Kauneinta hänessä on
hänen laupeutensa
Ihaninta hänessä on
hänen rehellisyytensä
ja Rakkainta hänessä on
että Jeesus on hänelle Rakkain
YLISTYS ja KIITOS!
hänen laupeutensa
Ihaninta hänessä on
hänen rehellisyytensä
ja Rakkainta hänessä on
että Jeesus on hänelle Rakkain
YLISTYS ja KIITOS!
Vastaukset 3
Vanhimmat
( 20.8 2003 )
Jos olisin meri tahtoisin tulla
sinuun kuin hyökyaalto
täyttäen kaikella voimallani
Kuin hiljainen sade
kevyesti pisaroiden, kaikella herkkyydelläni
hyväillen, pitkään väreillen
sinussa
Kuin rauhalliset, päättymättömät laineet
joiden lempeä loputtomuus
huuhtoo pois
ikävän ja hylkäämisen pelot
Mutta olen ihminen ja tiedän
ettei sielustani ole taivaaksi, kenellekkään
Ei minuun voi kääriytyä kuin
lämpimään peitteeseen
suojaksi kylmintä yötä vastaan!
Herra, ota hallintaasi
sieluni kiihkeä, voimakas meri, joka joskus
velloo niin omituisin, tummin sävyin
Anna armosi auringon värittää
ristiriitaiset laineeni, jotta ne soljuisivat
asettamiisi uomiin
tuottaen iloa ja lohdutusta
ei tuskaa eikä pettymystä koskaan
ja vaikka nyt katsonkin
kauempaa, häntä jonka silti tunnen
lähellä, toivon ja rukoilen
Ole sinä peitto rakkaani suojana
varjellen hänet itsekkäiltä käsiltä, myös
minun käsiltäni, etten yrittäisi omistaa, enkä
avata aarretta, jonka kuuluu säilyä salaisuutena
löytäjäänsä varten;
pidä hänet koskemattomana
kunnes aika tulee
jolloin kaksi sielua yhtyvät
rakastavan peitteesi alla
kuin erilliset virrat jotka
meressä sulautuvat
ja arkipäivässä
aaltoilevat kauneutesi voimaa
kuin yksi
Jospa voisin olla tuo toinen?
Virroista toinen?
**
( jatkuu huomenna )
Mutta Herra, älä anna minun olla mitään
irrallaan sinun suunitelmastasi
sinun johdatuksestasi
sillä ilman sinua
menettäisimme kaiken
Ja taivaallinen tuuli meren yllä vaikenesi
syvimmistä, täydellisimmistä
äänistään;
äänistä jotka murtavat, äänistä jotka
riisuvat, äänistä jotka kertovat ristin tapahtumista
niin siunatun väkevästi, että sielussa syntyy
loppumaton laulu
täyttymätön ja hetkittäin täyttyvä
kaipaus
mennä ja rakastaa, mennä
ja julistaa
kaikille niille jotka
maailman kylmässä yössä palelevat suojaa vailla
Oi, Herrani, sinä näet kaipaukseni olla
kuin hyökyaalto, kaipaukseni
olla pisaroiva sade, kaipaukseni olla kuin
tyynnyttävä, hiljaa väräjävä lampi
hänelle, joka avaisi rantansa
ottamaan minut vastaan
koko laajudeltani, hyväksyen
ihmisenä lähelleen kasvamaan
Mutta, Herra, Herrani, ole sinä suurin
kaipaukseni, ole suojamuuri
aaltojeni ympärillä;
sinä näet, tiedät ja tunnet
minut ja kaipaukseni kokonaan
se riittää
Johda minne ikinä tahdot
jotta voisin elää koko persoonallani
tätä yhteyteesi
lunastetun elämää;
ja se, mikä elämättä jää, aallot, jotka
eivät pääse vapauteen, muuntukoon sisälläni
voimaksi, ymmärrykseksi ja rakkaudeksi
niitä kohtaan joiden
menetykset ovat kipeät
En tiedä, kyselen...
Rukoilen ja luotan armoon, jonka suojissa
tie selkenee, selkenee!
Oi kunpa minulla olisi sanat, sanat
joilla siunata sinua
kaikella sydämeni rakkaudella, siunata
Isän syliin, hyväksyvään syliin, siunata kaikella
voimallani, kaikella herkkyydelläni
niin ettet koskaan epäilisi vilpittömyyttä
tunteideni aitoutta
Oi, Jumalani, ole hänelle hyvä
Jumalani, ole hänelle hyvä tänään!
*
Jos olisin meri...
mutta, annathan minun olla vain ihminen?
noin?