa syrjityksi mielipiteidensä vuoksi.

"pörrötukka, rastaletti, sivarihomo, hinttari, linnakundi, paskahousu, mammanpoika, äidinkulta, kullannuppu, kullinimijä, kullinnuppu, totaalipaska, kieltäytyjäkommari, lusmu, työtön, kädetön, köyhä ja runkkari! "

"pörrötukka, rastaletti", siistit keskipitkät hiukset. "sivarihomo, hinttari", sivarihetero. "linnakundi", olen noudattanut aina lakia. "paskahousu", lapsena kyllä oli vaipat. "mammanpoika", itsenäinen tyttökaverin kanssa asuva. "äidinkulta", myöskin isän. "kullannuppu", varmasti vanhemmille. "kullinimijä", en ole koittanut enkä halua. "kullinnuppu", mikä lie. "totaalipaska", sivari ei ole vankilassa. "kieltäytyjäkommari", kommunismi hyvä aate, aseistakieltäytyminen vielä parempi. "lusmu", kaikkihan meistä joskus. "työtön", työssä tällä hetkellä. "kädetön", kummatkin kädet tallella. "köyhä ja runkkari", kohtuullinen palkka ja ei tarvitse runkkailla.

Millä perusteella noista yhtäkään voisi liittää pelkästään sivareihin? Miksi sivarina oleminen olisi helpompaa?

Suurin osa suomalaisista miehistä menee armeijaan, koska ei uskalla mennä sivariin ja kestää tälläistä perusteetonta haukkumista. Kuusi kuukautta on sitäpaitsi kannattavampi opiskeluiden takia, kuin ylipitkä 13kuukautinen siviilipalvelus.

UPDATE_7587584 kirjoitti:

"pörrötukka, rastaletti, sivarihomo, hinttari, linnakundi, paskahousu, mammanpoika, äidinkulta, kullannuppu, kullinimijä, kullinnuppu, totaalipaska, kieltäytyjäkommari, lusmu, työtön, kädetön, köyhä ja runkkari! "

"pörrötukka, rastaletti", siistit keskipitkät hiukset. "sivarihomo, hinttari", sivarihetero. "linnakundi", olen noudattanut aina lakia. "paskahousu", lapsena kyllä oli vaipat. "mammanpoika", itsenäinen tyttökaverin kanssa asuva. "äidinkulta", myöskin isän. "kullannuppu", varmasti vanhemmille. "kullinimijä", en ole koittanut enkä halua. "kullinnuppu", mikä lie. "totaalipaska", sivari ei ole vankilassa. "kieltäytyjäkommari", kommunismi hyvä aate, aseistakieltäytyminen vielä parempi. "lusmu", kaikkihan meistä joskus. "työtön", työssä tällä hetkellä. "kädetön", kummatkin kädet tallella. "köyhä ja runkkari", kohtuullinen palkka ja ei tarvitse runkkailla.

Olet mennyt laittomin perustein sivariin, olet sen itse tällä palstalla myöntänyt. Olet valehdellut valtion virallisessa asiakirjassa, joka säilytetään ja olet vakuuttanut kunniasi ja omantuntosi kautta allekirjoittamalla asian, joka ei ole pitänyt paikkaansa. Olet mennyt siviilipalvelukseen sen tähden, että siellä pääsit helpommalla ja olet sen tähden jättänyt maanpuolustuksesta ja valmiuden ylläpidosta osasi muiden miesten kannettavaksi.

Vänrikki I kirjoitti:

Olet mennyt laittomin perustein sivariin, olet sen itse tällä palstalla myöntänyt. Olet valehdellut valtion virallisessa asiakirjassa, joka säilytetään ja olet vakuuttanut kunniasi ja omantuntosi kautta allekirjoittamalla asian, joka ei ole pitänyt paikkaansa. Olet mennyt siviilipalvelukseen sen tähden, että siellä pääsit helpommalla ja olet sen tähden jättänyt maanpuolustuksesta ja valmiuden ylläpidosta osasi muiden miesten kannettavaksi.

Ja Suomen lakihan on pilkulleen ehdoton ja ainoa oikeassa ja huippuunsa kehitetty yksityiskohtainen kokoelma?

Niinkuin ennen uskottiin että orjuus on lainmukaista ja normaalia, nykyään sitä halveksutaan.

Eettinen syy on sekin syy että ei halua vapauttaan riistettävän.

Vänrikki I kirjoitti:

Olet mennyt laittomin perustein sivariin, olet sen itse tällä palstalla myöntänyt. Olet valehdellut valtion virallisessa asiakirjassa, joka säilytetään ja olet vakuuttanut kunniasi ja omantuntosi kautta allekirjoittamalla asian, joka ei ole pitänyt paikkaansa. Olet mennyt siviilipalvelukseen sen tähden, että siellä pääsit helpommalla ja olet sen tähden jättänyt maanpuolustuksesta ja valmiuden ylläpidosta osasi muiden miesten kannettavaksi.

Koska tämä RP on sinun mielestäsi nyt rikkonut sitä lakia niin kerrohan hyvä ystävä millainen rangaistus tästä nimenomaisesta rikkeestä/rikoksesta on määrätty?

PS. Kun nyt taas lämäät sitä copypastea kehiin niin näytä nimenomaan se tietty kohta joka koskee tätä rikosta, ei mitään 4 sivun mittaisia höpölöpöjä joka osoittaa ainoastaan sen että löydät finlexin sivut netistä.

PPS. Ja samalla voit vielä määritellä mitä tarkoittaa se "eettinen". Ei sinun omia mutu tulkintojasi vaan yleisesti hyväksytty määritelmä.

Pablo kirjoitti:

Koska tämä RP on sinun mielestäsi nyt rikkonut sitä lakia niin kerrohan hyvä ystävä millainen rangaistus tästä nimenomaisesta rikkeestä/rikoksesta on määrätty?

PS. Kun nyt taas lämäät sitä copypastea kehiin niin näytä nimenomaan se tietty kohta joka koskee tätä rikosta, ei mitään 4 sivun mittaisia höpölöpöjä joka osoittaa ainoastaan sen että löydät finlexin sivut netistä.

PPS. Ja samalla voit vielä määritellä mitä tarkoittaa se "eettinen". Ei sinun omia mutu tulkintojasi vaan yleisesti hyväksytty määritelmä.

No tässäpä tässä:

Ihmisellä on luontainen kyky ja taipumus arvioida käyttäytymistä hyvän ja pahan, oikean ja väärän asteikolla. Tätä ominaisuutta pidetään yhtenä ihmisyyden perustekijänä. Se on synnynnäinen, mutta tullakseen toimivaksi tarvitsee harjoitusta yksilön kehitysiässä, jolloin oikean ja väärän arvioissa käytettävät aivorakenteet muotoutuvat.

Etiikka pyrkii tutkimaan, millaista on hyvä elämä, mistä tiedetään, mikä on hyvää ja oikeaa sekä seuraako hyvän tietämisestä hyvän tekeminen.

Moraalilla (lat. mos, mores, tapa) tarkoitetaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamista ja sen mukaista toimintaa eli oikeita ja vääriä tekoja. Samaa tarkoitetaan joskus myös termillä etiikka (kreik. ethos, ethika, tapa), mutta varsinaisesti sanalla ymmärretään tiedettä, joka tutkii moraalia. Heinosyisemmän jaon mukaan etiikka on hyvän ja oikean erittelyä yleisellä ja teoreettisella tasolla, ja moraalifilosofia on käytännön tapojen tutkimista. Arkielämässä nämä kolme käsitettä kietoutuvat usein toisiinsa niin, että niiden merkityssisällöt menevät päällekkäin.

Moraalisen ratkaisun perusteena on teon arviointi oikean ja väärän asteikolla. Arvioinnissa käytetään harkintaa, järkeä. Tunteiden varassa tehty ratkaisu tai toisten esimerkin jäljittely eivät ole aidossa mielessä moraalisia. Aito moraalinen ratkaisu edellyttää aina harkintaa ja perusteluja. Silti myös muilla perusteilla tehdyillä ratkaisuilla voi olla moraalista merkitystä seurannaisvaikutusten kautta. Avioliitto saatetaan solmia vain tunteen pohjalta, mutta ratkaisun seuraukset ulottuvat moniin moraalisiin kysymyksiin.

Moraali tulee yleensä esiin valintatilanteissa. Kaikki valinnat eivät kuitenkaan liity moraaliin. Moraalisesti yhdentekevää eli ei-moraalista (amoraalista on, minkä värisellä autolla kukin ajaa. Sen sijaan on väärin ajaa autolla, jonka jarrut eivät toimi, koska silloin vaarannetaan toisten tiellä liikkujien turvallisuus.)

Moraalin määrittelemme siksi inhimillisen toiminnan ja kielenkäytön muodoksi, joka ilmentää käsityksiämme hyvästä ja pahasta.
Etiikan määrittelemme moraalia tutkivaksi tieteeksi.

Koska filosofia ei ole empiirinen tiede, ei etiikan tutkijankaan tehtävä ole tutkia ihmisen käyttäytymistä. Sen sijaan hän tarkastelee ihmisen moraalisen toiminnan taustalla olevia erilaisia toimintaperiaatteita ja sääntöjä, jotka heijastavat käsityksiämme hyvästä ja pahasta. Etiikka eli moraalifilosofia on siis moraaliin kohdistuvaa teoreettista tutkimusta.

POHDI: Miten eroavat toisistaan moraalinen, moraaliton ja epämoraalinen ihminen?

Etiikan tutkimus voi olla joko

normatiivista tai
analyyttista.

Normatiivisessa etiikassa pyritään muotoilemaan mahdollisimman päteviä moraaliperiaatteita ja sääntöjä, joilla tavoitellaan hyvää elämää. Klassinen eli traditionaalinen etiikka on luonteeltaan normatiivista. Taustalla on ajatus, että on olemassa yleispäteviä moraalinormeja ja että voimme löytää ne filosofisen ajattelun avulla. Klassinen etiikka on siis samalla ollut myös käytännöllistä etiikkaa, joka voi olla luonteeltaan myös ei-normatiivista. Tällöin emme pyri antamaan moraalisen käyttäytymisen ohjeita vaan auttamaan ihmisiä ratkaisemaan heitä askarruttavat moraaliset kysymykset eli opastamaan ihmisiä moraaliseen ajatteluun.

Analyyttinen etiikka eli metaetiikka on teoreettista etiikkaa, jonka tutkimuskohteina ovat moraalikäsitteiden merkitykset ja niiden luonne. Metaetiikka analysoi moraalikeskustelua ottamatta kantaa keskustelun sisältöön. Se pyrkii siis selvittämään esimerkiksi sellaisten käsitteiden kuin 'hyvä', 'paha', 'oikea', 'väärä', 'oikeudenmukaisuus', vastuu' tai 'rakkaus' merkitystä. Metaetiikka pohtii myös, miten moraaliväitteet, kuten 'Sota on paha asia', eroavat tosiasiaväitteistä, kuten 'Sota aiheuttaa kärsimystä'. Analyyttinen etiikka siis antaa välineet moraalikeskustelulle ottamatta kantaa käytännön moraalikysymyksiin.

MILLÄ PERUSTEILLA TEEMME MORAALISIA VALINTOJA?

ELI ETIIKAN LAJIT:

Voimme erottaa kolme erilaista valintatapaa:

Seurausetiikan mukaan meidän tulee valita teko, jonka ennakoidut seuraukset osoittautuisivat hyviksi mahdollimman monille tai tuottaisivat mahdollisimman vähän pahaa mahdollisimman harvoille. Näin ajattelee utilitaristi. Egoisti puolestaan valitsee teon, jonka seuraukset hyödyntävät häntä itseään mahdollisimman paljon.
Velvollisuusetiikka perustuu yleispäteviin tai hyväksi havaittuihin sääntöihin eli normeihin, joita pyrimme aina noudattamaan. Esimerkiksi Immanuel Kantin mukaan voimme omaa järkeämme käyttämällä muodostaa itsellemme kategorisen imperatiivin eli ehdottoman moraalisäännön, jota meidän on aina noudatettava.
Hyve-etiikka on Aristoteleen alkujaan muotoilema oppi. Hänen mukaansa ihmisen tuli toimia oman tarkoituksensa toteuttamiseksi. Ihmisen hyvä elämä oli Aristoteleen mukaan järjen mukaista elämää yhteisössä.

1900-luvulla, analyyttisen filosofian nousun myötä, on moraalifilosofiassa paljolti keskitytty tarkastelemaan moraalikäsitteiden merkitystä. Esimerkiksi G. E. Moore (k.1968) keskittyi 'hyvän' käsitteen tutkimiseen. Hän syytti edeltäneitä eetikoita naturalistisesta virhepäätelmästä eli siitä, että he olivat yrittäneet määritellä hyvän käsitteen jonkin luonnollisen ominaisuuden avulla (esimerkiksi Aristoteles katsoi jokaisen ihmisen pyrkivän luonnostaan hyvään). Metaetiikan ohella on harjoitettu myös perinteisempää moraalifilosofiaa, esimerkiksi eksistentialismin pääedustajan Jean-Paul Sartren (k.1980) mukaan ihmisen on valittava omat arvonsa, mikään ulkoinen tai sisäinen auktoriteetti ei voi niitä hänelle osoittaa. Fenomenologisen filosofian edustaja Emmanuel Levinas (k.1995) on kyseenalaistanut koko moraalifilosofian. Levinasin mukaan eettisyys koskee subjektin suhdetta toiseen. Hän peräänkuuluttaa eettistä vastuuta. Tänä päivänä puhutaan myös paljon eettisistä kysymyksistä suhteutettuna yhteiskuntaan. Esimerkiksi John Rawls ja Charles Taylor ovat herättäneet paljon keskustelua pohdinnoillaan siitä, millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta.

Vänrikki I kirjoitti:

No tässäpä tässä:

Ihmisellä on luontainen kyky ja taipumus arvioida käyttäytymistä hyvän ja pahan, oikean ja väärän asteikolla. Tätä ominaisuutta pidetään yhtenä ihmisyyden perustekijänä. Se on synnynnäinen, mutta tullakseen toimivaksi tarvitsee harjoitusta yksilön kehitysiässä, jolloin oikean ja väärän arvioissa käytettävät aivorakenteet muotoutuvat.

Etiikka pyrkii tutkimaan, millaista on hyvä elämä, mistä tiedetään, mikä on hyvää ja oikeaa sekä seuraako hyvän tietämisestä hyvän tekeminen.

Moraalilla (lat. mos, mores, tapa) tarkoitetaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamista ja sen mukaista toimintaa eli oikeita ja vääriä tekoja. Samaa tarkoitetaan joskus myös termillä etiikka (kreik. ethos, ethika, tapa), mutta varsinaisesti sanalla ymmärretään tiedettä, joka tutkii moraalia. Heinosyisemmän jaon mukaan etiikka on hyvän ja oikean erittelyä yleisellä ja teoreettisella tasolla, ja moraalifilosofia on käytännön tapojen tutkimista. Arkielämässä nämä kolme käsitettä kietoutuvat usein toisiinsa niin, että niiden merkityssisällöt menevät päällekkäin.

Moraalisen ratkaisun perusteena on teon arviointi oikean ja väärän asteikolla. Arvioinnissa käytetään harkintaa, järkeä. Tunteiden varassa tehty ratkaisu tai toisten esimerkin jäljittely eivät ole aidossa mielessä moraalisia. Aito moraalinen ratkaisu edellyttää aina harkintaa ja perusteluja. Silti myös muilla perusteilla tehdyillä ratkaisuilla voi olla moraalista merkitystä seurannaisvaikutusten kautta. Avioliitto saatetaan solmia vain tunteen pohjalta, mutta ratkaisun seuraukset ulottuvat moniin moraalisiin kysymyksiin.

Moraali tulee yleensä esiin valintatilanteissa. Kaikki valinnat eivät kuitenkaan liity moraaliin. Moraalisesti yhdentekevää eli ei-moraalista (amoraalista on, minkä värisellä autolla kukin ajaa. Sen sijaan on väärin ajaa autolla, jonka jarrut eivät toimi, koska silloin vaarannetaan toisten tiellä liikkujien turvallisuus.)

Moraalin määrittelemme siksi inhimillisen toiminnan ja kielenkäytön muodoksi, joka ilmentää käsityksiämme hyvästä ja pahasta.
Etiikan määrittelemme moraalia tutkivaksi tieteeksi.

Koska filosofia ei ole empiirinen tiede, ei etiikan tutkijankaan tehtävä ole tutkia ihmisen käyttäytymistä. Sen sijaan hän tarkastelee ihmisen moraalisen toiminnan taustalla olevia erilaisia toimintaperiaatteita ja sääntöjä, jotka heijastavat käsityksiämme hyvästä ja pahasta. Etiikka eli moraalifilosofia on siis moraaliin kohdistuvaa teoreettista tutkimusta.

POHDI: Miten eroavat toisistaan moraalinen, moraaliton ja epämoraalinen ihminen?

Etiikan tutkimus voi olla joko

normatiivista tai
analyyttista.

Normatiivisessa etiikassa pyritään muotoilemaan mahdollisimman päteviä moraaliperiaatteita ja sääntöjä, joilla tavoitellaan hyvää elämää. Klassinen eli traditionaalinen etiikka on luonteeltaan normatiivista. Taustalla on ajatus, että on olemassa yleispäteviä moraalinormeja ja että voimme löytää ne filosofisen ajattelun avulla. Klassinen etiikka on siis samalla ollut myös käytännöllistä etiikkaa, joka voi olla luonteeltaan myös ei-normatiivista. Tällöin emme pyri antamaan moraalisen käyttäytymisen ohjeita vaan auttamaan ihmisiä ratkaisemaan heitä askarruttavat moraaliset kysymykset eli opastamaan ihmisiä moraaliseen ajatteluun.

Analyyttinen etiikka eli metaetiikka on teoreettista etiikkaa, jonka tutkimuskohteina ovat moraalikäsitteiden merkitykset ja niiden luonne. Metaetiikka analysoi moraalikeskustelua ottamatta kantaa keskustelun sisältöön. Se pyrkii siis selvittämään esimerkiksi sellaisten käsitteiden kuin 'hyvä', 'paha', 'oikea', 'väärä', 'oikeudenmukaisuus', vastuu' tai 'rakkaus' merkitystä. Metaetiikka pohtii myös, miten moraaliväitteet, kuten 'Sota on paha asia', eroavat tosiasiaväitteistä, kuten 'Sota aiheuttaa kärsimystä'. Analyyttinen etiikka siis antaa välineet moraalikeskustelulle ottamatta kantaa käytännön moraalikysymyksiin.

MILLÄ PERUSTEILLA TEEMME MORAALISIA VALINTOJA?

ELI ETIIKAN LAJIT:

Voimme erottaa kolme erilaista valintatapaa:

Seurausetiikan mukaan meidän tulee valita teko, jonka ennakoidut seuraukset osoittautuisivat hyviksi mahdollimman monille tai tuottaisivat mahdollisimman vähän pahaa mahdollisimman harvoille. Näin ajattelee utilitaristi. Egoisti puolestaan valitsee teon, jonka seuraukset hyödyntävät häntä itseään mahdollisimman paljon.
Velvollisuusetiikka perustuu yleispäteviin tai hyväksi havaittuihin sääntöihin eli normeihin, joita pyrimme aina noudattamaan. Esimerkiksi Immanuel Kantin mukaan voimme omaa järkeämme käyttämällä muodostaa itsellemme kategorisen imperatiivin eli ehdottoman moraalisäännön, jota meidän on aina noudatettava.
Hyve-etiikka on Aristoteleen alkujaan muotoilema oppi. Hänen mukaansa ihmisen tuli toimia oman tarkoituksensa toteuttamiseksi. Ihmisen hyvä elämä oli Aristoteleen mukaan järjen mukaista elämää yhteisössä.

1900-luvulla, analyyttisen filosofian nousun myötä, on moraalifilosofiassa paljolti keskitytty tarkastelemaan moraalikäsitteiden merkitystä. Esimerkiksi G. E. Moore (k.1968) keskittyi 'hyvän' käsitteen tutkimiseen. Hän syytti edeltäneitä eetikoita naturalistisesta virhepäätelmästä eli siitä, että he olivat yrittäneet määritellä hyvän käsitteen jonkin luonnollisen ominaisuuden avulla (esimerkiksi Aristoteles katsoi jokaisen ihmisen pyrkivän luonnostaan hyvään). Metaetiikan ohella on harjoitettu myös perinteisempää moraalifilosofiaa, esimerkiksi eksistentialismin pääedustajan Jean-Paul Sartren (k.1980) mukaan ihmisen on valittava omat arvonsa, mikään ulkoinen tai sisäinen auktoriteetti ei voi niitä hänelle osoittaa. Fenomenologisen filosofian edustaja Emmanuel Levinas (k.1995) on kyseenalaistanut koko moraalifilosofian. Levinasin mukaan eettisyys koskee subjektin suhdetta toiseen. Hän peräänkuuluttaa eettistä vastuuta. Tänä päivänä puhutaan myös paljon eettisistä kysymyksistä suhteutettuna yhteiskuntaan. Esimerkiksi John Rawls ja Charles Taylor ovat herättäneet paljon keskustelua pohdinnoillaan siitä, millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta.

http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/koulu/etiikka.html

"Ihmisellä on luontainen kyky ja taipumus arvioida käyttäytymistä hyvän ja pahan, oikean ja väärän asteikolla..."

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/filosofia/kurssi1/etiikka.html

http://www.uta.fi/~leo.stranius/P7E.doc

"Analyyttinen etiikka eli metaetiikka on teoreettista etiikkaa, jonka tutkimuskohteina ovat moraalikäsitteiden merkitykset ja niiden luonne..."

... kirjoitti:

Millä perusteella noista yhtäkään voisi liittää pelkästään sivareihin? Miksi sivarina oleminen olisi helpompaa?

Suurin osa suomalaisista miehistä menee armeijaan, koska ei uskalla mennä sivariin ja kestää tälläistä perusteetonta haukkumista. Kuusi kuukautta on sitäpaitsi kannattavampi opiskeluiden takia, kuin ylipitkä 13kuukautinen siviilipalvelus.

eivät uskalla mennä sivariin, ihanko totta?

No onneksi intti lyhempi.

Russkiye kirjoitti:

eivät uskalla mennä sivariin, ihanko totta?

No onneksi intti lyhempi.

"eivät uskalla mennä sivariin, ihanko totta?"

-monien kohdalla kyllä! Sivareita haukutaan joka paikassa talossa sekä puutarhassa ja siinä välillä, heitä pidetään pohjasakkana, lusmuina, loisina, hampunpolttajina, suurin osa tästä yhteiskunnnasta ei arvosta sivareita yhtään (miksi? älä multa kysy..), heitä jopa syrjitään ja viimeisimpänä ja säälittävimpänä heitä jopa pahoipidellään isolla porukalla.

Nämä eivät todellakaan ole keksittyjä juttuja! Mieti omalle kohdallesi, kestäisitkö? Kun käy armeijan, elämä vaan on helpompaa.

velttoranne, vastuunpakoilija, isänmaanpetturi, vapaamatkustaja, mätäpaise ihmiskunnan perseessä, simohovari....

muutama kirjoitti:

velttoranne, vastuunpakoilija, isänmaanpetturi, vapaamatkustaja, mätäpaise ihmiskunnan perseessä, simohovari....

ällötys, hanuripoju, juovikas emakko

neitipoika, kirjoitti:

ällötys, hanuripoju, juovikas emakko

parasiitti, loisija, vinoutunut, huono ihminen, ämmä ja tietysti kaikista pahin nimitys = DARKFEAR!

Vänrikki I kirjoitti:

Olet mennyt laittomin perustein sivariin, olet sen itse tällä palstalla myöntänyt. Olet valehdellut valtion virallisessa asiakirjassa, joka säilytetään ja olet vakuuttanut kunniasi ja omantuntosi kautta allekirjoittamalla asian, joka ei ole pitänyt paikkaansa. Olet mennyt siviilipalvelukseen sen tähden, että siellä pääsit helpommalla ja olet sen tähden jättänyt maanpuolustuksesta ja valmiuden ylläpidosta osasi muiden miesten kannettavaksi.

Hah, oot aika ihime sälli Vänrikki :D
Mee nyt noitten muualta lainattujen mielipiteittes kanssa poies. Tuon saman oot kirjottanu jo monta kertaa aiemmin.